”Jos kerran Jumalan Pojan kuolema sovitti meidät Jumalan kanssa kun olimme hänen vihollisiaan, paljon varmemmin on Jumalan Pojan elämä pelastava meidät nyt, kun sovinto on tehty” (Room. 5:10).
Voiko itsensä riittämättömäksi tunteva kristitty saada enää lohduttavampaa ja voimaannuttavaa lupausta, kun mitä tässä edessämme näemme? Jos tunnet hukkuvasi kuin mereen syntiesi ja heikon uskosi kanssa, Jumala osoittaa sinulle, että todellisuudessa olet kuin valtamerialuksessa turvassa. Tai Raamatun esikuvia käyttäen – Noaan arkissa.
Saatamme kokea, ettei Jumala kertakaikkiaan jaksa rakastaa ja armahtaa aina uudelleen tällaista huonoa kristittyä. Mutta ajattele, Jumala rakasti meitä jo silloin, kun me olimme Hänen vihollisiaan ja elimme piittaamatta Hänestä ja Hänen tahdostaan. Jo silloin Jumalan rakkaus pakotti Hänet luomaan sillan välillemme. Se silta luotiin verisen ristin kautta, siinä Jumalan armo ja rakkaus murtautuivat Jumalan vihollisten elämään. Jumala rakasti sinua ja minua niin syvästi, että Hänen kolminaisuutensa särkyi. Jeesus Jumalan Poikana huusi ja hapuili epätoivoisena Isäänsä ristillä ja tuona samana hetkenä Isä menetti Poikansa. Jumalan rakkaus oli Hänen vihollisiaan kohtaan äärimmilleen vietyä, uhrautuvaa rakkautta. Jos kysyt, mistä voit tietää Jumalan rakastavan sinua, katso sydämesi silmillä Kristusta ristillä kantamassa sinun syntejäsi. Isä halusi sellaisella kiihkeydellä yhteyttä kanssasi, että oli valmis särkymään sen yhteyden hintana äärimmäisellä tavalla.
Mutta hukkuva kristitty saa vielä – jos mahdollista – syvemmänkin vakuutuksen ja lohdutuksen: Jos Jumala oli valmis rakastamaan tällä tavalla Hänen vihollisiaan, miten paljon Hän rakastaakaan meitä nyt, kun olemme Hänen lapsiaan? Kun Hän oli ilman meidän myötävaikutustamme valmis tekemään kalleimman kuviteltavissa olevan uhrauksen, eikö Hän nyt sitä suuremmalla syyllä tekisi ja antaisi kaiken muunkin tarvittavan pitääkseen meidät lähellään? Jos vihollisia kohdellaan suurella rakkaudella, miten kohdellaankaan omaa perheväkeä?
Otamme vielä askeleen syvemmälle iloon: Jos Jumalan Pojan kuolema toi sovinnon meidän ja Jumalan välille, mitä vaikuttaakaan Hänen elämänsä? Tiedäthän, että Jeesus Kristus elää Isänsä edessä joka hetki rukoillakseen sinun elämäsi puolesta? Jos Hänen kuolemansa sai aikaan sovinnon, Hänen elämänsä meidän Ylimmäisenä Pappinamme ei tarkoita mitään muuta kuin täydellistä pelastuksen varmuutta!
Jeesus katsoo tänään väsynyttä, epätoivoista ja hukkuvaa kristittyä, nostaa hänet kuivalle maalle, jakaa elämäänsä, synnyttää uskoa sekä toivoa ja auttaa jaksamaan huomiseen. Ja huomenna Hän tekee jälleen samoin. Ettei Jaakkokaan hukkuisi.
