Keskellä Ensimmäisen kuningastenkirjan synkkää maisemaa esille astuu kuin tyhjästä profeetta Elia, joka alkaa yksin taistella koko kansan hengellisen tilan puolesta. Yksi mies asettuu poikkiteloin vallitsevaa hengellistä luopumusta ja saa aikaan kansallisen herätyksen.
Tänään olisi huutava tarve Elian kaltaisille tinkimättömille Jumalan puolustajille. Aikamme tarjoaa vastauksia ja ratkaisuja hengelliseen kaipaukseen niin monelta suunnalta, että kristinuskon Jumala ja Hänen voimansa jäävät kuin muistiinpanojen yhdeksi ranskalaiseksi viivaksi. Maailma tarvitsee herätystä, sitä kaipaavat yhtä kipeästi myös Jumalan lapset.
Elia astuu Raamatun lehdille riisuttuna miehenä. Hän oli joutunut luopumaan monista asioista, sellaisista, jotka olivat itsestäänselvyyksiä hänen ystävilleen. Prosessi ennen julkista esiintymistä oli mitä varmimmin tuskainen ja kipuja riitti aina päätökseen saakka. Miksi? Jotta Eliassa toteutui hänen nimensä merkitys: ”Jahve on Jumalani.”
Me monet kaipaamme Jumalan ihmeitä tekevää voimaa, Jumalan kättä, joka siirtää vuoria elämästämme ja nostaa meidät haudan partaalta. Ja sitä voimaa on tarjolla, ei Jumala ole pienentynyt. Ei Jumala ole kuollut, vaikka Nietche aikoinaan niin väittikin. Voima lasketaan meidän heikkouteemme. Niin juuri, sinun mahdottomaan heikkouteesi.
Etsitään siis tuntomerkkeihin täsmäävää uutta Eliaa. Kristittyä, joka on ollut yhä uudestaan niillä oppiluokilla, joissa omat voimat kutistuvat ja elämä näyttää rutistuvan kasaan kuin puhjennut ilmapallo.
Juuri syvyyksissä Jumalasta kasvaa sielun suurin aarre, luovuttamaton turva ja taho, jonka varaan voi rakentaa kaiken. Aivan kaiken.
Jaakob kirjoittaa:”Elia oli ihminen, yhtä vajavainen kuin mekin (vaikea kyllä uskoa). Hän rukoili hellittämättä, ettei sataisi, eikä maa saanut sadetta kolmeen ja puoleen vuoteen. Ja kun hän taas rukoili, taivas antoi sateen ja maa tuotti jälleen hedelmää. ”(Jaak.5:17, 18. KR38 ja KR92).
Elia siis rukoili kansalle ahdistuksen aikaa, koska usein vain se saa ihmiset ymmärtämään ja tunnustamaan, että tarvitsevat Jumalaa. Noiden kahden rukouksen välissä tapahtuikin suuri voimainmittelö. Mutta ikävä kyllä, se ei kuitenkaan saanut aikaan sellaista muutosta, jota olisi tarvittu.
Ahdistusta on nytkin ihan riittämiin, mutta saako se aikaan taipumista Jumalan puoleen? Ja Baalin profeettoja on satamäärin. Ei tarvittaisi kuin yksi sydämestään Jumalalle kuuliainen profeetta. Missä viipyy Elia? Missä ja miten nyt käytäisiin se taistelu, jonka seurauksena kansa huutaisi:”Herra on Jumala. Herra on Jumala!” Ja seuraisi pysyvä muutos.
Halleluja🙏 Kiitos taas aivan mahtavasta ,rohkaisevat tekstistä Jaakko 😌
Nää on niin ihania, jotka luo uskoa vaikka tää elämä meinaa lyödä polvilleen jatkuvasti!
Kiitos kun teet tätä blogia 🙏
Jumala sinua runsaasti siunatkoon ja kantakoon voimallaan😌