Työ tekijäänsä kiittää

”Meidän Herramme armo on ollut yltäkylläinen, samoin se usko ja rakkaus, jonka Kristus Jeesus saa aikaan.” (1. Tim. 1: 14)

Kuuletko tässä ikääntyneen apostoli Paavalin ylistyksen Herralleen Jeesukselle Kristukselle? On kuin valmistunut saviastia todistaisi pöydällä lojuvalle epämääräiselle savimöykylle: ”Minä tiedän, että Mestarin käsissä sinusta tulee kaunis ja hyödyllinen astia! Mistä sen tiedän? Olen itse ollut tämän huoneen lattialla palasina ja pilalle menneenä. Mestari otti palaseni, hän sai ne jälleen taipumaan armollisessa käsittelyssään ja tässä minä nyt olen. Näet minut Mestarini tärkeänä käyttöastiana, koska Hän ei luovuttanut suhteeni, vaan jaksoi kärsivällisesti työstää minua loppuun saakka.”

Paavali sanoo, että hän oli itsessään maailman syntisin ja hänet armahdettiin, jotta Jeesus näyttäisi kärsivällisyytensä ja voimansa suuruuden kaikille jälkipolvillekin. Ajatus on, että jos Jeesus pystyi pelastamaan Paavalin ja jopa käyttämään häntä, Hän pystyy tekemään niin jokaisen kohdalla.

Vanha Paavali jakaa tässä elämänsä keskeisimmän löydön ja aarteen: ”Jeesuksen armo on ollut yltäkylläinen.” Ymmärräthän, se ei ollut riittänyt vain nippa nappa, vaan se oli ollut kuin valtava järvi, jonne Paavali oli saanut sukeltaa ja jonne hän oli jättänyt kaikki syntinsä ja kaiken pahuutensa. Kristuksen rakkauden järvi oli ollut pohjaton.

Saviastian todistus oli: ”Mestarini sai minussa aikaan kaiken tämän.” Jeesuksen vaikuttamat usko ja rakkaus olivat kantaneet alusta loppuun. Huomaa tämä tärkeä uskonopillinen periaate: Jeesus saa aikaan meissä uskon, usko taas synnyttää rakkauden.  Siis Pyhä Henki saa meidät turvautumaan Vapahtajaamme. Ja yhteys Jeesukseen synnyttää rakkauden: halun palvella, luopua vääryyksistä, antaa omastaan ja kantaa toisten taakkoja.

SAMSUNG CSC

Myötätunnon Jumala

”Kun hän näki ihmisjoukot, hänet valtasi sääli, sillä ihmiset olivat näännyksissä ja heitteillä, kuin lammaslauma paimenta vailla” (Matt. 9:36).

Kun Jeesus näki luokseen tulevaa monenkirjavaa ihmisjoukkoa, Hänen tuli heitä sääli. Tässä tarkoitettu sääli tarkoittaa sellaista myötätuntoa, joka liikutti Jeesusta sisäisesti erittäin voimakkaasti. Hän tuli myötätunnon valtaamaksi.

Millaisia ihmisiä Jeesus tässä katseli? Hän näki kansaa, jota ajan hengelliset johtajat kutsuivat Jumalan lakia tuntemattomaksi ja kirotuksi. Hän katseli kansaa, joka ei täyttänyt Jumalan lain mittaa ja joka oli näin ollen pelastuksen ulkopuolella. Hän havaitsi ihmisiä, jotka eivät osanneet tai pystyneet elämään lähellä Jumalaa ja jotka olivat siksi sisäisesti yksinäisiä ja nääntyneitä.

Jumalalliset silmät tunsivat kansanjoukosta jokaisen ihmisen erikseen. Voimme kuvitella, kuinka Jeesus katsoi naista, joka eli seksuaalisesti moraalitonta elämää ja oli sisäisesti rikki. Tai kuinka hän huomasi rahanahneen tullimiehen, joka huijasi köyhiä maanmiehiään saadakseen itselleen luksuselämää. Hän tunsi vanhemmuuden puutetta huutavan pojan ja vanhuksen, jonka sieluun elämä oli jättänyt liian syvät arvet. Niin, Hän näki ihmiselämän syntisyyden koko kirjon ja elämän rosoisuuden ja raskauden.

Eikö olisi luullut, että Jeesus olisi pitänyt tällaista kansaa kirottuna, niin kuin muutkin lainopettajat? Eikö olisi luullut Hänen syttyvän pyhästä vihasta ja pitävän kurjalle ihmisjoukolle kunnon nuhdesaarnan? Eivätkö nämä ihmiset olleet itse aiheuttaneet ongelmansa ja eivätkö he riutuneet juuri omien syntiensä takia? Eikö heille ollut annettu lakia, jotta he sen pitämällä olisivat voineet elää Jumalan siunauksen alaisuudessa?

Jumalan Poika koki kuitenkin niin syvää sääli kansaa kohtaan, että hän vapisi sisimmässään. Hän näki nääntyneet ihmiset ja Hänen sydämensä itki. Miksi? Koska Hän rakasti tuota kansaa. Hän tunsi jokaisen ihmisen erikseen ja rakasti suunnattomalla jumalallisella rakkaudellaan. Hän näki ihmisten olevan syntiensä kanssa yksinäisiä, avuttomia ja hukassa olevia. Hän oli tullut etsimään heitä ja pelastamaan heidät. Hän tahtoi ottaa heidät lintuemon tavoin siipiensä suojaan.

Matteus oli taltioinut tämän Jeesuksen reaktion, jotta voisimme tietää, kuinka Jumala suhtautuu meihin tänään. Mekin olemme syntiemme näännyttämiä, yksinäisiä, avuttomia ja vailla Jumalan elämää. Me ansaitsisimme hänen ankarat rangaistuksensa ja tuomionsa. Mutta Jumala on ihmeellisempi kuin voimme koskaan käsittää. Vaikka Hän vihaa syntiä, Hän kokee sinua kohtaan loputonta ja syvää myötätuntoa. Sen myötätunnon ajamana Hän otti kaikki sinun syntisi ja kantoi ne ruumiissaan ristille. Hän halusi niin kiihkeästi vetää sinut lähelleen, että oli valmis kuolemaan ja kokemaan synnin rangaistuksen puolestasi.

Tänään Jeesus levittää kätensä sinulle levälleen, hymyilee ja sanoo: ”Tule! Anna Minä olen sinulle se Paimen, joka pitää sinusta huolen. Anna minun ravita sinut, salli minun hoitaa haavasi ja johtaa sinua päivistä päivään virvoittavien lähteiden luokse. Anna Minun olla Jumalasi, sillä Minä rakastan sinua. Aina”

IMG_6442 (1)

Kuningas ja kuusi miljardia velallista

Me tunnemme hyvin Jeesuksen vertauksen armottomasta palvelijasta (Matt. 18: 23-35). Siinä yksi kuninkaan palvelijoista on kuninkaalleen velkaa 10000 talenttia. Yksi talentti on euroihin muutettuna noin 600000 euroa ja velka oli siis 10000 kertaa 600000e. Summa oli käsittämättömän korkea, yli järjen käyvä. Jeesus haluaa ilmaista, että me olemme Jumalalle velkaa loppumattoman paljon. Olemme itsessämme niin syntisiä, ettemme mitenkään voi maksaa velkaamme takaisin. Jumalan täytyi armahtaa meidät. Itse asiassa pelkkä armahdus ei riittänyt, vaan Jumalan itsensä piti pyhyytensä vaatimusten takia maksaa velkamme. Niinpä kristinusko julistaa ristillä roikkuvaa Jumalan Poikaa, siis itseään Jumalaa.

Vertauksessa on myös toinen palvelija. Molemmat palvelijat edustavat ihmisiä ja kuningas Jumalaa. 10000 talenttia saanut palvelija saa velkansa kuin ihmeen kaupalla anteeksi. Ne mitätöidään kuninkaan myötätunnon takia. Mutta sen sijaan, että anteeksisaanut palvelija olisi osoittanut samaa myötätuntoa toisille, hän alkaa kuristaa ensimmäistä vastaantulevaa tuttuansa. Tämä on hänelle velkaa sata denaaria, joka oli ihan tuntuva summa. Tähän päivään muutettuna noin 10000 euroa. Huomaa siis, että toinen palvelija oli todella velkaa myös ihmisten mitan mukaan kohtuullisen ison summan. Kuninkaaltaan armahduksen saanut palvelija ei osoittanut tuttavalleen myötätuntoa vaan heitätti tämän vankeuteen, kunnes velka olisi viimeistä penniä myöten maksettu.

Välikohtaus tuli kuninkaan korviin ja tämä pyysi armahtamansa palvelijan takaisin luokseen. Kuninkaan mukaan palvelijan olisi tullut osoittaa sitä samaa armoa kanssaihmisilleen, jota tämä itse oli saanut kokea. Niinpä kuningas noudatti palvelijan omaa toimintamallia, heitti palvelijan vankeuteen ja vaati järjettömän suuren velan takaisinmaksua.

Haluan muuttaa vertausta hieman ja katsella sitä eri kuvakulmasta. Muuttamassani vertauksessa on 6 miljardia palvelijaa, jotka ovat saaneet kuninkaalta yleisen armahduksen. Jokainen palvelija on ollut toivottomassa vararikkotilanteessa mutta kuningas on julistanut velat anteeksi. Sovellan nyt velkamäärän tarkoittavan syntiä, sekä syntiä toisia kohtaan, että ennen kaikkea Jumalaa – sitähän Jeesuskin tarkoitti.

Kuningas odotti tämän anteeksijulistuksen lisäävän kansalaistensa armollisuutta ja myötätuntoa, mutta toisin kävi. Kansalaiset jatkoivat toistensa tarkkailemista ja olivat valmiita syyttämään ja vaatimaan tuomiota pienimmistäkin rikkeistä. Ja jos he näkivät suuria syntejä, he raivostuivat ja kävivät tällaisen ihmisen kimppuun joukolla – unohtaen kokemansa armahduksen. He jakoivat toisensa erilaisiin karsinoihin riippuen velkamäärien suuruudesta, osan he katsoivat läpi sormiensa mutta osan velkaisista he heittivät yhteisönsä ulkopuolelle. He vaativat velkoja suoritettavaksi ennen yhteyden palautumista ja jos se ei onnistunut, he tuomitsivat suurvelalliset ikuiseen häpeään.

Mitä kuningas ajatteli kaikesta tästä? Hän tuli äärettömän surulliseksi. Hän ei voinut uskoa, että jokainen kansalainen oli niin pian unohtanut olevansa täydellisessä vararikossa, auttamattoman velallinen ja tuhoon tuomittu. Hän ei voinut uskoa, että he alkoivat syyttää ja tuomita toisiaan saatuaan anteeksi omat jättivelkansa. Kuninkaan toivomaa armollisuutta ja myötätuntoa ei ilmennytkään ihmisten keskuudessa. Joutuisivatko toisten tarkkailijat ja tuomitsijat vankeuteen? Sitä Jeesus tarkoitti.

Sovellus on helppo tehdä. Jokainen ihminen on loputtoman syntisyytensä tähden Jumalalle enemmän velkaa kuin koskaan edes ymmärtää. Tämän velan Jumala on kuitannut Poikansa sijaiskuolemalla. Meidän synneistämme maksettiin hirvittävä hinta, Jumalan Poika kuoli ja Jumala särkyi.

Me unohdamme tämän kuitenkin liian helposti. Unohtaessamme oman syntisyytemme ja Jumalan armon kohdallamme, alamme kauhistella ja tuomita toisten syntejä. Eikö meistä ennemmin Jeesuksen vertauksen mukaan pitäisi näkyä toisillemme armollisuutta ja rakkautta? Myötätunto osaa asettua toisen vierelle ja haluaa ymmärtää asiat toisen kannalta parhaassa valossa. Ja vaikka keskinäiset rikkomuksemme ovatkin Jeesuksen opetuksen mukaan todellisia ja kipeitä, ne eivät ole edes verrattavissa siihen, miten me kukin olemme rikkoneet Jumalaa vastaan. Ja Jumalaa vastaan tapahtuneista rikkomuksista meidän ei tarvitse tuomita toisiamme, koska nehän on jo julistettu anteeksi. Ne ovat vain ja ainoastaan yksilöihmisen ja Jumalan välisiä asioita.

joki2

Epäonnistumisen paradoksi

”Mutta Jeesus vastasi: `Minä sanon sinulle, Pietari: ennen kuin kukko tänään laulaa, sinä kolmesti kiellät minut´” (Luuk. 22: 23).

Pietari oli Jeesuksen valitsema paimen, jonka tuli johtaa alkuseurakuntaa Jeesuksen noustua taivaaseen. Pietari oli saanut seurata Jeesusta 3 vuoden ajan, opetella tuntemaan Häntä ja näkemään mitä ihmeitä Jumala voi tehdä. Tärkein opetus oli kuitenkin vielä tulossa.

Pietarin oli langettava syvästi ennen kuin hän oli valmis välittämään Jumalan armoa toisille ja siten sitoa syntisiä Kristuksen rakkauden piiriin. Hän oli päättäväinen ja kyvykäs ja koki olevansa vahvempi Jeesuksen seuraaja kuin toiset. Vaikka muut pettäisivät, hän ei – niin hän ajatteli.

Pietarin pettäminen oli kamala synti. Jeesushan oli sanonut, että jos joku kieltää Hänet ihmisten edessä, Hän on kieltävä tällaisen ihmisen Jumalan edessä. Pietarin vahvuus ja erinomaisuus murtui hetkessä, hänestä tuli epäonnistunut ja sivuun työnnetty miesparka. Hänellä oli suuret suunnitelmat Jumalalta mutta hän ei pystynyt täyttämään annettua mittaa.

Oletko sinä kokenut elämäsi suhteen koskaan tätä samaa kokemusta? Oletko epäonnistunnut niin surkeasti, että tunnet olevasi Jumalan suunnitelmien ulkopuolella? Mitä, jos Jumala voikin kääntää elämäsi särkymiset sinun ja muiden parhaaksi?

Jeesus kohtasi Pietarin muutaman päivän päästä kahden kesken. Vapahtaja lähestyi murtunutta miestä, joka ei voinut päätään kohottaa. Jeesus opetti Pietarille tuossa hetkessä elämänsä tärkeimmän läksyn: Hänen rakkautensa oli elämää suurempi ja peitti alleen myös Pietarin heikkoudet ja epäonnistumiset. Oma vahvuus saikin murtua, jotta sen sai vaihtaa Jeesuksen vahvuuteen.

Jeesus antoi epäonnistuneelle seuraajalleen suuren kutsumuksen: paimentaa hänen pieniä karitsoitaan. Pietari oli nyt valmis kokoamaan särkyneitä, epäonnistuneita, heikkoja, lankeilevia kristittyjä Kristuksen luokse. Hänellä oli heille suuri sanoma: Kristuksen armo riittää.

jarvi_jaassa

Pinttyneet ajatukset ovat linnoituksia

”Sillä meidän sota-aseemme eivät ole lihallisia, vaan ne ovat voimallisia Jumalan edessä hajottamaan maahan linnoituksia” (2. Kor. 10:4).

Tässä käytetyn linnoituksen merkitys on ”jostakin väitteestä tiukasti kiinni pitäminen.” Linnoitus on siis sellaisia ajatuksia, joita Saatana on syöttänyt meille ja jotka olemme uskoneet. Nämä ajatukset vaikuttavat suoraan siihen, mitä ajattelemme itsestämme ihmisinä, uskovia ja mitä ajattelemme Jumalasta.

Me tiedämme Raamatun mukaan, että Saatana on syyttäjä ja hän haluaa tuhota uskomme Kristukseen nimenomaan syöttämällä meille valheita. Tällaisia valheita ovat esimerkiksi väite siitä, että olet arvoton, liian epäonnistunut ja käyttökelvoton niin ihmisten kuin Jumalankin edessä. Toinen tehokas valhe on se, ettei Jumala voi sinua rakastaa, koska et ole onnistunut elämään parempaa hengellistä elämää tai toteuttamaan Hänen tahtoaan. Saatana käyttää Raamatun Sanaa tässä työssään ja osoittaa jae jakeelta, kuinka ole epäonnistunut eri asioissa. Tosin se taitavasti jättää tietyn osa jakeista käyttämättä, kuten huomaamme Jeesuksen kiusauksissa.

Tai sitten Saatana osoittaa niitä syntejäsi, joista ei ole päässyt eroon huolimatta kaikesta katumuksestasi, parannuksenteosta, yrittämisestä ja paremmista lupauksistasi. Se kuiskaa sinulle, että et koskaan tule vapautumaan, olet tuomittu elämään syntiesi kanssa ja siksi sinun on parempi lopettaa uskon pelleilysi.

Yksi suurimmista Saatanan aseista on kysyä aralta kristityltä, että riittääkö Jeesuksen sovitustyö varmasti tämän syntien sovitukseksi? Hän osoittaa  kristityn syntien toistuvuutta ja kertoo, ettei armoa ole tehty väärinkäytettäväksi. ”Kyllähän uskova lankeaa, mutta eihän nyt ihan jatkuvasti.” Tai sitten se osoittaa syntejäsi sanoen, että muiden pienemmät synnit voidaan kyllä antaa anteeksi, mutta sinun syntisi ovat aivan liian raskaat. Tai syytös jatkuu malliin ”muut ovat tehneet syntinsä vahingossa ja ne Jumala armahtaa, mutta sinun syntisi ovat tahallasia! Sinä olet toiminut himojesi ja itsekkyytesi mukaan ja nyt olet Jumalan armon ulkopuolella.”

Me kaikki tiedämme näiden syytösten ja valheiden voiman. Lukuisat kristityt ovat omaksuneet nämä heille syötetyt valheet omiksi ajatuksikseen ja luopuneet uskostaan. Syytökset kuulostavat järkeviltä ja luonnollinen ymmärrys yhtyy niihin helposti. Siinä vain unohtuu yksi ratkaiseva asia: Jumalan evankeliumi.

Miten epäonnistumiseensa vangittu kristitty voidaan vapauttaa? Millä vapautetaan uskova, joka on varma olevansa Jumalan armon ja rakkauden ulkopuolella? Vastaus on se, että väärät järjenpäätelmät ja pinttyneet linnoitukset ovat hajoitettava. Paavali sanoi omistavansa tarvittavat sota-aseet tähän työhön. Hän tarkoitti Kristusta kirkastavaa sanaa, jonka Pyhä Henki valaisee linnoitusten vallassa olevalle kristitylle.

Vain Jumalan Sana – Kristus itse – voi vapauttaa meidät! Hänen Sanansa valossa linnakkeet menettävät otteensa ja valheet karisevat yltämme kuin kahleet. Nimenomaan Raamatun Sanassa Kristus vakuuttaa sinun olevan Hänen lapsensa, arvokas ja rakastettu. Hän vakuuttaa, ettei koskaan päästä sinusta irti. Hän lupaa taistella niitä syntejä vastaan, jotka orjuuttavat sinua ja Hän tulee voittamaan. Ja Hän lupaa viedä sinut perille, koska Hänellä on varattuna sinulle perintö. Hän haluaa sinun olevan siellä missä Hän tänään on – taivaassa – koska sinä olet hänelle rakas ja Hän iloitsee ja kaipaa sinua!

SAMSUNG CSC