”Lain vaikutuksesta minä kuolin, mutta kuolin vapaaksi laista elääkseni Jumalalle. Minut on Kristuksen kanssa ristiinnaulittu.” (Gal. 2: 19)

Käsittelen nyt siteeraamani jakeen ensimmäistä osioita: Mitä tarkoittaa olla lain kautta kuollut laille? Tämä kysymys on hyvin tärkeä ja oleellinen meidän uskollemme. Luonnollinen ajatuksemme on, että kun pidämme Jumalan lain, elämme Jumalalle. Paavali opettaa käänteisesti, että elämme Jumalalle vasta, kun kuolemme laille.

Ensimmäisenä meidän pitää kysyä mitä on laki? Se on Raamattuun kirjattu Jumalan ohjeistus ihmisille hyvää elämää varten. Laki tulee ennen kaikkea esille kaikille tutussa 10 käskyssä. Laki olemuksensa puolesta käskee ja vaatii ihmistä ja se lupaa pelastuksen niille, jotka sen pystyvät täyttämään. Huomaa tämä tärkeä huomio: lakia kristityn elämässä ovat kaikki ne teot, joilla hän pyrkii joko tekemällä tai välttämällä hankkimaan pelastuksen tai ylläpitämään sitä. Monet yrittivät lain avulla myös saavuttaa parempaa hengellistä elämää. Tämä vie tuskaiseen Roomalaiskirjeen 7. luvun taisteluun. Tätä taistelua olen kuvannut enemmän pyhityssarjan 2. osan artikkelissa.

Jumalan vaatimukset siis painavat kristittyä ja vaativat häntä olemaan parempi ja pyhempi. Vilpitön kristitty yrittää täyttää niitä kelvatakseen Jumalalle. Sitten hän havaitsee, että vaikka pystyisikin hillitsemään ulkoista käytöstään ja siistimään sitä, laki ulottuu ihmisen sisälle koskien motiiveja, ajatuksia ja jopa tunteita. Syvimmältä olemukseltaan laki käskee ihmistä rakastamaan Luojaansa yli kaiken muun (Mark. 12: 28-31). Ja samalla toista ihmistä niin kuin itseään. Näiden vaatimusten edessä rehellinen kristitty murtuu – hän tajuaa, ettei koskaan pääse lain vaatimaan mittaan.

”Lain vaikutuksesta kuollut laille” on vaikea ilmaisu mutta se on samalla hyvin monen kristityn arjen kokemus: ”en pysty elämään Jumalan lain mukaan.” Niin hän ikään kuin kuolee, eli luopuu siitä mahdollisuudesta, että voisi elää Jumalan yhteydessä täyttämällä Hänen ohjeitaan. Tämä kuolema on yleensä erityisen tuskallinen kokemus ja se voi tuntua siltä kuin koko usko luisuisi ulottumattomiin.

Kipeä prosessi on kuitenkin välttämätön. Monet alentavat lain vaatimuksia ja niin kokevat edelleen kykenevänsä täyttämään Jumalan laissa esitetyn tahdon. Mutta kun Pyhä Henki on osoittanut lain syvyyden, kristitty hukkuu siihen kuin valtamereen, eikä pysty pitämään itseään pinnalla. Silloin hän kuolee laista mutta jatkoa seuraa – hän elää Jumalalle.

Vain tämän taustan kautta voimme ymmärtää Paavalin seuraavan jakeen sisällön (2:20). Hänen koko uskonsa perustui Kristukseen. Se tarkoitti sitä, että Kristus pelasti hänet lain valtamerestä, Hän antoi Elämän, jota lain kautta ei voitu saavuttaa. Paavali oli kuollut omille mahdollisuuksilleen lain suhteen mutta silloin hän vasta ymmärsi, mitä tarkoitti elää Kristuksen yhteydessä. Se on sitä kristillistä elämää, johon meidät jokainen on kutsuttu. Kristus lahjoittaa vanhurskauden ja pyhityksen, niin, Hän antaa kaiken mitä emme itse pysty saamaan aikaan.