”Herra vastasi: `Kuka on siis on se uskollinen ja järkevä taloudenhoitaja, jonka hänen herransa asettaa pitämään huolta palvelusväestään ja antamaan jokaiselle määräosan viljaa ajallaan?´” (Luuk. 12: 42).
Jeesus puhui taloudenhoitajasta, joka osasi antaa jokaiselle vastuullaan olevalle ihmiselle määräosan ruokaa. Oikeanlaista ruokaa piti antaa oikealla ajalla.
Jeesuksessa näemme tällaisen ”taloudenhoitajan” toiminnassa: Hän osasi puhua terävästi ja tinkimättömästi niille, jotka pitivät itseään toisia parempina. Heikoille, alaspainetuille ja ulkopuolella oleville Hänellä oli taas toisenlainen ruoka-annos – heitä Hän kohtasi poikkeuksetta armollaan ja rakkaudellaan.
Tänään Suomessa on tuhansia ihmisiä, jotka kamppailevat oman syyllisyytensä, häpeänsä ja riittämättömyytensä kanssa. He ovat nääntyneitä ja kaipaavat kipeästi omaa määräosaansa. Oikeanlaisen ruuan sijaan heille annetaan monesti ruokaa, joka kuuluisi muille. Heille osoitetaan armon sijaan teräviä ”paranna itsesi” -kehoituksia.
Toisaalta olen huomaavinani toisenlaisen ihmisjoukon, jotka ovat pulleita ja hyvinvoivia. He määrittelevät itsensä sisäpuolella oleviksi, koska he eivät ole sortuneet ”suuriin synteihin”. Vaikka heillä on sellaisia syntejä, kuten itsekkyys, rakkaudettomuus, toisten panettelu, hyvien tekojen puute, ahneus ja välinpitämättömyys, he kokevat olevansa parempia ja toisten yläpuolella. Hekin tarvitsisivat oman määräosaansa ruokaa, sellaista ruokaa, joka avaisi heidän silmänsä ja toisi heidät puutteellisena Kristuksen luokse. Sen sijaan he saavat monesti sitä ruokaa, jota heikot ja nääntyvät tarvitsisivat.
Missä on siis tämän päivän paimenet, jotka osaavat antaa jokaiselle oikeanlaisen määräosan hengellistä ravintoa? Missä ovat ne julistajat, opettajat, pastorit ja johtajat, jotka osaavat suitsia itsekkäitä ja pulleita lampaita sekä suojella ja hoitaa heikkoja?
Kristuksen nälkä on valtava. Siihen nälkään vastataan antamalla tuoretta Kristus-leipää. Sen sijaan, että katsoisimme entisajan ”Niilo Tuomenoksiin”, meidän taloudenhoitajien on mentävä omiin kammioihimme kohtaamaan elävä Jumala. Sieltä menneet pyhätkin saivat sanomansa. Jos leivästä on puutetta, syy ei ole Jumalan eikä nälkiintyneiden ihmisten – meidän Jumalan Sanan palvelijoiden pitää katsoa peiliin. Minä olen vastuussa.
Nälkiintyneille ihmisille ei tarvitse sanoa, että he ovat nälkiintyneitä ja tarvitsevia; heille tarvitsee antaa tuore Vapahtaja.
Kiitos taas tästä ja kaikista muistakin!
Elämme kyllä tosi kummallista aikaa, en olisi koskaan uskonut tällaista tulevan. Mutta sanahan sanoo senkin että mitä on aina ollut sitä vastakin on. Tuntuu vain siltä että nyt on kaikki keinot ja tavat murentaa Jumalan Sana. Laittaa valot pois päältä, olla näkemättä ja kuulematta totuutta. Luopumus on päivän sana.
Rahako se nyt määrää? Sen että Jumalan sanasta ja viisaudesta luovutaan. Nälkäiset saavat nääntyä ja yltäkylläiset lihoa. Ja niitä jotka kärsivät todellakin käsketään parantua. Ja jos eivät, niin tulee helposti hyljätyksi ja syytetyksi.
Minua se ei enää omakohtaisesti satuta, olen sinut itseni ja Jeesukseni kanssa. Kiitos, ylistys ja kunnia ainoalle oikealle Jumalalle.
Mutta olemmeko Valtaistuimen edessä kerran niitä jotka yritimme tehdä jotain, vastoin yleistä linjaa?!
Sinä olet, ja itsekin tahdon olla. Emme tingi siitä Sanasta jonka ymmärrämme oikeaksi ja jos jotain emme ymmärrä pyydämme anteeksi ja teemme parannusta Jumalan Armon avulla.
Siunattu ole ja siunattu olkoon helluntaisi 🙂 !
Juuri näin on asian laita. harmillista, ettemme tavanneet Sanan Suvipäivillä Vivamossa. Minusta tuntuu, että juuri totuudelliusuus ja vilpittömyys jumalan ja ihmisten edessä on se, mitä sananjulistajilta vaaditaan. Ja niitä hiljaisia hetkiä omassa rukouskammiossa. Raamattu antaa tästä erinomaisia esimerkkejä alkaen Aabrahamista, Jaakobista, Daavidista, Danielista, Jeremiasta, Jesajasta, hesekielistä, kaikista VT:n pyhistä ja lopulta UT:n apostoleista. Minulta loppuisi aika ja palstatila, jos kaikki esimerkilliset Jumalan ihmiset luettelisin. Heihin kuuluvat myös Deborah, Hanna, Ruut, Maria Jeesuksen äiti, Maria Magdaleena etc..
Erityisen paljon olen saanut William Gurnallin teoksesta ”Kristityn koko sota-asu” ja Bunyanin ”Kristityn vaelluk-sesta”. Klassik0t ovat mainioita, mutta Raamattu kaikkein paras! Hienoa, että olet uskollinen saamallesi sanomalle, joka hoitaa tällaisen vanhemman vaeltajana sielua. Ole siunattu kaikessa elämisessäsi, muista myös levätä.
Herramme Jeesuksen Kristuksen kaikkiriittävä armo, Isän Jumalan täydellinen rakkaus ja Pyhän Hengen osalisuus olkoon kesän poluillasi! Markku Järvelä Oulaisista
PS. Voit muistaa rukoilla, kun sydämeni välillä lakkoilee (cardio myö patia). Muuten menee oikein hyvin ja saunaremppakin juuri valmistui.
Kiitos Markku, olipa ihana rohkaisu! Ja muistan sua!❤️