Tekijä: Muut kirjoittajat

Keräys onnistui ja tili on suljettu. Työmaa jatkuu vielä varmaan kuukausia mutta te lukuisat ihanat ystävät olette tehneet mahdottomasta mahdollisen!!❤️ Uskomaton juttu!!!

Olemme sanattomia ja mielettömän kiitollisia!!!🙏🏼❤️❤️❤️

7.6.2021 KERÄYS ONNISTUI JA SE ON PÄÄTTYNYT! OLEMME MIELETTÖMÄN KIITOLLISIA!!!

Pieni tilannekatsaus 1.6.2021:

Hei kiitos ihanat ystävät, että olette vielä pystyneet ja tahtoneet lähteä mukaan tähän toiseenkin keräykseen! Olemme jo päässeet noin puoleen väliin 10000 euron maksimitavoitetta!
”Olemme jokaiselle lahjoittajalle ja talkoolaiselle valtavan kiitollisia, tämä on yhtä ihmettä haasteemme keskellä – ehkä me selvitään!”-Jaska ja Iiris-

27.5.2021
Saimme poliisihallinnolta toisen pienkeräysluvan Jaakon perheen auttamiseen. Lue tästä, mitä kuuluu Jaakon ja perheen urakkaan.

Näin hän kertoo itse:

”Nyt on nelisen viikkoa purettu vanhoja kattorakenteita ja rakennettu uusia. Kun työmiehet ovat lopettaneet päivänsä alkuillasta, minulla on alkanut toinen vuoro – olen tehnyt 16 tunnin päiviä, jotta rakenteet eivät kastuisi ja työmaa etenisi. Mieli alkaa olla hyvin väsynyt ja kroppa sinnittelee koossa erilaisten urheiluteippien ja buranan voimin. Aamuisin kädet ovat niin kipeät, etten saa pideltyä kahvikuppia ja Iiriksen pitää auttaa rakennusliivit päälle ja kengät jalkaan ja työntää minut ovesta aina seuraavaan työpäivään.

Mutta tämä mahdottomaksi hankkeeksi ristimäni projekti etenee. Jumala on yllättänyt ihanilla talkooapulaisilla ja mukanaolevat kirvesmiehet muodostavat hyvän tiimin. Meitä on ollut alun parhaina päivinä noin kymmenen miestä ja naista rakentamassa rinta rinnan ja se on koskettanut meitä Iiriksen kanssa syvästi.

Yksi iso välietappi meillä oli muutama päivä sitten, kun saimme katon aluskatteelle. Se tarkoitti sitä, että minun ei tarvinnut enää käyttää kahta tuntia iltaisin ja tuntia aamuisin valtavien muovipressujen kiinnityksiin ja taas irrotuksiin. Nyt kuuntelemme sateen ropinaa muovista suojaa vasten ja kuskaamme ämpäreitä vuotokohtiin, joissa naulat eivät ole löytäneet kohteeseen.

Olemme olleet ja olemme edelleen epätoivon ja katkeamisen rajamailla. Emme jaksa toivoa ja rukoilla kuin aina yhteen päivään riittäviä voimia ja apua. Kolme vuotta sitten kokemamme hurja homeremontti kummittelee edelleen sieluissamme ja nyt olemme taas joutuneet kuukausien työmaalle, jossa asumme pölyn ja vääntyneiden naulojen keskellä. Useina aamuina meillä on ollut vain 10 astetta lämmintä ja päivä alkaakin suurten rakennuslämmittimien käynnistyksellä.

Juuri tänä keväänä rakennusmateriaalit ovat tehneet hurjan hintapomppauksen ylöspäin. Taistelemme jaksamisemme ohella myös taloutemme kanssa – vielä on edessä isoja ja rahaa vieviä hankintoja kuten kattopellit, puhallusvillat, eristelevyt, sähkö- ja putkityöt ja kaikki pintamateriaalit.

Suurinta peitsenvääntöä käymme talouden ja ammattityövoiman suhteen. Meillä olisi tarvetta pitää kirvesmiehiämme mahdollisimman pitkään, jotta kaikki rakennustyö ei jäisi minulle ja ylikuormittuneille nivelilleni ja kipeälle selälleni.

Olemme valtavan kiitollisia ihanille talkoolaisillemme ja jokaiselle, joka on auttanut meitä rukouksin ja taloudellisesti! Niin haastavaan elämäntilanteeseen tämä hyvin haastava projekti tuli, että on puhdasta ihmettä, jos tämä saadaan maaliin niin, että isäntä ei joudu burnoutin takia sairaalahoitoon tai että talous kestää hankinnat ja ammattityövoiman loppuun saakka. Jos selviämme tästä – elämämme tähänastisesta kovimmasta vaiheesta, selviämme mistä tahansa – Jumalamme avulla!

Ensi syksy on jo sovittuja puhujakeikkoja täynnä. Toiveemme olisi saada kotimme loppukesästä siihen kuntoon, että lapset pääsisivät nukkumaan sisätiloissa ja asuntomme ei näyttäisi enää räjäytyskuvalta.

Kiitos että olet meitä auttamassa! Yksin emme selviäisi! Terveisin Jaska ja Iiris”

-Heli Karhumäki-