Vaikka kaikki muu menisi

”Mutta minä olen rukoillut puolestasi, ettei uskosi raukeaisi tyhjiin” (Luuk. 22:32).

Pietari oli varma omasta tahdonvoimastaan ja sielunkyvyistään. Hän eli ihmisyyteen kuuluvassa kuvitelmassa, että oli jollain perustavalla tavalla parempi kuin toiset.

Pietari ei olisi koskaan voinut nousta uskon sankariksi, ensimmäisen seurakunnan sielunhoitavaksi johtajaksi ilman rankkaa ahdistusta.

Pietarin lankeamus oli toivottoman syvä ja totaalinen. Hän tipahti yhdessä hetkessä pilvilinnoista maankamaralle ja upposi maan sisään. Kaikki meni.

Pietarin elämässä taisteltiin lopulta yhdestä asiasta: kestäisikö hänen uskonsa Jeesukseen? Kestäisikö se, kun mikään muu ei kestänyt?

Usko kesti, ei Pietarin takia, vaan Jeesuksen. Kun Pietari putosi elämänsä synkimpään yöhön, Jeesus oli siellä odottamassa ja koppasi opetuslapsensa rakastavaan syliinsä. Siitä eteenpäin Pietarin sanoma oli aivan uudenlainen.

Niin, kyllä, kukaan meistä ei voi välttyä konkursseista tässä elämässä. Ei, jos tahdomme elää tavalla, joka tuoksuu evankeliumia ja tavoittaa kärsiviä ihmisiä.

Vaikka kaikki muu menisi, uskosi säilyy. Se kestää, koska sen kestokyky varmistetaan samasta paikasta, josta se alunperin annettiin.

Vaikka kaikki muu menisi ja putoaisit kauhuun, älä pelkää, päädyt Lohduttajan syliin. Päädyt Elämän ja Antajan käsivarsille ja siinä on samalla kaikki.

Etten lakkaa etsimästä

Niin kuin tarvitsen ilmaa hengittääkseni,
niin tarvitsen rukousta sielulleni.

Mutta joskus en jaksa.
Rukoukseni vaikenee,
ja vähitellen sisimpäni kuihtuu
kuin kukka ilman valoa,
kuin hiillos, josta lämpö katoaa.

Silloin unohdan,
ettei rukous ole velvollisuus,
vaan avoin ikkuna taivaaseen,
hengenveto ikuisuudesta.

Niin rukouskin nousee sydämestä
hiljaa ja luonnollisesti,
kuin linnunlaulu aamun ensi valossa.

Rukous ei pidä Jumalaa lähellä minua,
vaan minut lähellä Jumalaa,
niin etten lakkaisi etsimästä Hänen kasvojaan.

Sana ja rukous 15.5.2026 (vko 20)

”Minä opetan sinua ja osoitan sinulle tien, jota sinun tulee vaeltaa; minä neuvon sinua, minun silmäni sinua vartioitsee.” (Ps.32:8)

Kiitos Herra Jeesus, että yksin armosta iäti kestävän rakkautesi tähden vakaasti neuvot syntiset tiellesi, etkä nuoruuden rikkomuksia, etkä syntejä enää muista. (Ps.25:8)

Kiitos, että nöyriä haluat johdattaa tahtoasi tuntemaan ja Sinun liittosi pitäville opastat noudattamaan omat polkusi, jotka ovat armo ja totuus. (Ps.25:10)

”Kuka on se mies, joka Herraa pelkää – sen hän neuvoo tielle, joka hänen on valittava.”(Ps.25:12)

Kiitos Herra, että silmäsi vartioitsevat tarkasti jokaista Sinuun turvautuvaa, jonka olet kättesi hipiään piirtänyt, etkä unohda yhtäkään heistä. (Jes.49:16)

”Näin sanoo Herra, Israelin Pyhä, joka lunastaa sinut vapaaksi:- Minä olen Herra, sinun Jumalasi, Minä opetan sinulle, mikä on sinulle hyväksi, Minä opastan sinua teilläsi.” (Jes.48:17)

Jeesuksen Kristuksen Vapahtajamme nimessä.

Aamen.

M.E.

Tutki minut, Jumalani

”Tutki minua, Jumala, ja tunne sydämeni, koettele minua ja tunne ajatukseni, ja jos näet tieni johtavan vaivaan, ohjaa minut iankaikkiselle tielle” (Ps. 139: 23,24).

Salomo kirjoitti Raamattuumme 3 kirjaa ja lankesi epäjumalanpalvontaan. Daavid on yksi Raamatun suurimmista henkilöistä ja sortui aviorikokseen ja murhaan. Opetuslasten johtaja Pietari irtisanoutui Jeesuksen yhteydestä.

Turhaan ei Paavali opeta meille nöyryyttä kirjoittaessaan, että ”joka luulee seisovansa, katsokoon ettei lankea.”

Miten helppoa onkaan nähdä toisten ongelmia ja virheitä ja samalla olla sokea omille vastaaville.

Daavid oli oppinut kipeiden vuosikymmenten saatossa sen vaikeasti omaksuttavan läksyn, ettei hän voinut luottaa omiin mielipiteisiin ja sisäiseen näkökykyyn.

”Tutki minua – tunne minut” saisi olla jokaisen meidän päivittäinen pyyntömme. Varsinkin silloin, kun olemme varmoja, että elämä on hallussamme ja koemme, että olemme oikealla kurssilla.

Tutki siis Jumala tänään meitä, tutki joka puolelta, päältä ja sisältä, valoisaa ja pimeää. Tunne meidän motiivit, halut ja ajatukset, näytä meille totuutesi ja puhdista ja suorista meidät armollasi. Älä päästä meitä eksymään vaan opeta meitä astelemaan Sinun polkujasi.

Ei yhtään vähemmän

Sydämeni täyttyy pettymyksistä,
kipuilee kipua,
jota ei voi selittää kenellekään.
Sellaista, joka ei huuda,
vaan istuu rinnassa
ajasta toiseen.
Tämäkö on lopullinen versioni:
väsynyt, pettynyt, hiljainen.

Mutta yö opettaa,
ettei Jumala rakasta yhtään vähempää.
Se opettaa, miten taivas kuuntelee
erityisellä tavalla
murtuneita rukouksia.

Sama käsi,
joka loi tähdet taivaalle,
hiljaa silittää rikkinäistä sydäntäni,
kuin jotain äärettömän arvokasta,
etten hajoaisi lopullisesti.

Sana ja rukous 9.5.2026 (vko 19)

”Kuule minun rukoukseni, Herra, ota korviisi minun huutoni. Älä ole kuuro minun kyyneleilleni; sillä minä olen muukalainen sinun tykönäsi, vieras, niinkuin kaikki minun Isänikin.” (Ps.39:13)

Ylösnoussut Herra Jeesus Kristus, tahtosi tieltä pois poikenneita langenneita syntisiä armahtava sekä rakastava elävä Vapahtaja kiitos, kun näet muukalaiset täällä maan päällä. (Ps.119:19) 

Herra Jeesus kiitos, että Sanan lupaus vakuuttaa, Sinun kuulevan avoimella ja vilpittömällä sydämellä parannusta tekevien, puoleesi kääntyvien rukoukset. (Joh.6:37)

Kiitos, että jokaisen eri tavoin apuasi tarvitsevan; epätoivoisen, kuormittuneen, masentuneen, sairaan, syntisen ja elämän vastoinkäymisten karikoissa haavoille haaksirikkoutuneen, huudot Sinä kuulet. (Ps.39:13)

Kiitos, että vaikka vaellus on välillä ja jopa pitkänkin aikaa hyvin haasteellista ja äärimmäisen vaivaista sekä pelkkää kyynelten kylvöä, niin ne eivät koskaan mene hukkaan, vaan saa riemuiten katsella, kun ne puhkeavat kukkaan, Sinun uutta luovasta voimastasi. (Ps.126:5)

Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen.

M.E.