”Seuraavana päivänä Johannes näki Jeesuksen tulevan luokseen ja sanoi: `Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin.´” (Joh. 1:29)
Yli 3000 vuotta taaksepäin egyptissä oli Mooseksen käskystä koettu yhdeksän toinen toistaan kovempaa vitsausta. Viimeinen oli vielä tulossa: kaikkien egyptiläisten esikoiset tulisivat kuolemaan yhden yön aikana. Itseasiassa kaikki egyptiläiset olisivat ansainneet epäjumalanpalveluksensa tähden kuolla. Samoin israelilaiset, jotka palvelivat samoja Egyptin jumalia. Mutta israelilaisia varten Jumala sääti pääsiäisen.
Pääsiäisenä tuli teurastaa vuoden ikäinen karitsa ja sen verta tuli sivellä kunkin talon ovipieliin. Viaton eläin kuoli syyllisten puolesta ja näin talon sisällä asuvat säästyivät kuolemalta. Israelilaiset perheet eivät tainneet olla egyptiläisiä parempia, oleellista oli veren merkki.
Johannes Kastaja huudahti 1300 vuotta myöhemmin ”Katso, Jumalan Karitsa” ja osoitti luokseen tullutta Jeesusta. Jumala tuli ihmiseksi ja kuoli syyllisen ihmiskunnan puolesta, jotta tuomitut voitaisiin vapauttaa.
Juudean maaherra Pontius Pilatus käski ristiinnaulita Jeesuksen pääsiäisenä. Jeesus kuoli kello 15.00, täsmälleen samaan aikaan, kun vuosittainen pääsiäislammas piti teurastaa. Esikuvat olivat saaneet täyttymyksensä.
Jeesuksen veri riittää pelastamaan tänään yhtä varmasti kuin karitsan veri pelasti aikanaan. Jeesuksen veren voima on suurempi kuin pahimmatkaan synnit.
Usko Jeesukseen Kristukseen syntiemme sovittajana pelastaa. Oleellista ei edelläänkään ole se, millaisia me olemme, vaan se, missä arvossa Isä pitää poikansa puolestamme vuodatettua verta. Se riittää.
