Jumala, ole minulle armollinen hyvyydessäsi, pyyhi pois minun syntini suuren laupeutesi tähden. Pese minut puhtaaksi rikoksestani ja anna lankeemukseni anteeksi.
Psalmi 51:3-4
AJANKOHTAISTA
Kangastie 8, Saarijärvi
pe 10.4. klo 19 Akseli Koskela
Katso kaikki tapahtumat tästä
Uusi rohkeus elää
Job oli ihminen, joka joutui kokemaan menetyksiä enemmän kuin kenenkään sietokyky kestää.
Hänen onnellinen elämänsä murtui pala palalta ja jäljelle jäi syvä toivottomuus.
Suuressa tuskassa ja näköalattomuudessa Job oikeutetusti kysyi ystäviltään, että mistä hän saisi vielä toivon? Mistä hän löytäisi rohkeuden ja voiman haaveilla elämän vielä hymyilevän?
Menetykset tekevät kipeää. Ne murtavat elämänhalua kuin valtavat myrskyaallot rantapengertä ja liian monen iskun vastaanotettua kaikki tuntuu sortuvan.
Vaikka Job ei jaksanut uskoa enää onnelliseen tulevaisuuteen, riitti kun Jumala uskoi.
Kun me emme jaksa uskoa tai toivoa, meillä on uskon ja toivon Jumala.
Näytti elämä tänään miltä näytti ja tuntui miltä tuntui, Jumala sekä tahtoo että kykenee määrittämään elämämme käännökset ja kurvit.
Hän pyyhkii silmäkulmistamme kipeän eilisen ja rakkaudessaan on jo luomassa suunnittelemaansa kaunista huomista.
Missä on aarteeni?
Käteni hapuilee katoavaa,
helyjä, jotka rouhivat nimen portin pieleen.
Mutta sydämeni –
se yhä janoaa pysyvää,
aarretta, joka kirjoittaa minut elämän kirjaan.
Mihin olen sydämeni piilottanut?
Olenko kerännyt sitä, mikä kestää yli ajan,
sijoittanut siihen, mikä ei käsissä murene?
Onko toivoni maan tomussa
vai taivaan kirkkaudessa?
Kun käteni jäävät tyhjäksi
ja kaikki valuu sormieni välistä,
muistanko silloin,
ettei kyyneleitä tarvitse kätkeä hihaan?
Sillä Isä kumartuu lähelle,
ottaa kasvoni käsiinsä
ja itse pyyhkii jokaisen kyyneleen pois.
Sana ja rukous 12.3.2026 (vko 11)
”Kuule minun rukoukseni, Herra, ota korviisi minun huutoni. Älä ole kuuro minun kyyneleilleni;sillä minä olen muukalainen sinun tykönäsi, vieras, niinkuin kaikki minun Isänikin.” Ps.39:13
Herra Jeesus, jälleen tänään luottaen Sinun ansiottomaan armoosi ja siihen, ettet ole kuuro, kiittäen käännyn Sinun puoleesi. Ps.39:13, Fil.4:6
Kiitos Herra, että olet nähnyt kyyneleideni määrän, jotka ovat välillä valtoimenaan virranneet kuin keväiset purot vapautuessaan jääpeitteiden alta. Ps.126:5-6
Sinuun lempeään rakkauteesi vedoten anon muukalaisuuden ja vierauden kokemuksen päättymistä sekä Pyhän Henkesi suojelemaan tämän maailman himoilta. 1.Piet.2:11, 1.Aikak.29:15
Kiitos, että Sanan lupauksen mukaan, kuka ikinä Sinua Kolmiyhteinen Pyhä Jumala avuksi huutaa, niin Sinä tahdot auttaa jokaista ja kunnia kuuluu yksin Sinulle. Ps.50:15
Kiitos Herra lohdullisesta kehoituksesta, jossa vakuutat pitäväsi huolta kaikista, jotka vilpittömällä sydämellä tahtovat Sinua seurata ja luottaen heittää murheet huomaasi. Ps.55:23
Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen.
M.E.
Onneni on olla lähellä Jumalaa
”Ruumiini ja sieluni ovat riutuneet, mutta Jumala on sydämeni kallio ja ikuinen osani” (Ps. 73:26).
Psalmin 73 kirjottaja oli joutunut uskon yöhön. Hän tunsi päivä päivältä yhä syvenevää kriisiä itsensä ja olosuhteiden kanssa. Pahinta oli jäytävä kokemus siitä, että toiset saivat nauttia elämästä vailla ongelmia.
Psalmin kirjailija oli omistanut elämänsä Jumalan etsimiselle. Hänen sisällään kiehui kipu siitä, että omistautuminen Jumalalle ei näyttänyt tuovan siunauksia tässä ajassa. Päinvastoin ne, jotka hylkäsivät Jumalan, näyttivät kukoistavan.
”Minä mietin ymmärtääkseni tämän mutta se oli minusta kovin vaikeaa”. Niin se on meillekin. Jokainen syvästi kärsivä joutuu miettimään miksi -kysymystä. Eikä sopivia vastauksia tunnu löytyvän. Paitsi yksi: missä menin niin harhaan? Mitä olen tehnyt väärin?
Psalmin lopussa on Raamatun paradoksaalisimmat ja lohduttavimmat löydät. Ankara kärsimys tarjosi kirjoittajalle huikean näköalan: vaikka kaikki muu menisi, Jumalan läheisyydessä on ihmisen onni.
Juuri kärsimysten keskellä – ei niiden jälkeen tai niitä ennen – psalmista saattoi nähdä Jumalan salaisuudet. Valtakunnan aarteet, joita ei ilman kärsimystä voinut omaksua.
Jumala johdattaa tahtonsa tiellä pimeydessäkin. Hänen valkeutensa häikäisee juuri pimeässä. Kestävin ja tyydyttävin onnellisuus on löydettävissä juuri, kun se näyttää karanneen pysyvästi luotamme.
Levon lahja
Koitti kuudes päivä.
Maa hengitti perustuksistaan asti,
vuoret seisoivat jylhinä vartiossa,
vedet lepäsivät kuin unessa
ja puut notkuivat hedelmissään.
Kaikki oli kuin lahjaa,
jota kukaan ei ollut vielä pyytänyt.
Kaikki oli valmista ihmistä varten.
Hiljaisuus odotti Hänen sanaansa.
Niin Jumala muovasi ihmisen
omaksi kuvakseen
siitä maan tomusta, jonka oli tehnyt,
ja henkäyksellään sytytti elämän.
Ja ihminen avasi silmänsä maailmaan.
Ihmistä ei luotu
keskelle keskeneräisyyttä,
ei keskelle puutetta,
ei keskelle kiirettä.
Ihminen astui maailmaan,
joka oli täynnä Jumalan hyvyyttä.
Ennen ensimmäistä ihmisen työtä,
Jumalan työ oli valmis,
eikä ihmisen ensimmäinen täysi päivä
ollut työn tai ahertamisen päivä,
se ei ollut nääntymisen tai uupumuksen päivä.
Se oli päivä, jolloin Jumala kutsui ihmisen lepoonsa.
Siunattua ja levollista naistenpäivää! 💛
Sana ja rukous 6.3.2026 (vko 10)
”Jumala, ota korviisi minun rukoukseni, älä kätkeydy, kun minä armoa armoa anon. Kuuntele minua ja vastaa minulle. Minä kuljen rauhatonna murheissani ja huokaan…” Ps.55:2-3
Kiitos Herra Jeesus, että saan anoa Sinua kuulemaan ja ottamaan korviisi rukouksemme sekä pyytämään, ettet enää kätkeytyisi Sinuun luottavilta luoduiltasi. Ps.55:2
Herra Jeesus, näet meidän monien kantavan raskaita murheita, jotka saavat aikaan rauhatonta levottomuutta, mutta kiitos, että Sanan lupaus on heittää kaikki murheet Sinun huomaasi. Ps.55:3,23
Autathan ansiottoman armosi tähden jättämään kaikki elämäämme sallimasi koettelemusten painolastit; ”kaivon – pohjakokemukset” Sinun haltuusi ja turvautumaan yksin Herra Jeesus Sinuun. Ps.37:5
Kiitos meitä rakastava kaikkivaltias Herra, joka olet tehnyt taivaan ja maan, että Sinä kuulet, etkä torku, vaan varjelet jalkamme horjumiselta ja vielä sulillasi meitä suojaat. Ps.55:2-4, Ps.91:4
Kiitos, ylistys ja kunnia Herralle, joka olet turvakalliomme ja vuorilinnamme sekä olet myös elämäämme suojaava varjo hyvän armollisen aivoituksesi mukaan sekä saamme luottaen odottaa, että pyyntöihimme vastaat omalla tavallasi ja ajallasi. Ps.121:5, Ps.31
Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen.
