”Kurjan rukous, kun hän on näännyksissä ja vuodattaa valituksena Herran eteen.
Herra, kuule minun rukoukseni, ja minun huutoni tulkoon sinun eteesi.
Älä peitä minulta kasvojasi, kun minulla on ahdistus, kallista korvasi minun puoleeni.
Kun minä huudan, riennä ja vastaa minulle.
Sillä minun päiväni ovat haihtuneet kuin savu, ja minun luitani polttaa niinkuin ahjossa.
Sydämeni on paahtunut ja kuivunut kuin ruoho, sillä minä unhotan syödä leipääni.
Minä olen uneton, olen kuin yksinäinen lintu katolla.
Sillä minä syön tuhkaa kuin leipää ja sekoitan juomani kyyneillä sinun vihasi ja kiivastuksesi tähden, sillä sinä olet nostanut minut ylös ja viskannut pois.
Minun päiväni ovat kuin pitenevä varjo, ja minä kivun kuin ruoho.
Mutta sinä, Herra, hallitset iankaikkisesti, sinun muistosi pysyy polvesta polveen.”
(Ps.102:1-5,8,10-13)
Aamen.
M.E.





