Mistä johtuu, että eri lippujen alla olevista seurakunnista puuttuu tänään tuhansia jäseniä? Samaan aikaan on iso määrä kristittyjä, jotka kipuilevat sitä, ettei heillä on hengellistä kotia.
Olisiko syynä se, että vanhemmat veljet saavat päättää juhliin osallistujat – tällä kertaa nuoremmilla veljillä ei ole asiaa saman katon alle?
”Tuo kelvoton, tuo rikkoi avioliittonsa ja on nyt naimisissa ties-kenen-kanssa / Tuo lankesi niin näkyvästi ja toi pahaa julkisuutta Herra sinulle / Tuo välinpitämätön rellesteli ja tuhlasi kaiken”
Jeesuksen vertauksessa vanhempi veli jäi ulkopuolelle. Hän ei voinut käsittää, että nuorempi veli sai anteeksi kaiken ja hänet vedettiin rakkaudella takaisin samaan yhteyteen, kuin minkä hän oli tietoisesti aiemmin rikkonut. Mitä hyötyä oli olla uskollinen ja täyttää Isän tahtoa?
Niin, mitä hyötyä on pysyä ensimmäisessä aviossa, elää kurinalaista kristillistä elämää, olla horjumaton moraalikompassi, jos tuhlarit saavat kaiken tuosta vaan anteeksi?
Tämän päivän vanhemmat veljet sanovat taistelevansa Herran pyhyyden ja kunnian puolesta. Minä puolestani sanoisin, että monet taistelevat oman rikkinäisen sielunsa puolesta – he pelkäävät miten heille itselleen kävisi, jos armo todella kuuluisi myös väärintekijöille. He kilvoittelevat horjuvin askelin eivätkä kestä kuulla, että sisään pääsevät kaatuvatkin – se ajatus saattaisi kaataa heidät itsensäkin.
Tuhlaalapoikavertauksessa Isän rakkaus tulvi nuoremmalle veljelle yli reunaehtojen ja juuri silloin, kun tämä oli mokannut kaiken. Samaa rakkautta ei vanhempi veli saanut koskaan kokea. Hän yritti ansaita sitä, mikä olisi ollut hänen omaansa alusta saakka.
Nuoremmat veljet kärsivät tänään ulkopuolella. Vanhemmat ovat sisäpuolella, mutta hekin kärsivät – he tarvitsisivat sitä armon tuulahdusta, jota nuoremmat toisivat tullessaan. Ja samalla nuoremmat veljet saisivat sisäpuolella vanhemmilta sitä rakkaudellista ohjausta, jota niin kipeästi tarvitsevat.
