One thought on “Uskomaton rakkaus, Matteus luku 18”
Jospa olisikin itkua. Se voisi helpottaa. Mutta kun pahaa oloa ei lapsenakaan voinut näyttää, itkukin salpautui sisälle ja pukeutuu ahdistukseksi, peloiksi… milloin miksikin kivuksi.
Mutta kiitos lohduttavasta tekstistä. Se tule syvemmälle kuin mitä kristillisissä piireissäkään on tottunut kuulemaan tai lukemaan. Voisipa armon valtavuuden ymmärtää, kokea ja omaksua tavalla, joka todellisesti tuntuu, vaikuttaa, muuttaa. Se kun jää helposti vain kauniiksi sanoiksi, joita ei osaa soveltaa omiin kipuiluihinsa. Epäilee, voiko niin oikeasti kuitenkaan olla…
Toivon todella, että se on totta, mitä kirjoitat.
Lataa...
Kommentoi tätä julkaisua lähettämällä se kommentti-nappulasta. Voit tehdä sen nimettömänä tai nimelläsi/nimimerkillä. Kommenttisi tarkastetaan ennen julkaisua.Peruuta vastaus
Jospa olisikin itkua. Se voisi helpottaa. Mutta kun pahaa oloa ei lapsenakaan voinut näyttää, itkukin salpautui sisälle ja pukeutuu ahdistukseksi, peloiksi… milloin miksikin kivuksi.
Mutta kiitos lohduttavasta tekstistä. Se tule syvemmälle kuin mitä kristillisissä piireissäkään on tottunut kuulemaan tai lukemaan. Voisipa armon valtavuuden ymmärtää, kokea ja omaksua tavalla, joka todellisesti tuntuu, vaikuttaa, muuttaa. Se kun jää helposti vain kauniiksi sanoiksi, joita ei osaa soveltaa omiin kipuiluihinsa. Epäilee, voiko niin oikeasti kuitenkaan olla…
Toivon todella, että se on totta, mitä kirjoitat.