”Silloin Herra kääntyi häneen ja sanoi: ”Mene tässä voimassasi ja vapauta Israel Midianin kourista; minä lähetän sinut.” (Tuom. 6: 14)

Israelilaiset olivat jälleen kerran unohtaneet Jumalansa ja alkaneet palvella valloittamansa maan jumalia. Siitä seurauksena kansa joutui kärsimään naapurikansan julmaa kohtelua. Jumalan tahdon sivuuttaminen synnyttää aina kärsimystä.

Jumalan armo ei kuitenkaan päättynyt. Hän lähetti enkelinsä (Herran enkelin eli luultavasti esiolevainen Herran Jeesuksen Kristuksen) Gideon -nimisen miehen luokse. Enkelin tervehdys Gideonille on osoitus Jumalan armollisesta suhtautumisesta huumorin pilkahduksen kera: ”Herra olkoon sinun kanssasi, sinä sotaurho!” Gideon oli kaikkea muuta kuin urhea; enkelin kohdatessa hän lymysi maahan kaivetussa viinikuurnassa.

Kun Jumala kutsuu ihmistä suurenmoiseen kutsumukseen ja tehtävään, ihminen yleensä säikähtää ja kokee itsensä liian vähäpätöiseksi. Tämän näemme myös Gideonin kohdalla. Hän valittaa omaa huonottaan ja heikkoa taustaansa – eikö Jumala voisi valita jonkun toisen?

Herra antoi Gideonille merkillisen kehotuksen: Ala toteuttaa kutsumustasi tämän päivän voimassasi. Eikö Jumalan olisi ensin täytynyt jotenkin vahvistaa häntä tai tehdä jokin ihme? Ei, kutsu oli kuulunut ja liikkeelle tuli lähteä vapisevana ja heikkona. Syy oli tässä: Herra lupasi itse olla Gideonin vahvuutena.

On aika 2000-luvun Gideoneiden esiintulon. He katselevat vielä omaa kehnouttaan ja piilottelevat suurten uhkakuvien varjoissa. Samaan aikaan Jumalan pyhyys murennetaan ja ihmiset kävelevät kohti tuhoa. Epätoivo, toivottomuus ja yksinäisyys ovat kuin pimeä verkko ihmisten yllä.

Ehkä Jumala kutsuu tänään sinua tuomaan ihmisille valoa ja toivoa; osoittamaan heille Herraa Jeesusta Kristusta? Älä katso itseesi, katso Kutsujaan.