”Mies istui kuuntelemassa Paavalin puhetta, kun Paavalin katse pysähtyi häneen. Paavali huomasi, että mies uskoi voivansa parantua. Hän sanoi kovalla äänellä: `Nouse seisomaan! Oikaise jalkasi.´Mies hypähti pystyyn ja käveli” (Apt. 14:9,10).
Otan nyt kantaa vaikeaan ja mielipiteitä jakavaan aiheeseen. Tarkoitus on kysyä, voiko Jumala parantaa ja jos voi, niin millä edellytyksillä? Tästä aiheesta on saatavilla niin kirjavaa opetusta, ettei mukana meinaa pysyä.
Siteeraamaani raamatunkohtaa muutaman muun ohella käytetään sen näkemyksen tukemiseksi, että ihmisessä itsessään tulee olla usko parantua, jotta Jumala voi toimia. Mutta lue tarkasti mitä tapahtui: Paavali julisti Sanaa, mies kuuli sen ja uskoi. Mitä Paavali opetti? Sitä samaa evankeliumia, josta meillä on puhenäytteitä sekä hänen että Pietarin opettamana koko apostolien tekojen pituudelta! Paavali opetti sitä Jeesus-keskeistä armon evankeliumia, josta Pietari puhui Korneliuksen talossa ja jonka johdosta Pyhä Henki laskeutui kuulijoiden päälle. Ajattele: Pietari kertoi Jeesuksesta ja Henki synnytti herätyksen.
Apostolien tekoja käytetään joskus perusteena erilaisten parantumiskokousten markkinoimiseksi. On totta, että Jumala vahvisti evankeliumin monenlaisilla ihmeillä ja uskon Hänen pystyvän siihen tänäänkin. Mutta apostolit eivät yhdessäkään puheessa eivätkä missään toiminnassaan keskittyneet parantamisihmeisiin. He keskittyivät ylivoimaisesti tärkeimpään – Kristuksen Jeesuksen esille tuomiseen. He opettivat Jeesuksen kuolleen kuulijoiden syntien puolesta ja kehottivat heitä turvautumaan Häneen uskossa. He siis keskittyvät evankeliumiin. Ja tähän sanomaan Pyhä Henki yhtyi ja vahvisti sen ihmeillä.
Paavalin parantama mies uskoi, koska evankeliumi näytti hänen sydämelleen ristiinnaulitun ja ylösnousseen Kristuksen. Julistettu Jumalan Sana vaikutti hänessä uskon ja sen Paavali huomasi. Suurimpana ihmeenä oli se, että mies alkoi uskoa Jeesukseen Vapahtajanaan ja hän pääsi sisälle pelastukseen. Se sama usko syntyi myös Korneliuksen talossa. Pääasiaan pitäminen pääasiana on siis tärkeintä.
Lopuksi on pakko sanoa vielä pieni mutta tärkeä huomio. Jos Jumala joskus parantaa sairaan minun kauttani, luultavasti pullistun ylpeydestä ja nousen metrin muita korkeammalle. Siihen eivät apostolit sortuneet. Kun Paavalia oltiin nostamassa korokkeelle parantumisihmeen jälkeen, hän sanoi olennaisimman: ”Mitä te oikein teette? Ihmisiä me vain olemme, samanlaisia kuin tekin.” Hyvä muistutus.
