Avainsana: usko

Uskon yksinkertainen tie

Published on by Jaakko Pirttiaho1 Comment

”Jeesus sanoi naiselle: `Jos tietäisit, minkä lahjan Jumala on antanut , ja ymmärtäisit, kuka sinulta pyytää juotavaa, pyytäisit itse häneltä, ja hän antaisi sinulle elävää vettä´” (Joh. 4: 10).

Tiedämme kertomuksen taustan. Jeesus kohtaa juutalaisen miehen näkökulmasta mahdollisimman ala-arvoisen ja syntisen ihmisen, samarialaisen naisen Sykarin kaivolla. En puutu enempää itse kertomukseen vaan haluan nostaa esiin Jeesuksen sanoissa Hänen opettamansa hengellisen elämän periaatteen.

Hengellisen elämän kulku Jeesuksen sanoissa jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäinen kuuluu: jos tietäisit Jumalan lahjan. Eli jos tietäisimme ja ymmärtäisimme, kuka Jeesus on, se olisi ensimmäinen askel pelastukseen ja kaikkeen hengelliseen hyvinvointiin ja rikkauteen. Jos sydämemme tietäisi, että Hän on Jumala Jumalasta, meidän tähtemme ihmiseksi tullut, puolestamme kuollut ja tänään kaikessa kanssamme, se olisi ovi todelliseen yhteyteen Jumalan kanssa.

Jos tiedämme todella, kuka Jeesus on ja mitä Hän on meille, me pyytäisimme Häneltä apua kaikkeen meidän tyhjyyteemme. Tämä on Jeesuksen sanojen toinen osa. Jos ymmärrämme, miten suuri Vapahtaja meillä on ja miten Hän meitä rakastaa ja mitä Hän on tehnyt puolestamme, me kääntyisimme Hänen puoleensa kaikissa tarpeissamme. Me toisimme hänelle syntimme ja syyllisyytemme, epäonnistumisemme ja häpeämme, hengellisen janomme ja kaipuumme ja tietäisimme, että Hän kuulee meitä ja vastaa meille. Jos emme näin tee, se johtuu vain epäuskostamme, joka on kaiken syntisyytemme  ydin ja perusta.

Kolmas osa on ylitsevuotava lupaus: kun pyydämme Jeesukselta, Hän lahjoittaa meille sen, mitä tarvitsemme. Me siis tarvitsemme ja siksi pyydämme. Hän lahjoittaa, koska hänellä on, mitä antaa ja Hän haluaa jakaa rikkauksiaan. Hän antaa syntimme anteeksi ja jakaa sellaista elävää vettä, joka saa hengellisen janomme sammumaan. Hän antaa meille Henkensä täyteyden ja sitä täyteyttä me saamme olla jakamassa toisille. Ja jos se vesi loppuu, me saamme pyytää sitä Herraltamme lisää.

Tässä ei ole kuitenkaan kyse tunteista tai kokemuksista vaan Jeesuksen lupauksesta. Monesti meidän on katsottava enemmän Jumalan lupauksiin kuin omiin kokemuksiimme tai tunteisiimme. Kun Jumalan auttamana ja vaikuttamana pidämme Hänen lupauksensa totena, saamme ajallaan, tavalla tai toisella, myös nähdä niiden toteutumista.

uskonyksinkertainentie_IMG_2723

Sinä olet Kristuksen tuoksu

Published on by Jaakko PirttiahoLeave a comment

”Me olemme Kristuksen tuoksu, joka nousee Jumalan eteen; tämän tuoksun tuntevat sekä ne, jotka pelastuvat, että ne, jotka joutuvat kadotukseen.” (2. Kor. 2: 15)

Paavali lainaa tässä ymmärtääkseni 3. Mooseksen kirjan keskeistä uhria, polttouhria. Se oli esikuvaa Kristuksesta, joka antoi elämänsä nimenomaan Isälleen hyväntuoksuisena uhrina. Pojan kuuliaisuus kuolemaan saakka oli Isälle suloinen tuoksu.

Nyt meille sanotaan, että me olemme tämä sama Kristuksen Jumalalle saakka nouseva hyvänhajuinen tuoksu. Sanoma on selvä mutta mielettömän lohduttava: Jumala kokee sinua katsoessaan samaa mielihyvää kuin Hän kokee katsoessaan omaa Poikaansa. Sinä ”tuoksut” yhtä ihanalle, eli Jumala näkee sinun elämäsi yhtä mieluisina kuin Hänen Poikansa. Syy on tässä: sinä olet Kristuksessa uskosi tähden. Jumala näkee sinut Kristuksen kautta ja läpi. Tätä tarkoittaa yhdeltä näkökulmalta olla vanhurskautettu.

Kyse ei ole siis siitä, minkälaista sinun elämäsi arkireaalisesti on tai miltä se itsessään tuoksuu. Kyse on siitä asemasta, joka on meille kertakaikkisesti annettu ja jossa me olemme turvassa. Pyhä Jumala todella katsoo sinun elämääsi nyt mielistyneenä koska Hän näkee sinussa Poikansa.

Me olemme samalla Kristuksen tuoksu myös toisille ihmisille, niille, jotka ovat vaikutuspiirissämme. Tarkoittaisiko tämä sitä, että Jeesus heijastelisi meistä toisille? Luulen, että kristitty on monesti tarkkailtavana ympäristössään. Hänessä on jotain, mistä ei saa oikein kiinni. Hän vaikuttaa – toivottavasti – samanlaiselta ihmiseltä kuin muutkin, ongelmineen ja heikkouksineen mutta samalla hänestä huokuu jotain, mitä ei voi selittää. Ja se vetää puoleensa. Nyt moni lukija saattaa ahdistua ja miettiä, ettei ”minun elämästäni ainakaan voi mitään hyvää näkyä toisille.” Luulen, ettei sitä itse huomaakaan. Se on Jumalan työtä meissä ja sen työn Jumala piilottaa meiltä mutta näyttää ympäristöllemme.

sinaoletkristuksentuoksu

Vapaaksi vankilasta

Published on by Jaakko PirttiahoLeave a comment

”Sinun käsiini minä uskon henkeni, Herra, sinä lunastat minut vapaaksi, sinä uskollinen Jumala.” (Ps. 31: 6)

Sana ”lunastus” viittaa Raamatussa vapaaksi ostamiseen tai vapauttamiseen. Esimerkiksi orja saatettiin ostaa vapaaksi lunastusmaksulla. Tämä orjan vapaaksi ostaminen lunnaiden avulla olikin uuden testamentin aikaisten ihmisten helppoa ymmärtää – heillä kun saattoi itsellään olla orjia tai he olivat itse orjan asemassa.

Kristuksen suorittaman lunastuksen ymmärtäminen on aivan oleellista kristillisessä uskossa. Ilman tätä Jumalalta ja Hänen Sanastaan tulevaa ymmärrystä koemme yhä olevamme kuin vankilassa, josta emme omin keinoin pääse ulos. Lukemattomat kristityt kokevat tänäänkin olevansa synnin ja syyllisyyden sekä niistä seuraavan häpeän vankiloissa vailla toivoa.

Kristus on tullut vankityrmiemme oville ja tarjonnut meistä täydellisen vapauttamishinnan. 1. Pietarinkirjeen mukaan tuo hinta oli Hänen verensä (1. Piet. 1:19).  Meidät on siis kutsuttu synnin, syyllisyyden ja Jumalan tuomion vankiloistamme vapauteen Kristuksen suorittaman maksun, Hänen verensä tähden.

Miksi en tunne tätä vapautusta? Miksi yhä elän Jumalan tuomiot niskassani ja koen olevani käpertynyt syyllisyyteeni ja häpeääni? Vastaus on siinä, että että tämä vapautus on Jumalan Sanan lupaus, joka otetaan vastaan uskolla. Usko katselee Lunastajaa ja ottaa vastaan sen, mitä Hän ilmoittaa antavansa. Usko pitää totena Jumalan lupaukset. Me tarvitsemme jatkuvasti Jumalan Sanan elävää ravintoa, jotta uskaltaisimme ottaa jumalalliset totuudet omaksemme. Muutoin katselemme todellisuutta itsemme kautta ja näemme vankityrmän edelleen ympärillämme.

”Sinun käsiisi uskon henkeni.” Miten luottamuksellinen ja syvä uskon vakaumus. Mistä tuollainen vakaumus syntyy? Se tulee niistä kokemuksista, jotka summautuvat saman psalmin jakeen 3 avunhuutoon: ”pelasta minut!” Siinä on ihminen vankilassa. Hänellä on vain surkea, pieni avunhuuto mutta siinä samalla suuri Lunastaja! Seurauksen näemme jakeesta 8: ”iloitsen ja riemuitsen sinun hyvyydestäsi, sinä näet kaiken hätäni, tiedät kaiken tuskani.” Tämä on lunastetun todistus.

vapaaksivamkilasta_IMG_6452

Moitteeton Jumalan edessä

Published on by Jaakko PirttiahoLeave a comment

”Mutta nyt hän on tehnyt teidän kanssanne sovinnon, kun Kristus omassa ruumiissaan kärsi kuoleman asettaakseen teidät pyhinä, nuhteettomina ja moitteettomina Jumalan eteen” (Kol. 1:22).

Tutkimme nyt Jeesuksen Kristuksen ihmeellistä työtä meidän puolestamme. Me olimme Raamatun mukaan ennen Jumalan vihollisia meidän syntiemme johdosta. Mutta usko Jeesukseen on muuttanut meidän asemamme täydellisesti niin, että kuulumme nyt Jumalan perheväkeen. Kristuksen lahjoittaman syntien anteeksisaamisen kautta voimme seistä Jumalan edessä pyhinä, nuhteettomina ja moitteettomina. Jumala todella näkee meidät, jotka uskomme, yhtä moitteettomina kuin Poikansa.

Miten säilytämme tämän asemamme? Jotkut vastaavat tähän, että vastustamalla syntiä ja tekemällä Jumalan lain mukaisia asioita. Toiset opettavat, että harjoittamalla hengellisyyttämme; rukoilemalla ja lukemalla Raamattua. Miten Paavali jatkaa äskeistä jaettaan: ”Teidän on vain pysyttävä lujina uskon perustalla, horjahtamatta pois siitä toivosta, jonka teidän kuulemanne evankeliumi antaa.” (j.23).

Paavali siis vastaa: ”Pysykää uskossanne lujina, jatkakaa luottamustanne.” Hyvä esimerkki on tästä evankeliumeissa kuvattu Pietarin veden varaan astuminen. Hän katsoi Jeesukseen ja uskalsi uhmata fysiikan lakeja. Myrskystä huolimatta hän lähti kävelemään veden päällä seissyttä Jeesusta vastaan. Mutta sitten hän katsoi ympäröiviin olosuhteisiin ja totesi tilanteen olevan mahdoton. Hän alkoi vajota järveen koska ei enää katsonutkaan Jeesukseen. Jeesus nosti kyllä hänet ylös, mutta sanoi että Pietarin olisi täytynyt pysyä samassa luottamuksessaan Häntä kohtaan.

Me tulemme siis kristityiksi luottamalla Jumalan lupaukseen siitä, että Jeesus on kantanut meidän syntimme ristille ja kuollut niiden puolesta. Sama usko Jeesukseen säilyttää meidän uskomme. Usko lisäksi vahvistuu tämän ilosanoman – evankeliumin – kuulemisella. Jumalan näkökulmasta Jeesus on kaikki kaikessa. Ja kun Pyhä Henki alkaa paljastaa tätä totuutta meillä yhä syvemmin, alamme kasvaa kristittyinä. Kasvu ei ole meidän kasvuamme, vaan se on Kristuksen vaikuttamaa ja aina Häneen suuntautuvaa. Älä katso itseesi, älä olosuhteisiisi, katso suureen Vapahtajaan!

moitteetonjumalanedessa

Luvattomasti särkyneet

Published on by Jaakko Pirttiaho5 Comments

Olen vältellyt tätä aihetta kuin kissa kuumaa puuroa ja vain kierrellyt sitä: miten käy luvattomasti särkyneiden ihmisten? Miten heidän käy seurakunnissa, Kristuksen ruumiissa? Miten he jaksavat uskoa armolliseen Vapahtajaan, jos heidän yhteisönsä hylkää heidät?

Ketkä olisi nykyään enemmän luvattomasti rikkoneet ja särkyneet kuin homoseksuaalit ja eronneet? Ketkä ovat enemmän tapetilla ja keskustelujen aiheena? Keitä syrjitään tai lyödään enemmän? Ennen kuin jatkan, totean, että tässä minulla on oma lehmä ojassa. Olen kokenut avioeron ja olen vieläpä menossa uudelleen naimisiin. Olen siis luvattomasti särkynyt, rikkonut Jumalan lakia vastaan ja syyllinen.

Vuosia sitten minuun otti yhteyttä eräs homoseksuaali, Hän oli vanha, rakas ystäväni ja olin ottanut häneen yhteyttä pyytääkseni häntä mukaan pitämääni raamatturyhmään. Hän sanoi, ettei ehkä voi tulla mukaan ja kertoi syyn: hän oli homoseksuaali. En siinä hetkessä tiennyt mitä vastata. Minulla oli siihen saakka ollut hyvin vahvat mielipiteet ja tuomitsin homoseksuaalit mielestäni selkein raamatullisin argumentein. Samoin eronneet. Mutta tuossa hetkessä muutuin smurffin kokoiseksi, kun yritin etsiä sanoja puhelun toisessa päässä olevalle ystävälleni. Mitä hänelle sanoisin? Olisiko hän edelleen tervetullut piiriimme? Entä jos toiset ryhmäläiset saisivat tietää? Häpesin itseäni. Muutamassa sekunnissa ymmärsin, että jos hän ei kelpaa Jeesukselle ja samalla kristillisiin piireihin, en minäkään. Toivotin hänelle tervetuloa ja samalla sydämeni itki omaa julmuuttani ja kovuuttani.

Tätä tekstiä ei ehkä olisi pitänyt kirjoittaa. Te monet lukijani voitte nyt kysyä aiheellisesti, että puranko tässä Jumalan lain ja julistan halpaa armoa? Enkö tiedä, mitä Raamattu sanoo homoseksuaaleista ja eronneista sekä uudelleen naimisiinmenneistä? Tiedän varsin hyvin. Tiedän jokaisen niitä käsittelevän kohdan. Mutta tiedäthän esimerkiksi sen, että evankeliumeissa Jeesus varoittaa rahanahneudesta kymmenen kertaa enemmän kuin seksuaaliasioista? Saavatko siis ahneet olla seurakuntien sisällä, mutta eronneet tai homoseksuaalisuuden kanssa taistelevat eivät?

Yksi ajatus vielä. Entä jos minä olisin homoseksuaali? Tai sinä joutunut kokemaan valtavan kipeän avioeron? Haluammeko me tietoisesti olla syrjittyjä, lyötyjä, juorujen kohteena ja yhteisön ulkopuolella olevia? Ovatko kaikki asiat meidän syntiinlangenneessa maailmassa omissa käsissämme? Helppo neuvo on, että tällaisten ihmisten tulee luopua synneistään ja tehdä parannusta. Pystytkö sinä siihen omien syntiesi kohdalla?

En ole purkamassa Jumalan lakia enkä tekemästä Hänestä vähemmän pyhää. Mutta mitä jos me olemme kaikki yhtä syntisiä? Entä jos Jumala näkee ahneuden ja juoruilun sekä anteeksiantamattomuuden yhtä syvinä synteinä kuin homoseksuaalisuuden ja avioeron? Miksi on olemassa sellaisia särkyneitä, jotka eivät pääse seurakuntien sisäpuolelle? Yhdestä asiasta olen varma: heitä Jeesus rakastaa, heitä etsii ja Hän on heidän puolellaan. Jos he jaksavat säilyttää meidän lyönneistä huolimatta uskonsa armolliseen Vapahtajaan, he ovat uskonsa tähden vanhurskaita. Taivaassa tulee olemaan suuri joukko eronneita ja uudelleen naimisiin menneitä. Ja ahneita. Myös juoruilijoita ja toisten tuomitsijoita. Sekä homoseksuaaleja.

luvattomasti_sarkyneet_IMG_7549