”…he katsahtavat maan puoleen, mutta näkevät vain ahdistavaa pimeyttä, tuskaista synkeyttä. Heidät on syösty pimeyteen. Mutta ahdistunut ei jää synkeyteen.” (Jes. 8: 22,23)

Haluan kirjoittaa nyt sinulle, joka koet olevasi elämäsi kanssa totaalisessa pimeydessä. Joudut elämään ahdistusten ja kipujen kanssa päivästä toiseen. Olet yrittänyt kaikkesi, jotta elämäsi edes hieman helpottaisi.

Miten voisitkaan jaksaa uskoa parempaan huomiseen, kun menneet kuukaudet ja vuodet ovat olleet yhtä kärsimystä? Kun mikään ei ole ennenkään auttanut, mikä muuttuisi huomenna?

Tiedän, miltä sinusta tuntuu. Olen itse ollut niin syvissä vesissä, ettei edes pienintä viitettä valosta ole näkynyt.

Raamattu lupaa vastoin kaikkia tunteitamme ja kokemuksiamme, ettei ahdistunut jää synkeyteen. Se tarkoittaa sitä, ettei sinua ja minua ole tuomittu kulkemaan yksin pimeässä. En halua antaa sinulle katteettomia lupauksia kaiken muuttumisesta paremmaksi mutta sen tiedän, ettei Jeesuksen seurassa menneisyys, ei nykyisyys, eivät olosuhteet eivätkä muut ihmiset määritä elämäämme.

Rukoilen tänään puolestasi. Voit ajatella olevasi liian syvällä elämäsi kanssa – Jeesus yltää kyllä syvyyteesi. Voit pelätä rakentaneesi liian paksut suojamuurit ympärillesi – Jeesus osaa tulla suojiesi läpi. Et ehkä koe olevasi rakkauden arvoinen – juuri sinä olet rakastettu ja kaivattu.

Mitä huominen tuo tullessaan? Isän käsi ottaa sinun kädestäsi kiinni. Jos huominen on pimeää, sinua talutetaan kaiken ahdistavan keskellä.

Herra: ”Ahdistunut ei jää synkeyteen.” Toimi Sanasi mukaan! Tuo valosi ja elämäsi, valloita meidät!