Laki ei muuta mitään. Pykälänsä se kyllä näyttää. Osoittaa sormellaan miten rikollinen missäkin kohtaa on. Ja jokainen on jossain. Kaikki kaikessa.

Siksi se onkin niin täydellinen ja hyvä. Se ajaa rikollisen rakkauden luokse. Sen pyyteettömän, joka rakastaa rikollista, parantumatonta, vankilastaan vapautumatonta.

Ja se rakkaus antaa mahdollisuuden. Opetella rakastamaan, koska itse on rakastettu. Antamaan anteeksi, kun itse on armahdettu.