Rakennatko arkkia?

”Miksi ette ennemmin kärsi vääryyttä?” (1. Kor. 6:7)

Nooa rakensi valtavaa arkkia pihalleen kymmenien vuosien ajan. Naapurit ja kylän miehet kävivät viikottain pilkkaamassa ja kyselemässä hankkeen ideaa ja järkevyyttä. Ajattele mitä Nooa saattoi vastata: ”Jumala on puhunut. Teen tämän, koska Jumala kehotti.” Häntä pidettiin varmasti aikansa kylähulluna.

Onko sinulla oma arkin rakentaminen menossa? Oletko kuullut Jumalan puhuvan sinulle jonkun tehtävän tekemisestä, ihmissuhteessa pysymisestä tai oikeuksista luopumisesta? Onko se mitä teet tai olet tekemättä hullua ja yleisen mielipiteen vastaista?

Jatka rakentamista. Voi olla, ettei sade tule vielä huomenna tai tämän vuoden kuluessa, mutta se tulee. Pyri suuntaamaan elämäsi Jumalan Sanan mukaan ja kysy joka päivä uudet rakennusohjeet. Ole uskollinen tehtävässäsi ja siinä kutsumuksessa mihin Jumala on sinut asettanut.

Ole siis Jumalan kylähullu ja anna vasaran heilua tänäänkin. Jumalan siunaamat miehet ja naiset ovat aina kulkeneet vastavirtaan. Heille on naurettu, heitä on pilkattu ja heitä on syytetty. Mutta he ovat olleet suurten siunausten kanavia.

arkki.jpg

Jeesus ei tarvitse apuamme

Johanneksen evankeliumissa tuntuu olevan yhtenä punaisena lankana opetus siitä, että Jeesus toimii sitten, kun ihmisten mahdollisuudet ovat loppuneet. Opettaako Hän tällä meitä tuntemaan ristin salaisuutta, sillä ristihän on tuomio kaikille ihmisen mahdollisuuksille pelastua ja saada aikaan jumalayhteys?

Näemme tämän Jeesuksen opetuksen jo Hänen ensimmäisessä ihmeessään Kaanan häissä. Siellä kävi häiden valmistelijoille niin nolo juttu, että viini loppui kesken. Jeesuksen äiti huomasi tilanteen ja yritti estää hääparia ja heidän vanhempiaan joutumasta häpeällisen tilanteeseen. Maria esitti pyyntönsä Jeesukselle, mutta tämä ensin kieltäytyi auttamasta. Näyttäisi siltä, että Hän odotti niin pitkään, kun olisi selvää ettei tilanteesta selvittäisi vain lainailemalla viiniä naapureista. Jeesus toimi vasta kun muuta ei ollut enää tehtävissä ja – kuten tiedämme – muutti kuusi isoa vesiastiaa viiniksi.

Esimerkkejä tästä Jeesuksen vastaavasta toiminnasta olisi monia. Mutta silmiinpistävää on Hänen reagointinsa, kun hän kuuli rakkaan ystävänsä Lasaruksen olevan kuolemansairaana. Lasaruksen sisaret, Martta ja Maria, varmasti odottivat Jeesuksen tulevan paikalle mahdollisimman pian ja parantavan heidän veljensä. Mutta Jeesus tieten tahtoen odotti kaksi (!) päivää ennen kuin suuntasi matkansa kohti Lasaruksen kotia. Hän jopa sanoi, että tällä tavalla Jumalan Pojan kirkkaus tulee näkyviin. Miten? Siten, että Hän aloittaa toimintansa sieltä, missä ihmisen mahdollisuudet ovat päättyneet.

Martta tapaa Jeesuksen ensimmäisenä ja valittaa hänelle, ettei Hän ollut paikalla aikaisemmin ja estänyt tätä hirveää tragediaa. Lasarus oli ollut kuolleena jo neljä päivää ja surutyö oli käynnissä. Jeesus ei välitä tästä mitään vaan pyytää Marttaa luottamaan ainoastaan Hänen mahdollisuuksiinsa: ”Jeesus sanoi: `Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, saa elää vaikka kuoleekin, eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko tämän?´” (Joh. 11: 25,26). Martta kyllä uskoi Jeesukseen sen kapasiteetin mukaan mikä hänelle oli – ja sitä oli paljon – mutta hän saisi kohta hämmästyä Jeesuksen olevan enemmän kuin hän pystyi siihen asti käsittämään.

Kivellä suljetussa luolassa oli jo maatumassa oleva ruumis. Kenelle olisi tullut mieleenkään vierittää kiveä paikaltaan ja alkaa käskeä kuollutta eloon? Jo pelkkä kalman haju kertoi kylmällä tavalla tämän elämän realiteeteista. Jeesus uhmasi niitä ja niin Hänellä oli aina tapana. Lasarus tuli kuolleista elämään ja käveli ulos haudasta. Olisiko meille jotain opittavaa tästä?

Mekin toivoisimme Jeesuksen puuttuvan elämäämme nopeammin ja ajoissa – ennen kuin kaikki on liian myöhäistä. Mutta emmekö joudu huomaamaan, että Jeesus viivyttää apuaan, juuri äskeisten esimerkkien mukaan? Hän ei tee sitä siksi, että Hän olisi sadisti ja nauttisi kärsimyksestämme vaan rakkautensa takia. Hän rakasti Lasarusta oikein erityisesti ja niin Hän rakastaa sinuakin. Hän odottaa, että saa paljastaa sinulle mahdottomuuksien kautta oman kirkkautensa.

Jos siis olet tänään mahdottomassa tilanteessa, jos olet vaikka jo haudassa Lasaruksen kanssa, olet lähempänä Jumalan kirkkautta kuin luuletkaan. Me jaksamme yleensä uskoa siihen saakka, kun asiat näyttävät meistä vielä mahdollisilta, mutta kun inhimillisen toivon kipinä sammuu, silloin on aika Jeesuksen aloittaa työnsä. Onko tämä helppoa ihmiselle? Ei todellakaan! Mutta tämä on se tie, jolla Jeesus osoittaa kirkkautensa sinulle ja minulle. Hän osoittaa olevansa verrattomasti suurempi Jumala kuin mitä olimme tottuneet ajattelemaan Hänestä. Tulemme huomaamaan, että Jeesus osasi toimia elämässämme juuri oikeaan aikaan ja oikealla tavalla. Koska Hän rakastaa meitä ja haluaa meille vain parasta.

Jeesuseitarvitse_IMG_3161

Herra on meidän voimamme!

”Älkää siis olko murheellisia, vaan iloitkaa, sillä Herra on teidän voimanne.” (Neh. 8: 10)

Raamattu lupaa yhä uudelleen, että Herra on jokaisen Häneen uskovan turvana ja voimana. Ihmisen ei tarvitse luottaa omaan vahvuuteensa, osaamiseensa tai jaksamiseensa. Hänellä on Herra Jeesus Kristus.

Otin tietoisesti tämänkertaiseksi raamatunjakeekseni kyseisen Nehemian kirjan kohdan. Me saamme siinä vastauksen kysymykseemme, minkälaisten ihmisten voimana Herra on? Ketkä kuuluvat lupauksen piiriin?

Lain tunteva pappi Esra luki Mooseksen lakia Jerusalemiin kerääntyneelle kansalle. Muutamia vuosikymmeniä aikaisemmin oli pakkosiirtolaisuudesta palannut pieni jäännös kansasta. Jumalan tuomiot olivat käyneet toteen – ne tuomiot, jotka oli kirjoitettu Mooseksen lakiin ja jota Esra nyt selitti kansalle.

Näen silmissäni vähälukuisen, riutuneen kansan. He kuulevat Jumalan Sanaa ja heidän ymmärryksensä avautuu sen sanomalle (8:12). He alkavat itkeä. Miksi? He ymmärtävät Jumalan Sanan valossa oman syntisyytensä. He käsittävät oman surkean tilanteensa johtuvan isolta osaltaan siitä, että ovat kääntäneet selkänsä Jumalalle ja Hänen hyvälle tahdolleen. He ovat halunneet elää elämäänsä itse valitsemallaan tavalla ja se on tuottanut heille kärsimystä.

Silloin Esra julisti, että kansalla oli syytä iloita. Tässä tulee mieleen eräs kuulemani ajatus synnintunnosta. Aito synnintunto ja katumus kestää sen mukaan vain joitain pieniä hetkiä. Sen tarkoitus on kääntää meidän suuntamme kohti Jumalaa ja auttaa tunnustamaan syntimme Hänelle. Sen sijaan me voimme rypeä katumuksessa ja syntisyytemme kokemuksessa päiväkausia; sitä kutsutaan itsesääliksi.

Vaikka kansa näki olevansa kärsimysten poltteen läpikäymä, nyt oli aika iloita. Vaikka menneisyys oli eletty Jumalan tahdon ulkopuolella, suunta oli kääntynyt. Jumalan Sana oli saanut aikaan suunnanmuutoksen. Ja kun ihminen hakee turvaa Kolmiyhteisestä Jumalasta, hänellä on syytä iloita. Hän on palannut silloin kotiin.

herraonmeidan_sireeni