Miten olenkaan kaivannut kokea isän rakastavaa katsetta? Katsetta, jonka edessä saa suoristua, tulla näkyväksi ja vastaanottaa siemenen, joka itäisi luottamuksen arvoista elämää. Olen hakenut sitä Taivaan Isältä, laittanut itseni mutkalle, kolkuttanut ovea ja juossut karkuun – jotta Isä katsoisi lämpimästi. Miten voisi opetella rukousta, jos pelkää kohtaavansa jonkun, jonka rimaan ei koskaan yllä? Jos saatavanaContinue reading “Rukouskoulussa, osa 6: rakastavan katseen alla”
Avainsana-arkisto:rukous
Rukouskoulussa, osa 5: Arvottomuus eristää yhteydeltä
“Olet arvoton. Merkityksetön. Et saa mitään hyvää aikaan ja epäonnistut kaikessa. Kukaan ei kaipaa sinua. Olet turha.” Näiden ajatusten kanssa olen paininut viimeiset viikot. Lannistavat ajatukset ovat läsnä heti aamusta ja ne jaksavat painaa alas vielä iltayöstä. Rikkinäisen sielun mollivoittoinen laulu on sielunviholliselle otollinen iskupaikka. Se vahvistaa omasta sisimmästä nousevaa arvottomuutta ja työntää mieleen ajatuksia,Continue reading “Rukouskoulussa, osa 5: Arvottomuus eristää yhteydeltä”
Rukouskoulussa Jaakon kanssa, osa 4
“Kun sinä rukoilet, mene sisälle huoneeseesi, sulje ovi ja rukoile sitten Isääsi” (Matt. 6:6). Sanoitko Jeesus nämä sanat vain jotta minä ja miljoonat muut kristityt voisimme tuntea voimattomuutta ja syyllisyyttä? Hakeuduitko itse säännöllisesti salaisiin hetkiin Isän kanssa vain jotta me sinun seuraajasi näkisimme mitan, jonne emme millään yllä? Olen opettelemassa rukouselämää, jossa varaan rukoukselle tietynContinue reading “Rukouskoulussa Jaakon kanssa, osa 4”
Rukouskoulussa, osa 3
“Sinun lähelläsi on ehtymätön ilo” (Ps. 16: 11). Jos yksi sana kuvaisi minun tämän syksyn kaamosta, se olisi ilo. Siis sen puute. Ilo on tuntunut karkaavan elämästäni kuin elohopea rikkoutuneesta lämpömittarista. Olen juossut sen perässä pitkin sieluni valtatietä ja silti se on onnistunut karkaamaan sormieni välistä. Ehkä juuri sama sana oli opetuslasten huulilla, kun heContinue reading “Rukouskoulussa, osa 3”
Rukouskoulussa Jaakon kanssa, osa 2
“Herra, opeta meitä rukoilemaan” (Luuk. 11: 1). Velvollisuus. Syyllisyys. Kaksi sanaa, jotka kalvoivat Jeesuksen opetuslasten rukouselämää lapsesta aikuisuuteen saakka. Samat sanat pitävät meidän omaatuntoamme rautaisin pihdein otteessaan ja varmistavat, ettei sana “rukous” pääse koskaan livahtamaan korviemme sisäpuolelle houkuttelevan kutsun saattamana. Jokaista Jeesuksen ajan juutalaista oli opetettu rukoilemaan. Tavat, ajat ja sanat olivat taotut mieliin porkkanallaContinue reading “Rukouskoulussa Jaakon kanssa, osa 2”