”Minä pyyhin pois sinun rikkomuksesi kuin pilven, sinun syntisi kuin sumun. Palaa minun luokseni, sillä minä olen sinut lunastanut.” (Jes. 44:22)
Häpeällä on valtava voima. Se kuiskii meille miten surkeita, epäonnistuneita ja huonoja olemme ja pakottaa meidät käpertymään itsesääliin.
Häpeä on saatanan työkalu, jolla se estää meitä kohtaamasta Kristustamme. Saatana osoittaa meidän syntejämme ja ongelmiamme ja saa meidät uskomaan, ettei Jumala kykene hyväksymään yhteyteensä näin surkeita kristittyjä.
Tiedän monia ihmisiä, jotka ovat piilossa häpeän tähden. Jokin menneisyydessä tai nykyisyydessä painaa niin, että he pelkäävät tulla Jumalan luokse. Ja olen monesti kokenut itsekin syvää häpeää elämästäni ja itsestäni ja piiloutunut Jumalalta.
Kun saatana haluaa painaa meidät häpeään, Jeesus Kristus haluaa houkutella meidät esiin piiloistamme. Hän tahtoo vapauttaa meidät syyllisyydestämme ja häpeästämme.
”Palaa minun luokseni” on jatkuva kutsu meille jokaiselle. Kristuksella riittää armoa, rakkautta ja anteeksiantamusta. Hänellä riittää kaikkea sitä, mitä meiltä puuttuu.
Jumala lupasi pyyhkiä Israelin synnit pois kuin pilven. Israelin kansan synnit olivat synkät, suuret ja painavat. Jos Jumala lupasi pyyhkiä ne pois, aivan varmasti Hän pyyhkii pois myös sinun suuret syntisi. Ja häpeän tilalle hän painaa leiman ”Rakastettu”.
Häpeä saa meidät tuntemaan että minä olen paha ja siksi on vaikea uskoa että Jumala rakastaa minua. Synti taas sitä että minä olen tehnyt pahaa. Onkin ihmeellistä alkaa todella uskoa ja iloita siitä että Jumala rakastaa meitä ja pitää katse Hänessä eikä itsessä.
Ihan juuri nyt tuntemaani olet kirjoittanut! Se on toivoton olo kun ei näe tulevaisuutta itselleen. Tuli kaivattua hyväksyvää katsetta -varmasti ihan turhaan sitä kerjäsin. Jeesus tuntuu parhaalta turvalta ja on ainoa turva!
Häpeä voi rajautua vain sosiaaliselle tasolle onnellisesti niin, että ihmisten piinaama ihminen saa kokea Jumalan rakkautta, hyväksyntää, ja kunnioitusta, vaikkakaan ei muiden ihmisten.