Polkuja

Miten ainutlaatuinen
ja avara elämä onkaan
miten monta erilaista 
ja eripituista polkua
kulkea se läpi
olla kannettavana

yhtä monta 
kuin ihmistäkin

kunpa saisimme 
ymmärtäväisen sydämen
ettemme kenenkään
askeleita tuomitsisi 
kenenkään yläpuolelle 
missään nousisi

sillä meille ei ole
alkujaankaan annettu
samoja eväitä matkalle

mutta samalla tasolla 
me kaikki olemme
ja samalle tasolle 
aina jäämme
vaikka toisen polku
näyttäisikin kulkevan 
laaksossa ja toisen
huipulla

sillä vain Yksi on 
yläpuolellamme 
ja Yksi alapuolellamme
Hän, joka nostaa 
ja kantaa
jokaista meitä

armahtakoon Hän
meitä ymmärtämättömyydeltä
tuomitsemasta ketään
ja mitään polkua
mitään, minkä Hän on valmis
käymään kanssamme läpi

ja Hän on valmis jokaiseen

(Iiris)