Jeesus kantaa murheesi Isän eteen

”Kantakoon Aaron aina israelilaisten asioita sydämensä päällä Herran edessä.” (2. Moos. 28: 30)

Vanha Testamentti käyttää paljon palstatilaa ylimmäisen papin kuvaukseen ja syykin on selvä: ylipappi edustaa Herraa Jeesusta Kristusta – Hän on meidän todellinen ylimmäinen pappimme.

Ylimmäisen papin asuun piti kiinnittää 12 korukiveä sekä olkatoppauksiin että rinnan kohdalle tulevaan ”kilpeen”. Korukiviin kirjoitettiin Israelin heimojen päämiesten nimet ja ajatus oli, että näin ylipappi kantoi jokaisen israelilaisen Jumalan kasvojen eteen mennessään kaikkeinpyhinpään. Miksi kivet laitettiin olkapäille ja rinnan kohdalle? Olkapää edustaa voimaa Raamatun kielen käytössä, rinta edustaa sydäntä eli rakkautta.

Kristus Jeesus siis kantaa jokaista omaansa Taivaallisen Isän eteen koko voimallaan ja kaikella rakkaudellaan. Jalokiven ominaisuus on siitä ihmeellinen, että se loistaa sitä kirkkaammin, mitä suuremmassa valossa se on. Siis heikoinkin kristitty loistaa Kristuksessa himmentymättömällä loisteella.

Sitten ritakilvessä oli myös uurim ja tummin. Niistä ei ole säilynyt perimätietoa, mutta jollain tavalla niitä käytettiin kysyttäessä Jumalan tahtoa määrättyihin, ihmisten elämään kuuluviin asioihin. Aaronin piti pitää nämä välineet sydämensä päällä, jotta hän kantoi sydämellään aina kaikkia israelilaisten asioita – eli huolia, murheita ja ongelmia.

On lohdullisen huikeaa ajatella, että Jeesuksen sydämellä on tälläkin hetkellä jokaisen lapsensa pulmalliset asiat. Hän pitää niitä sydäntään vasten ihan kuin ne olisivat Hänen omia ongelmiaan. Ja omalla jumalallisella arvovallallaan Hän tuo jokaisen meidän asiamme Taivaallisen Isämme eteen. Hän pyytää jokaisena päivänä – ei mitä tahansa vastausta – vaan juuri sitä vastausta elämäämme, joka on kyllästetty suurimmalla mahdollisella rakkaudella.

Aarteena Jumalan sydämellä

”Kun siis Aaron astuu pyhäkköön, hän kantakoon oikeutta jakavassa rintakilvessä Jaakobin poikien nimiä sydäntään vasten, jotta Herra aina muistaisi heitä.” (2. Moos. 28:29)

Ylipappi Aaronin työvaatetetukseen kuului rintakilpi, johon oli kiinnitetty kaksitoista kaunista jalokiveä. Jalokiviin oli kaiverrettu Israelin heimojen sukukuntien nimet; nämä nimet edustivat jokaista israelilaista. Kun Aaron astui ylipappina ilmestysmajan kaikkeinpyhimpään, hän kantoi samalla sydäntään vasten jokaisen israelilaisen Jumalan eteen.

Miten lohduttava esikuva! Raamatun mukaan Jeesus Kristus on meidän kristittyjen ylipappi. Hän edustaa meitä Jumalan edessä. Me olemme Hänen sydämeensä kaiverrettuja ja kaikkinemme aina Jumalan näköpiirissä ja huomion keskipisteenä. Sydän edustaa rakkautta – Kristuksen rakkaus kantaa meitä, varmasti ja jatkuvasti.

Aaronin vaatteissa oli myös ”olkatoppaukset”, joihin oli samoin kaiverrettu Israelin päämiesten nimet. Olkapäät edustavat Raamatussa voimaa, joten Kristus kantaa meitä rakkaudessaan sekä kaikella voimallaan.

Jalokivissä on sellainen erityinen ominaisuus, että ne loistavat sitä kirkkaammin mitä suuremmassa valossa ne ovat. Kun Kristuksemme kantaa meitä Isämme eteen, me loistamme kaunista hohdetta. Sitä loistetta emme huomaa itse, sen näkee kolmiyhteinen Jumala.

Kuka olisi voinut repäistä jalokivet irti Aaronin olkapäistä tai rintakilvestä? Ei kukaan. Samoin kukaan ei voi varastaa meitä Kristukseltamme. Olemme turvassa Hänen sydämellään.

glass-love-heart-food-symbol-produce-716307-pxhere.com

Ahdistuneen sydämen huuto

”Ja koska tekin olette Jumalan lapsia, hän on lähettänyt meidän kaikkien sydämeen Poikansa Hengen, joka huutaa: `Abba, Isä!´” (Gal. 4: 6)

On merkille pantavaa, että Paavali käyttää tässä sanaa ”huutaa”, joka viittaisi siihen, että kyseessä on ahdistuneen kristityn sydämen huuto. Me tiedämme, että vihollisemme Perkele jatkuvasti ahdistaa meitä, samoin vanha luontomme. Myös laki osoittaa syntisyyttämme ja kaikkien näiden paineessa saatamme kokea olevamme kuin tukahtumassa. Silloin Henki meidän sisällämme huutaa: ”Isä, auta!”.

Me emme monestikaan itse koe vahvaa uskon huutoa, pikemmin tukahtunutta huokausta. Siihen Paavali taitaa viitata Roomalaiskirjeen 8. luvussa, kun hän kirjoittaa, että ”Henki auttaa meitä, jotka olemme heikkoja” (Room. 8: 26). Miten Henki auttaa? Huokailemalla sanomattomin huokauksin ja nämä huokaukset taivas kuulee ja niihin vastataan.

Mooses koki jotain tällaista ollessaan nalkissa Kaislameren edustalla. Egyptin sotajoukot saavuttivat heidät eikä pakopaikkaa ollut. Kansa alkoi syyttää Moosesta ja Raamatun mukaan hän näennäisen tyynesti kehotti kansaa odottamaan Jumalan toimintaa. Kuitenkin Jumala kuuli Mooseksen sisällä olevan sisäisen ahdistuksen ja paineen. Hän kysyi: ”Miksi sinä huudat minua avuksi?” (2. Moos. 14:15). Henki huusi Mooseksen sisällä ja Jumala kuuli tuon huudon ja vastasi siihen.

Voimme olla omien ahdistuksiemme keskellä turvallisella mielellä. Jumala tietää heikkoutemme. Hän tietää, ettemme osaa edes rukoilla kovassa paineessa ja hädässä vaan menemme sen sijaan kivusta kerälle. Hän on antanut Henkensä meihin ja Pyhä Henki huutaa apua puolestamme. Vaikka et jaksaisi huutaa ääneen apua etkä tuntisi sisäistä uskonhuutoa, Jumala kuulee ahdistuneet vaikerrukset. Ne pienet pihinät herättävät taivaan – Jumala näkee omansa olevan vaikeuksissa ja Hän auttaa.

ahdistuneensydamenhuuto_DSC02771

Mitä on Pyhän Hengen pilkka?

”Sen tähden sanon teille: `Jokainen synti ja herjaus tullaan antamaan ihmisille anteeksi, mutta hengen herjaamista ei anteeksi anneta. Joka sanoo jotakin ihmisen Poikaa vastaan, hänelle annetaan anteeksi, mutta joka puhuu Pyhää Henkeä vastaan, hänelle ei anneta anteeksi, ei tässä eikä tulevassa ajassa” (Matt. 12:31-32)

Opetus Pyhän Hengen pilkasta on ollut harmillisen värikästä ja monet vilpittömät kristityt ovat pelänneet tehneensä sen. Se on tuottanut heille suunnatonta pimeyttä, koska he ovat sen synnin tehdessään ajatelleet joutuneensa pelastuksen ulkopuolelle. Siksi haluan ottaa esille tämän herkän asian ja käydä läpi, mitä Jeesus todella tarkoitti Pyhän Hengen pilkalla?

Huomaa, mitä Jeesus sanoo ensin: kaikki synnit ja herjaukset tullaan antamaan anteeksi. Siis kaikki. Jeesus pystyi sanomaan näin vahvasti ja ehdottomasti, koska Hänen syvin kutsumuksensa oli kantaa koko maailman synnit ristille ja kuolla sijaiskärsijänä niiden tähden. Hän on siis kantanut sinunkin kaikki yksittäiset synnit ristille.

Sanat Pyhän Hengen pilkasta osoitettiin fariseuksille, jotka olivat arvioineet Jeesuksessa vaikuttavan Saatanan voiman. He eivät siis uskoneet Hänen olevan maailman Vapahtaja. Tähän liittyy Jeesuksen seuraavat sanat: ”Ellette usko, että minä olen se, joka olen, te kuolette synteihinne” (Joh. 8:24). Kuulijat ymmärsivät, että Jeesus käytti tuossa sitä Jumalan nimeä ”EHJE”, jonka Jumala oli ilmoittanut Moosekselle (2. Moos. 3:14). Ydinkysymys oli, pystyivätkö juutalaiset uskomaan Jeesuksen olevan Jumalan Poika, joka tuli kantamaan heidän syntinsä? Ymmärsivätkö he, että Hän todella oli ihmiseksi tullut Vanhan Testamentin Jumala?

Fariseukset, sen sijaan että olisivat uskoneet Jeesuksen olevan Jumalan Poika, joka toimi Pyhän Hengen voimassa muun muassa parantaen sairaita, kieltäytyivät uskomasta ja sanoivat siis Hänessä olevan vihollisen voiman. Silloin he torjuivat Jumalan lähettämän lahjan, Jeesuksen, pelastuksen.

Pyhän Hengen synti on siis se, ettei usko Jeesuksen olevan ihmiseksi tullut Jumala, joka kantoi meidän syntimme. Jeesus ei pyydä meitä käsittämään tätä vaan uskomaan (Joh. 8:24). Jeesuksen ulkopuolella ei ole pelastusta. Uskon vastakohtana on epäusko. Ja se on se synti jota ei anneta anteeksi. Sillä jos emme usko Jeesukseen syntiemme sovittajana, meillä ei ole anteeksiantamusta. Sitä Jeesus tarkoittaa.

Kun vilpitön kristitty pelkää ja kysyy onko hän tehnyt Pyhän Hengen pilkan, vastaamme että ei. Jokainen, joka tänään uskoo Jeesukseen Raamatun ilmoitusta vastaavalla tavalla, saa kaikki syntinsä anteeksi. Ainoa kadottava synti on Jeesuksen, siis Jumalan lahjan torjuminen. Mutta luokoon Jumala meihin joka päivä uskoa Vapahtajaan.

mitaonphpilkka