Usko ilman tekoja

Jaakob kirjoittaa kirjeessään varsin suoraan, että usko ilman tekoja on kuollut. Näiden sanojen eteen on hyvä pysähtyä ja antaa niiden tutkia meitä.

Jaakob ei kirjoita, että teot loisivat uskon tai että pelastus tulisi ansaitsemalla. Hän tarkoittaa, että uskon yhteys Vapahtajaan ei voi jäädä näkymättä ulospäin.

Jeesus on samoilla linjoilla opettaessaan, että se joka saa anteeksi paljon, rakastaa paljon. Usko on todellista ja elävää yhteyttä puolestamme kuolleeseen ja kuolleista herätettyyn Herraan Jeesukseen Kristukseen. Olemme armon ja rakkauden kohteina ja siksi voimme jakaa saamaamme kiitollisina eteenpäin. Se on vääjäämätön lopputulos Jeesuksen seurassa.

Uskon teot eivät ole yleensä sensaatiomaisia etkä tapaa niitä lehtien otsikoista. Ne ovat pieniä, arkisia rakkauden tekoja toisille ihmisille. Usko työntää meidät ulos itsekeskeisyydestämme näkemään läheisten tarpeet.

Jos ja kun meiltä puuttuu uskon tekoja, on syytä palata uskon kohteen, Jeesuksen luokse. Ehkä tarvitsemme osaksemme jälleen lupausta syntien anteeksiantamuksesta ja katkeamattomasta huolenpidosta jotta näkisimme napaamme pidemmälle?

IMG_6116

Hehkuva sydän

”Eikö sydämemme hehkunut innosta, kun hän kulkiessamme puhui meille ja opetti meitä ymmärtämään kirjoitukset?” (Luuk. 24:32)

Miten voisimme olla innoikkaita ja sisältäkäsin hehkuvia kristittyjä?Miten rakkautemme voisi uudistua ja miten voisimme elää kristillisiä hyveitä todeksi?

Meidän täytyy kuulla sanomaa Raamatun Jeesuksesta. Jeesus on Raamatun ydinsanoma. Lukiessamme Raamattua tai kuunnellessamme sen selitystä, emme ole tekemisissä pelkän tiedon kanssa vaan kohtaamme Persoonan.

Opetuslasten sisimmät hehkuivat, kun Jeesus selitti Vanhan Testamentin opetuksia Hänestä. Samoin meidän sisimmät alkavat hehkua, kun kuulemme Pyhän Hengen vaikuttamaa, yksinkertaista sanomaa Jeesuksen armosta.

Kun tarvitsemme siis kohdata Jumala, palatkaamme Raamatun pariin. Sieltä löydämme Jumalan, joka tahtoo puhutella meitä.

chang-duong-398147-unsplash

Elävää vettä

Jos tietäisit minkä lahjan
Jumala on antanut
ja ymmärtäisit, että
nuo likaiset pintavedet
ummehtuneet lätäköt
eivät sinun janoasi tyydytä
pyytäisit Häneltä elävää vettä

jos tietäisit, janoaisit
puhtaille alkulähteille
elävän veden virroille
ne puhkovat voimallaan
sielun erämaan
saavat sen kukkimaan

(Iiris)

42223279_1835524896560602_3492714173006086144_n

Sisyfoksen epätoivoinen taistelu

Oletko kuullut tarinan Sisyfoksesta ja kivestä? Siinä Sisyfos tuomitaan manalaan ja hänen tehtävänään on päättymättömästi vierittää raskasta kiveä laakson pohjalta kukkulalle. Hänen tehtävänsä olisi ohi, jos hän saisi työnnettyä kiven kukkulan yli. Mutta juuri ennen viimeistä voimainponnistusta kivi lipeää ja vierii takaisin laaksoon.

Tarina kuvaa surullisen osuvasti meidän monien ihmisten elämää. Miten raahaammekaan raskaita kiviä päivästä toiseen ja odotamme hetkeä, jolloin saamme työnnettyä ne elämästämme ulos. Ajattelen kaikkia kipujen kanssa eläviä, ahdistavissa ihmissuhteissa eläviä, erilaisista riippuvuuksista kärsiviä ja syntiensä kanssa taistelevia ihmisiä. Niin, emmekö ole tuomitut Sisyfoksen kohtaloon?

Olisimme, ellei Herra Jeesus olisi astunut taivaasta alas laaksoomme. Hän seisoo vierellämme ja kutsuu meitä luokseen. Kutsu sisältää tarjouksen kiven hylkäämisestä ja jumalallisesta levosta. Kutsu on voimassa joka päivä.

Me monet silti jatkamme kiviemme pyörittämistä. Kutsu väreilee sisällämme mutta emme uskalla luovuttaa taistelustamme. Ehkä valtaisa kivemme imee kaiken huomiomme ja Jeesuksen lupaus tuntuu etäiseltä unelta?

Jeesus, tule meille todellisemmaksi. Anna meille leposi.

Sinusta pidetään huolta

Murhe kuuluu jokapäiväiseen elämäämme. Murehdimme joko menneisyyttämme tai nykyisyyttämme, pystymme pelkäämään jopa tulevaisuutta.

Murhe kielii siitä että jotain on vinossa: meillä on liian vähän tai liian paljon. Emme ole sellaisia kuin haluaisimme, eivätkä toisetkaan ole.

Pysähdy hetkeksi tähän: Jeesus kehottaa ja jopa lempeästi käskee lopettamaan murehtimisen. Ne eivät ole vain kauniita sanoja, jotka joku toinen voi omistaa itselleen. Jeesuksen pyyntö on tarkoitettu juuri sinulle.

Jeesus opettaa, että meistä pidetään hyvin tarkkaa huolta. Ajattele, että meidän jokainen hiuskin on laskettu.

Murhe on voima, joka lamauttaa. Siinä on aina mukana aimo annos epäuskoa. Jeesus tahtoo meidän vaihtavan sen uskoon ja luottamukseen.

”Teidän Isänne kyllä tietää”. Voimme olla varmoja, että Hän tietää nykyiset ahdinkomme ja murheemme. Mitä jos luopuisimme huolistamme ja ottaisimme Jeesuksen sanat todesta? Mitä jos meistä todella huolehditaan suurella rakkaudella?