Häpeän kantajat tuovat herätyksen

”Katso, kun tuo aika tulee, minä tuhoan kaikki sortajasi. Minä pelastan sinut, tuon ontuvat ja karkotetut kotiin. Kaikkialla, missä he ovat kantaneet häpeää, minä nostan heidät kunniaan.” (Sef. 3:19)

Älä ymmärrä minua niin, että olisin varastamassa Israelin kansan lupauksia Jumalan seurakunnalle. Mutta uskon, että Jumalan olemus heijastelee kirkkauttaan Vanhassa Testamentissa myös meille kristityille ja meillä myös on lupa uskoa hänen lupauksiinsa.

Monet kantavat valtavia syyllisyyden ja häpeän kuormia. Monien kristittyjenkin häpeä on niin suurta, etteivät he uskalla puhua siitä kenellekään. Häpeä on tunnetta, että olen huono, pahempi kuin toiset. Lukuisat kipeät kokemukset tai sisimmässä repivät taistelut ovat saattaneet jättää ihmisen häpeän alle ja sen vangiksi. Heitä on tuhansia kristillisten yhteisöjen ulkopuolella ja valtava määrä myös sisäpuolella. Häpeää kantavat lukemattomat sekä riviseurakuntalaiset että hengellisen työn tekijät. He pelkäävät, että joku päivä joku näkee heidän huonommuuteensa. Kuka pelastaa häpeän kantajat?

Minä vilpittömästi ajattelen, että Jumala tuo herätyksen ajat vielä Suomenkin kansalle. Se on armoherätys ja siinä Jumala käyttää juuri niitä ihmisiä, jotka ovat ontuvia, karkotettuja ja häpeään vangittuja. Jumala tulee vapauttamaan heidät suunnattomalla armollaan. Hän tulee sellaisten ihmisten luokse evankeliumin Sanallaan ja kutsuu heitä ulos vankilastaan. Jeesus vapauttaa heidät sellaisista taakoista, joista he eivät itse olisi voineet päästä vapaaksi.

He saavat olla Kristuksen kohdanneina täynnä Hänen armoaan. He eivät tuo esille itseään vaan julistavat sitä, miten suuri ja rakastava on Jeesus ja mitä Hän voi tehdä jokaiselle särkyneelle ja häpeän painamalle ihmiselle. Kun Jeesus nostetaan esille kuin Mooseksen pronssikäärme, ihmiset katsovat Häneen, pelastuvat ja uudistuvat.

Jumala tuntuu läpi Raamatun ilmoittavan: ”Minä painan ylhäiset alas ja korotan alhaiset ylös.” Jos olet yksi häpeän kantaja, Jumala tulee nostamaan sinut kunniaan. Hänen armonsa evankeliumi tekee sen. Ja luulen, että tulet julistamaan elämälläsi Jumalan suunnatonta kirkkautta.

SAMSUNG CSC

 

Älä unohda evankeliumia!

”Veljet, minä palautan mieleenne se evankeliumin, jonka olen julistanut teille. Te olette ottaneet sen vastaan ja pidätte siitä kiinni, ja sen avulla te myös pelastutte, jos säilytätte sen sellaisena kuin minä sen teille julistin; muuten olette turhaan tulleet uskoviksi.” (1. Kor. 15: 1,2)

Rovasti Olavi Peltola kerran sanoi minulle, että evankeliumi on historian valossa hukkunut aina 30 vuoden välein. Hän sanoi, että jokaisen sukupolven pitää löytää se uudelleen. Paavalinkin tuli kirjoittaa nämä herättelevät sanat perustamalleen seurakunnalle, jossa hän oli vaikuttanut pitkiä aikoja ja opetuksellaan sitä rakentanut. Hän herätteli heitä palaamaan evankeliumin perustalle.

Evankeliumi on Jumalan sädehtivä kirkkaus, se on Jumalan voima ja Raamatun keskeisin ilmoitus. Evankeliumi on niin yksinkertainen ja vapauttava ilosanoma, että me kristityt aina olemme hukkaamassa sen tai lisäämässä siihen jotakin omaamme. Mutta jos yrität varmistella evankeliumin sanomaa ihmisrajoituksin, menetät sen voiman.

Mitä evankeliumi on? Se on sanoma siitä Jumalan rakkaudesta, joka tuli alas meidän syntisyyteemme ja kärsimykseemme. Me emme päässeet ylös Jumalan luokse, niinpä Hän laskeutui meidän tasollemme. Jumala tuli ihmiseksi Jeesuksessa Kristuksessa ja Hän otti vapaaehtoisesti meille kuuluvan rangaistuksen. Jeesus otti harteilleen kaikki meidän syntimme ja Jumala tuomitsi hänet niiden vuoksi kuolemaan kirotun ja jumalattoman kuoleman.

Evankeliumi julistaa meille tänään: Jumala poisti Hänen ja meidän väliltämme kaikki esteet ja ylitti synnin kuilun puolestamme. Evankeliumi kuuluttaa syntiselle ihmiselle Jumalan anteeksiantamusta, armoa ja rakkautta. Evankeliumi vakuuttaa pimeydessä olevalle ihmiselle: sinun ei tarvitse ottaa askeleita kohti valoa vaan Jumala on tullut sinun pimeyteesi.

Tiedän: Missä on parannuksenteko ja ihmisen kilvoittelu ja osuus? Kun evankeliumi saa loistaa vapaalla ja jumalallisella kirkkaudellaan, JOS se todella saa olla ilman ihmisten tekemiä ehtoja ja rajoituksia ja jos armo todella voi olla todellista Jumalan armoa, niin silloin voidaan ottaa huomioon kaikki muut asiat. Evankeliumi synnyttää halun jatkuvaan parannuksentekoon, kilvoitteluun ja toisten palvelemiseen.

Evankeliumi saa meidän sydämen katseemme meitä rakastavaan Jeesukseen ja siinä yhteydessä armo vaikuttaa meissä Jumalan tahdon mukaisia asioita. Ihminen palvelee ilolla sekä Jumalaa että lähimmäisiään. Vapautettuna ja rakastettuna hän rakastaa toisia.

Emmehän rajoita evankeliumia?

Laituri auringonlaskussa

Koko painosi kestävä Kulmakivi

”Tulkaa hänen luokseen, elävän kiven luo, jonka ihmiset ovat hylänneet mutta joka on Jumalan valitsema ja hänen silmissään kallisarvoinen” (1. Piet. 2:4)

Tällä kivellä tarkoitetaan Jerusalemin temppelin perustuksissa olevaa kulmakiveä. Kulmakivi oli aina kahden seinän yhtymäkohdassa ja ilman niitä rakennus olisi sortunut. Rakennusta rakennettaessa kulmakivi oli siis rakennuksen tärkein kivi. Siksi se valittiin huolella, jotta se kestäisi koko rakennuksen painon. Jotkut sekoittavat tämän huippukiveen, joka puolestaan holvikaaren ylin kivi. Tämän kiven piti kestää reunakivistä siihen kohdistuva paine.

Jerusalemin temppelissä käytettiin kulmakivinä valtavia, sitä varten kalliosta lohkaistuja kiviä, joiden pituus oli 12 metriä, leveys 3.5 metriä ja paino muistaakseni yli 5000 kg. Näin kerran kuvan tuollaisesta kivestä ja havahduin: tuo kivi on niin valtavan iso, että se kestää meidän koko painomme. Se kivi ei sorru vaikka uskaltaisimme koko painollamme astua sen päälle.

Alitajuntaamme hiipii salakavalasti sellainen ajatus, että jos minä ihan tällaisena kuin tänään olen, laittaisin kaiken luottamukseni yksin Jeesuksen varaan, Hän ei kestäisi minua. Syntini ja pahuuteni painaisivat liikaa. Mutta ajattele tuota valtavaa kulmakiveä, joka on vielä koeteltu ottamaan vastaan rakennuksen koko painon. Tuo rakennus olemme me, kristillinen seurakunta. Me jokainen olemme kiviä Jumalan temppelissä ja kulmakivi kannattaa meidän kaikkien painoa.

Jumala pyytää meitä astumaan Jeesuksen varaan koko painollamme. Ei vain toisella jalalla ja itse pitäen osan painostamme omien voimiemme varassa vaan koko meidän menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus tulee laittaa Hänen kannettavakseen. Koska Jeesus kestää. Ja jos joku päivä uskallat astua Jeesus-kiven päälle, huomaat, että se todella kannattaa sinua. Jotkut tosin epäuskossaan hylkäsivät tämän kiven mutta usko sinä. Sillä se paino, jonka annat Kristukselle, se on sinulta itseltäsi pois.

SAMSUNG CSC

Sumuinen ja synkkä päivä

”Niin kuin paimen pitää huolta lampaistaan, kun ne ovat hajaantuneet hänen ympäriltään, niin minä huolehdin lampaistani ja haen ne turvaan kaikkialta, minne ne sumuisena ja synkkänä päivänä ovat kaikonneet.” (Hes. 34: 12)

Olen aikaisemminkin maininnut, että lampaan luonteeseen kuuluu eksyminen. Siten Jumala on osannut valita oikean kotieläimen kuvatessaan meitä kristittyjä. Olen kuullut, että paimenelta voi hävitä lampaita jopa ”yksi per tuntia” -vauhtia, jos hän ei pysy tarkkaavaisena.

Sumuinen ja synkkä päivä on lyönyt Hesekielin kuvauksessa lampaat hajalleen. Voisiko olla osuvampaa yleiskuvausta niistä olosuhteista, joissa Jumalan lapsi tukahtuu kuormansa alle ja joutuu erilleen kristillisestä yhteydestä? Sumuisen ja synkän päivän alle voidaan luetella kaikki ne vastustajamme, jotka haluavat riistää meiltä uskon Vapahtajaamme: synti, sielunvihollinen sekä oma turmeltunut luontomme. Nämä ovat voimia, jotka sokaisevat, kampittavat ja nöyryyttävät meitä tavoitteinaan eristää meidät Hyvästä Paimenestamme. Hän ei koskaan jätä lampaitaan, mutta me monesti pettyneitä ja särkyneinä karkaamme Hänen luotaan.

Jumalan ”itkun” voimme kuulla muutamaa jaetta aikaisemmin: ”Minun lampaani harhailevat pitkin vuoria, pitkin korkeita kukkuloita, ne ovat hajaantuneet joka puolelle maata, eikä kukaan kaipaa eikä etsi heitä” (34:6). Hyvin ajankohtaiset sanat meidän päiväämme noin 2600 vuoden takaa. Tänäänkin on valtava määrä Jumalan ”lampaita” hajaantuneina ympäri maata. He vaeltavat eksyneinä pitkin vuoria, eli ovat vailla suojaa, ravintoa ja vettä. He huutavat epätoivoissaan Paimentaan kuulemaan heidän hätänsä ja tiedätkö mitä? Hän todella kuulee.

Uskon, että Jumala alkaa toimia yhä vahvemmin näiden hajalleen olevien, nääntyneiden ja sairaiden omiensa puolesta. Hänen sydämensä sykkii heille ja Hän on laittanut heidät prioriteettilistansa kärkeen. Sillä listalla ei ole suuria hankkeita, jättikokouksia tai rahoituspalavereja, vaan yksittäisiä nimiä allekkain. Luulenpa että siellä on sinunkin nimesi?

Jumala tulee etsimään sinut missä ikinä oletkin. Vaikka nyyhkyttäisit ihmisten katseilta piilossa, Jumala on kuullut itkusi. Hän tulee luoksesi ja vie sinut turvaan. Hän kokoaa omiaan jälleen yhteen, jotta nämä saisivat rohkaisua ja voimaantumista toisistaan. Pelastuneet turvautuvat Paimeneensa aikaisempaa syvemmin ja he tuoksuvat merkillistä Kristus-tuoksua…

lampaat

Voima keskellä heikkoutta

”Mutta hän on vastannut minulle: `Minun armoni riittää sinulle. Voima tulee täydelliseksi heikkoudessa´Sen tähden ylpeilen mieluimmin heikkoudestani, jotta minuun asettuisi Kristuksen voima.” (2. Kor. 12:9)

Ajattelemme luonnostamme, että saamme kokea Jumalan voimaa sitten, kun olemme itse ensin vahvoja ja onnistuneita. Kun ensin onnistumme kukistamaan syntimme ja harjoittamaan vahvaa hengellistä elämää, sitten saamme Jumalalta kaipaamaamme voimaa ja siunausta.

Raamattu osoittaa meille päinvastaista tietä. Se kertoo meille, että joka tahtoo lähemmäksi Kristusta, joutuu pienentymään. Se, joka tahtoo kokea Jumalan voimaa, saa kokea omaa heikkouttaan. Se, joka tahtoo päästä taivaallisiin korkeuksiin, se painetaan aina vain alemmas.

Paavali kutsui ennen Kristuksen kohtaamista itseään Saulukseksi, joka tarkoittaa ”suurta”.  Kristukseen tutustuttua hän käyttää itsestään mieluummin nimeä Paavali, joka tarkoitti suuren vastakohtaa eli pientä. Hän oli Jumalan kouluissa oppinut, että vain heikkona hän sai kokea Kristuksen voimaa. Vain silloin, kun häntä itseään siirrettiin lukuisien ahdistusten, kipeiden kokemusten ja pistinten kautta sivuun, vain silloin Kristus pääsi esiin. Paavali oppi läksynsä niin syvästi, että hän sanoi jopa mielistyneensä heikkouteen. Se on paljon sanottu.

Jos siis haluat kokea syvempää yhteyttä Kristukseen ja maistaa enemmän Hänen täyteyttään, sinuakin odottaa tämä sama tie. Risti tulee murtamaan sinunkin vahvuutesi ja hengellisen itseluottamuksesi. Se on todellinen kuoleman koulu mutta sen käyneet eivät vaihtaisi lopputulosta edes kaikkiin maailman aarteisiin. Ja kun olet tässä koulussa – ehkä tänään – jatka samassa luottamuksessasi Jumalaan, joka sinulla alussa oli. Niinä huolettomina päivinä. Tiedäthän, että olet hyvissä käsissä. Sinut tehdään heikoksi, jotta voisit elää Kristuksen voimasta.

Voimakeskella_DSC01976