Miten kohtaan Jumalan?

Monilla meistä on tarve kohdata Jumala. Keskellä sisäistä tyhjyyttä, yksinäisyyttä, ongelmia ja voimattomuutta kaipaamme Jumalaa, joka tulisi ja auttaisi. Maailmanlaajuinen kirkko on halki historiansa antanut tähän hyvän neuvon. Se sopii meille kaikille.

Kun siis haluamme kohdata Jumalan, meidän tulee etsiä lähimmäisemme. Kristus löytyy vanhainkodeista, sairastavien ystävien luota ja vankiloista. Hän löytyy sekä yksinäisten ihmisten luota sekä sellaisten, joita kaikki karttelevat. Jeesushan opetti, että joka jakaa aikaa ja rakkautta tällaisille ihmisille, palvelee Häntä itseään (Matt. 25: 31-46). Tässä toimii ihmeellinen Jumalan valtakunnan laki: Anna, niin saat.

Meidän ei tarvitse miettiä, missä niitä ihmisiä on, joita meidän tulisi kohdata ja auttaa. Jo puhelimessamme on hyvin luultavasti sellaisia nimiä ja numeroita, joihin voisimme soittaa tai laittaa viestin. Annan vielä ohjeen: valitse sellainen nimi, josta et niin välitä. Lähesty sellaista ihmistä, joka ärsyttää ja jonka seuraa yleensä kartat.

Ehkä naapurustossa on ihmisiä, joita voisimme tervehtiä kiireettömästi? Ehkä joku jopa tarvitsisi kuuntelijaa tai auttavaa kättä? Tai ehkä joku sukulaisemme, johon emme ole pitäneet aikoihin yhteyttä, kaipaisi yhteydenottoamme?

Kristuksemme opettaa käytännönläheistä ja toisille suuntautuvaa kristillistä elämää. Hän olettaa ja odottaa, että Hänen rakkautensa pääsisi meidän kauttamme esiin kärsivälle maailmalle. Voisiko olla jopa niin, että kun lakkaamme miettimästä omia ongelmiamme ja yksinäisyyttämme ja käymme tapaamassa sairasta sukulaistamme, omakin elämämme kohenee? Voisiko olla niin, että sisimpämme alkaisi hehkua Kristuksen lämpöä jakaessamme pienistä eväistämme toisille? Kun annan, minulle annetaan. Kun kohtaan, minut kohdataan?

Missään muualla kristitty ei näe omaa syntisyyttään niin selvästi, kuin rakastaessaan toisia. Vasta silloin, kun itsekeskeinen hengellinen pönötys vaihtuu palvelevaan rakkauteen, huomaamme, miten vaikeaa on antaa itsestään muille. Sekin kokemus vie meitä Ristin juurelle kohtamaan Vapahtajaa. Olisiko kristillisen elämän kiertokulku tällainen: Vapahtajan luota lähimmäisiä palvelemaan ja takaisin Vapahtajan luokse?

mitenkohtaanjumalan_DSC05385

Miten usko uudistuu?

”En enää elä minä, vaan Kristus elää minussa.” (Gal. 2:20)

Miten usko uudistuu? Tähän kysymykseen vastataan väärin, jos huomio kiinnitetään ihmiseen ja sanotaan, että ”tekemällä sitä, välttämällä tuota, luopumalla, antautumalla” ja niin edelleen. Ne kaikki ovat uskon ja sen uudistumisen seurauksia, välttämätöntä uskon siemenen satoa.

Usko uudistuu aina silloin, kun se löytää kadottamansa kohteen, Kristuksen. Usko on luottamusta Vapahtajaan, evankeliumiin, armoon ja syntien anteeksiantamukseen. Usko on jotain, mitä järki ei ymmärrä, se on hengellistä yhtymistä Jumalan Poikaan. Usko katselee Kristusta ja omistaa Hänet itselleen.

Jotkut tuntuvat pitävän uskoa pienenä asiana, kuin alkuna, jonka jälkeen tulee korostaa muita asioita, kuten pyhitystä. Mutta jos usko todella omistaa itsensä Kristuksen, miten sen lisäksi voidaan tarvita enää mitään? Uskon kautta kristitty on niin yhtä Jumalan Pojan kanssa, ettei sitä osaa oikein kuvailla. Usko imee Kristuksesta kaiken tarvittavan kuin kasvi imee maasta veden ja ravinnon. Usko samoin luovuttaa Kristukselle kaiken mistä pitää luopua, synnin, kapinan, hengellisen kyvyttömyyden, sielun murheen, kaiken.

Meidän uskomme, kristillisyytemme, hengellisyytemme – mitä ilmaisua halutaankaan käyttää – hiipuu aina, kun siltä varastetaan Kristus. Voiko niin tapahtua? Liian helposti. Kristus katoaa silloin, kun armon sijaan korostetaan ihmisen tekoja, Jumalan lahjan sijaan ihmisen mahdollisuuksia ja kristillisen pääopin, uskonvanhurskauden sijaan kaikkea muita sinänsä tärkeitä ja kristillisiä asioita.

Mutta kun hiipunut, käpertynyt ja pelokas usko kuulee evankeliumia ihanasta, armollisesta ja rakastavasta Jeesuksesta, se roihahtaa liekkeihin. Se löytää jälleen Rakastettunsa ja huudahtaa: ”Minun Herrani ja minun Vapahtajani!” ja on täynnä onnea ja iloa. Tällainen usko osoittaa kristillisiä hyveitä, auttaa lähimmäisiään ja palvelee Jumalaa, koska se mielellään jakaa sitä Kristusta, jonka on lahjaksi saanut.

mitenuskouudistuu_DSC03341

Ahdistukset synnyttävät lohduttajia

Raamattu valmistaa meitä ahdistuksiin opettamalla, että niitä tulee olemaan uskovien elämässä. Psalmeissa on tästä hyvä kuvaus: ”Monta on vanhurskaalla kärsimystä” (Ps. 34:20). Kärsimyksestä on käytetty hebreankielistä sanaa ra, joka tarkoittaa ”pahaa, onnettomuutta, tuskaa, ilkivaltaa, surua, vaikeuksia, murhetta”. Kärsimys pitää sisällään siis oikeastaan kaiken sen, mitä ihmiselle voi tämän elämän aikana tapahtua.

Jumalan ihminen ei kärsi turhaan. Kärsimyksemme tuntuvat kyllä monesti toivottomilta ja liian tuskaisilta kestää, mutta Jumala käyttää niitä työstääkseen meitä. Hebrealaiskirjeen mukaan Jumalan rakastava kuritus saa meissä aikaan synnistä luopumista ja osallisuutta Hänen pyhyyteensä.

Haluaisin nyt kuitenkin tarjota toisen näkökulman kärsimyksen tarkoitukseen. Siitä Paavali opettaa 1. Korinttilaiskirjeen 1. luvussa. Hän kertoo siinä kokevansa suunnattomia ahdistuksia, jotta osaisi suhtautua myötätunnolla toisiin kristittyihin ja lohduttaa heitä.

Kristuksen seurakunta tarvitsee tänään niitä kärsimysten ja ahdistusten karaisemia kristittyjä, jotka osaavat lohduttaa toisia ahdistuneita. Tällaiset kokeneet kristityt eivät anna helppoja elämänohjeita tai yläpuolelta tulevia viisauksia vaan osaavat asettua kärsivän rinnalle.

Valmistaako Jumala sinusta tänään lohduttajaa? Toisin sanoen, oletko keskellä sellaisia ahdistuksissa, joista et tahdo selviytyä? Ahdistuksen koulussa löydät suuremman, armollisemman ja rakastavamman Kristuksen. Tulet huomaamaan, kuinka sinua kannetaan vaikeuksien läpi huolimatta omasta epäuskostasi, heikkoudestasi ja ongelmistasi.

Lohdutuksen sanomasi on henkilökohtaisten ahjojesi jälkeen kirkas: vaikka kaikki muu murtuu ja katoaa, Kristus jää. Hän tulee jokaisen kärsivän luokse syvimmän surun hetkellä, lohduttaa, auttaa ja vahvistaa. Tätä sanomaa kärsivä seurakunta kipeästi tarvitsee. Se tarvitsee myötätunnon valtaamia ihmisiä.

SAMSUNG CSC