Jos aina vaan puhun
enkä koskaan kuuntele
tuskin itseltäni
mitään uutta voin oppia.
Siksi haluan oppia
kuuntelemaan.
Muita ihmisiä,
luontoa ja Luojaa.
Ehkä se onkin
viisauden virtaava
vesi.
Kuunteleminen
ja vastaanottaminen
ilman hetivalmista
omaa pinttynyttä
vastausta.
Se raikastaa
ummehtuneen
lätäkköni.
Kuuntele!
Kuuletko?
Se virtaa jo…
(Iiris)
Miksiköhän meille on annettu kaksi korvaa, mutta yksi suu?