Sanani ovat loppuneet,
rukoukseni ei enää löydä muotoa,
mieleni on väsynyt,
eivätkä ajatukseni jaksa nousta luoksesi.
Mutta Sinä tiedät.
Sinä tunnet sieluni,
ja jossakin syvällä minussa
Sinun Henkesi huokaa
sanomattomin huokauksin.
Kun mikään muu
ei minua enää tavoita,
enkä jaksa ottaa mitään vastaan,
kun ymmärrykseni on vajavaista
ja sydämeni on rauhaton,
Sinun äänesi tulee läpi.
Sinä puhut sielulleni.
Et sanoin, jotka korva kuulisi,
vaan äänellä,
joka löytää tien
minuun asti.
R.M.
