Kirjoittamaton päätösluku

Jos jaakobin elämän kokoaisi yhteen kirjaan, alkuosan luvut koostuisivat valheista, petoksista, vääränlaisesta viekkaudesta ja laskelmoinnista. Suurimman palstatilan veisivät Jaakobin kokemat vaikeudet, vääryydet ja tragediat. Kirjan otsikko voisi olla Jumalan taivuttama mies? Kirjaa lukiessamme haukkoisimme henkeämme tavatessamme miehen, joka tuntui alusta saakka tekevän vääriä valintoja. Emme voisi kuin ihmetellä, kuinka Jumala valitsi sellaisen ihmisen ja mitenContinue reading “Kirjoittamaton päätösluku”

Kauhun lamauttama

“Tämän kuullessani minä repäisin vaatteeni, raastoin hiuksiani ja partaani ja lyyhistyin maahan kauhun lamauttamana.” (Esra 9: 3) Yksi ihminen voi muuttaa maailmaa. Yhden ihmisen Jumalan nälkä ja pyhyyden kaipaus voi olla viemässä toisiakin Jumalan läheisyyteen. Pappi Esra oli Jumalan lain tuntija ja toimi pakkosiirtolaisuuden aikana Persian kuninkaan Artakserkseen hovin palveluksessa. Hän oli saanut kuninkaan luottamuksenContinue reading “Kauhun lamauttama”

Armollisuus ennen muuta

“Menkää ja tutkikaa, mitä tämä tarkoittaa: `Armahtavaisuutta minä tahdon, en uhrimenoja.´ En minä ole tullut kutsumaan hurskaita, vaan syntisiä.” (Matt. 9: 13) Kuinka paljon tämä aika tarvitseekaan armollisia kristittyjä! Sellaisia ihmisiä, jotka ovat toisten puutteita ja kipuja nähdessään valmiita auttamaan ja kärsimään yhdessä. Sormella on aina helppoa osoittaa, samaistuminen ja auttaminen ovat vaikeampaa. Havahduin tämänContinue reading “Armollisuus ennen muuta”

Taluta minua!

“Ole tukenani lupauksesi mukaan, niin saan elää. Älä vie toivoani. Taluta minua, pelasta minut niin pidän määräyksesi aina mielessäni.” (Ps. 119: 116) Liian kovissa paineissa ja olosuhteissa mieli murtuu. Talorakenteissa puhutaan kosteuspisteestä, mutta ihmisten kohdalla voisi kai puhua murtumispisteestä? Mieli voi murtua toistuvista tragedioista tai yhdestä liian suuresta kriisistä. Raamatun ihmiset näyttävät joutuneen lähes poikkeuksettaContinue reading “Taluta minua!”

Jumalan “mutta”

“Mutta kun Jumalan, meidän pelastajamme, hyvyys ja rakkaus ihmisiä kohtaan tuli näkyviin, Hän pelasti meidät, ei meidän hurskautemme tähden, vaan pelkästä armosta….” (Tiit. 3: 4-5) Tiituksen kirjeen kolmannessa luvussa on synkkä kuvaus meistä ihmisistä: me olemme Jumalalle selkämme kääntäneitä emmekä pysty itseämme auttamaan. Sitten tulee esiin Jumalan “mutta”. Hän yksin – pelkästä rakkaudestaan – kääntääContinue reading “Jumalan “mutta””