“Kuinka näet roskan veljesi silmässä, mutta et huomaa hirttä omassa silmässäsi?” (Matt. 7:3).
Job sanoi aikanaan arvosteleville ja tuomitseville ystävilleen tiukat sanat; “Tuollainen kovuus on synti, joka ansaitsee kuoleman. Muistakaa: on olemassa tuomari” (Job. 19: 29). Job muistutti ystäviään siis siitä, että hengellinen kovuus ja yläpuolelle asettuminen on vakava synti.
Jeesus puhui samasta asiasta varoittaessaan asenteesta, jossa nähdään vikoja vain toisissa ihmisissä. Hän kehotti välttämään toisten tuomitsemista, joka tarkoitti toisten jatkuvaa ja kohtuutonta arvostelua. Arvosteleva ja tuomitseva asenne oli Jeesuksen opetuksen mukaan kuin hirsi omassa silmässä ja arvostelun kohteena oleva synti toisen elämässä oli siihen verrattuna kuin pieni roska.
Mutta miten helposti me näemmekään puutteita ja syntejä toisten elämässä! Ja miten helposti olemme valmiita lausumaan tuomioita ihmisestä, jotka eivät täytä mittaamme. Saatamme vielä ajatella, että meillä on siihen oikeus, koska emme ole kyseisessä, arvostelun kohteena olevassa asiassa itse syyllisiä. Samalla syyllistymme synneistä pahimpaan: toisten alaspainamiseen.
Jeesus painotti lukuisia kertoja yhtä tuntomerkkiä, josta taivaan valtakunnan jäsenet tulisi tunnistaa. Se oli Hänen mukaansa laupeus. Laupeuden silmillä kristitty osaa sääliä niitä, jotka kompuroivat ja epäonnistuvat. Laupeus löytää oikeat lähestymistavat ja ajankohdat toisten auttamiseen.
Mitä jos alkaisimme keskittymään hirren poistamiseen roskien keräilyn sijaan?
