Suositeltu

AJANKOHTAISTA

Lue lisää: Korjaustilassa-koulutukset
VIKATILASSA JAAKKO PIRTTIAHO
6.2. alkaen maanantaisin klo 21.40 Radio Deillä

YKSIN ARMOSTA RY – HENGELLINEN KYNNYSMATTO

Vuosien mietinnän jälkeen olemme nyt rekisteröineet Yksin armosta -toimintamme omaksi yhdistykseksi!

Miksi? Haluamme yhä vahvemmin olla etsimässä ja auttamassa ihmisiä, jotka kokevat olevansa kristillisten yhteisöjen ulkopuolella. Toimimme sosiaalisen median kanavissa eli Facebookissa, Instagramissa, ja esimerkiksi Youtubessa ja luennoimme eripuolilla Suomea. Kerromme Jeesuksen ehdottomasta armosta ja rakkaudesta, joka nostaa syvimmästä suosta kenet tahansa. Lue mikä, mitä, miksi ja keitä olemme…
Jos koet työmme merkitykselliseksi ja haluaisit olla sitä tukemassa, liity kannattajajäseneksemme täyttämällä lomake: www.yksinarmosta.fi/liity-kannattajajaseneksi

TULEVIA TAPAHTUMIA

ke 8.2., 8.3., 12.4. ja 10.5 Kohtaamisen ilta klo 18, Sepänkeskus, Jyväskylä

TV7 Evankeliumi särkyneelle -ohjelman tulevat lähetykset:
ke 1.2. klo 22.40 Hyvä paimen
su 12.2. klo 11.05 Odota Herraa
Kevätkauden 2023 keskitymme some- ja mediatyöhön.
Katso kaikki tulevat tapahtumat

UUSIA OPETUKSIA

Voisitko levätä niin kuin Maria?, Miten pääsen lähelle Jumalaa?, 3. Moos. kirjan luennot, Mistä löytyy rauha levottomuuden ja vaikeuksien keskellä? ja Älä ole kaukana Jumala! lisätty Video-opetuksiin ja Raamattuluentoihin.
Armonkahvilan opetushetkiä Yksin armosta – YouTube -kanavallamme

Saari

Anna minun
olla saari
sinun meressäsi

se, jota tuulet
hyväilevät
se, jolla lepuuttaa
siipiään

anna minun olla
osa rauhaasi
sitä mitä mikään
ei järkytä

ei vaikka nousuvesi erottaisi
ja laskuvesi päästäisi lähelle

anna nähdä
edes heijastus
kasvoistasi

anna minun
olla saari
sinun meressäsi

pohjamutiini ankkuroitu
etten muihin meriin ajelehtisi

armosi aalloilta pois

(Iiris)

Älkää unohtako minua!

”..ja minunkin puolestani, että minulle, kun suuni avaan, annettaisiin oikeat sanat..”

Kuin riivattu ja revitty, seitsemään mereen vajonnut, pölyisillä teillä kohti uusia, tulevia seurakuntia kävelevä apostoli Paavali itki ja … itki.

Hänen sydämensä ei kestänyt jättää vasta hetki sitten kuin äidin rinnoilla vahvistuvia pieniä lapsiaan. Hänen sydämensä ei kestänyt Pyhän Hengen kutsua siirtyä seuraavalle taistelupaikkakunnalle ja silti repaleisen miehen jalat jättivät painavia jälkiä kohti pelottavaa tuntematonta.

”Muistakaa minua!” oli sinisten kyyneleiden sävyttämä sydämen huuto. Se painoi omat pisaran malliset leimansa kirjurin avustuksella tehtyihin rakkauskirjeisiin, niihin pehmeisiin pergamentteihin, jotka uivat pari vuosisataa myöhemmin meidän lohduksemme Uuteen Testamenttiin.

Siinä oli heti Jeesuksen jälkeen suurin Uskon sankari, armon ilmentymä, auringossa kiiltävän taisteluhaaniskan sankaroimana.

Siinä hän oli. Täysin avuttomana. Uskon apostoli, joka jätti yli 10 kirjettä meille pureskeltavaksi ja koko kristillisen teologian – opin – rakennuskirjaksi, oli suunnaton. Hän huusi ääneen pistimensä kipua. Hän huusi ääneen kipua lähdostään ja kipua menemisestään. Paavalin kompanssi oli rikki.

”… ja muistakaa myös minua – älkää unohtako että olen apostolin kutsumuksen omaavanakin heikko ja hauras. Älkää jättäkö minua yksin susien eteen, en pärjää enkä osaa! Tarvitsen lapseni teitä, minun uskoni ja taisteluni on voittoisaa vain yhteydessä teihin!”

Miten pysäyttävät sanat. Sanat kumahtavat kuin kumileka otsalohkoon ja laittavat polvilleen. Kukaan ei ole Jumalan valtakunnassa niin suuri, ettei hän olisi äärettömän tarvitseva ja heikko.

Seurakunnassa, Kristuksen ruumiissa, jokaisella on oma tähystyspaikkansa. Palapelin palat sopivat paikoilleen vain kun alustalle oli laitettu jo niitä palasia, joihin uudet sopivat kylkeen.

Paavali haluaa sanoa minulle ja sinulle: ”Älä ikinä luule, että olet merkityksetön! Sinulla on Jumalan palapelissä paikka, jonka vain sinä voit täyttää! Älä katso olosuhteisiin, odota hiljaa sitä Kättä, joka nostaa elämäsi korkeuksiin ja asettaa juuri sinun muotoiseen, vääntämättä sovitettuun kutsumukseen yhdessä toisten kanssa. Rakkauden liimalla varmaksi lujitettuna.

”Älkää unohtako minua!” Paavali sai taistella jättimäisiä Goljatteja vastaan joka päivä. Hän tiesi, että oma kilpi ja miekka eivät riittäisi, hän tarvitsi tiimin. Vaikka siinä tiimissä oli jo Timoteus, Luukas, monesti Markus, Silas ja muut apostolit, hän tarvitsi kaikki palat paikoilleen.

Jumala ei koskaan unohda sinua. Älä sinä unohda lähimmäistäsi. Älä myöskään meitä näkyviin revittyja julistajaparkoja!