Petollista puhetta Herra ei siedä, sanansa pitävä on hänelle mieleen.
Sananlaskut 12:22
AJANKOHTAISTA
SÄRKYNEIDEN SYDÄNTEN -VUOSIPÄIVÄ
Me Yksin armosta -yhdistyksessä haluamme olla lohduttamassa, rohkaisemassa ja kantamassa aivan erityisesti kaikkia särkyneitä. Tänään voisimme yhdessä viettää Särkyneiden sydänten vuosipäivää ja kantaa rukouksin kaikkia heitä – ja meitä – joiden sydän on särkynyt. 
Särkyneiden sydänten vuosipäivä
Hän on lähettänyt minut sitomaan särjettyjä sydämiä. Jes. 61:1
Tänään voisi olla särkyneiden sydänten vuosipäivä. Tänään kristityt yhdessä voisivat keskittyä rukoilemaan kaikkien niiden puolesta, jotka kantavat käsissään särjetyn sydämen pieniä palasia.
Taivas yhtyisi rukoukseemme. Jumala tuli ihmiseksi, jotta hän saisi korjattua sen, minkä ei pitänyt koskaan särkyä. Sydämen piti olla eloisa ja voida hyvin Luojansa yhteydessä. Mutta kun ihmiskunta käänsi selkänsä Jumalalle ja ”sydämen käyttöohjeelle”, kuului kollektiivinen raksahdus.
Jumala tuli ihmiseksi, jotta särkyneet voisivat saada uuden toivon ja aloittaa alusta. Monet hänen ensimmäiset seuraajansa olivat saaneet taivaallista sydänelvytystä. He saivat todistaa siitä, että Jeesuksella on kyky korjata korvauskelvottomia sieluja.
Juuri nyt voimme asettua ajatuksissamme ja rukouksissamme niiden asemaan, jotka kärsivät. Tänään voimme ulottaa rukouksemme kaikkiin särkyneisiin erittelemättä syitä ja seurauksia, etsimättä syyllisiä.
Särkyneiden sydänten vuosipäivänä me kristityt voimme antaa Kristuksen myötätunnon virrata lävitsemme. Hänen myötätuntonsa saa huultemme lisäksi myös kätemme ja jalkamme liikkeelle.
Yhtenä päivänä vuodessa kovuuteemme voi tulla pieni särö ja yritämme asettua spitaalisten asemaan. Tuo yksi päivä voi muuttaa meitä niin, että pian jokainen päivä on varattu Kristuksen tahdolle korjata särjettyjä sydämiä.
-Jaakko Pirttiaho-
Askelmerkkejä 18.8.
Kangastie 8, Saarijärvi
Tulevat tapahtumat:
Katso kaikki tapahtumat tästä
”Eihän minulle näin pitänyt käydä”
Puhe Tervonsalmessa 15.8.2026
”Minun onneni on olla Jumalaa lähellä” Psalmi 73
Sanan ja rukouksen ilta 13.8.2026 Tervonsalmessa
Sana ja rukous 8.8.2026 (vko 32)
”Minä olen köyhä ja avuton, Jumala, riennä
avukseni. Sinä olet minun apuni ja pelastajani,
Herra, älä viivy! (Ps.70:6)
”Herra, sinua minä huudan, sinä olet minun
kallioni. Älä ole vaiti, kun puhun sinulle!
Jos sinä et vastaa, olen kuoleman oma.”
(Ps.28:1)
”Ojenna korkeudesta kätesi ja auta minut
turvaan, pelasta syvistä vesistä! Pelasta
muukalaisten käsistä.” (Ps.144:7)
”Minä korotan ääneni ja huudan Herraa,
minä korotan ääneni ja rukoilen Herralta
armoa. Minä vuodatan hänen eteensä
(Ps.142:2-3)
”Ahdingossani minä itken silmäni kuiviin,
kaiken päivää huudan sinua, Herra, ja
ojennan käsiäni sinua kohti.” (Ps.88:10)
”Herra, neuvo minulle tiesi, että noudattaisin
sinun totuuttasi. Paina sydämeeni syvälle
pyhä pelko nimeäsi kohtaan.” (Ps.86:11)
”Hän huutaa minua avuksensa, ja minä
vastaan hänelle, minä olen hänen tykönänsä,
kun hänellä on ahdistus, minä vapahdan
hänet ja saatan hänet kunniaan.” (Ps.91:15)
Jeesuksen nimessä. Aamen
M.E.
Tule ulos
On maa, johon päivän säde ei yllä,
on yö, jota aamu ei tavoita.
On hiljaisuus niin raskas siellä,
että sydänkin unohtaa lyödä.
Siellä makasi toivo,
kiveen ja pimeään kätkettynä,
Neljän päivän synkkä tuuli
oli haudan ylle hylättynä.
Mutta Rakkaus
ei tunne myöhäistä.
Hän seisoi haudan suulla.
”Lasarus…”
Ja nimi kulki
kiven läpi.
Mullan läpi.
Kuoleman läpi.
”…tule ulos.”
Maa avasi sylinsä syvän
ja kuolema päästi otteensa.
Liinavaatteet kirposivat
kuin murtuneet kahleet vankinsa.
Sillä ei ole kuilua niin pohjatonta,
ettei Hänen äänensä sinne kantaisi.
Ei sydäntä niin toivotonta,
ettei sama kutsu
sitä sykkimästä estäisi.
Ei niin kadonnutta ihmistä,
ettei Kristus nimeltä kutsuisi
ja häntä syvyyksistä löytäisi.
R.M.
Jumala on pelastajani
”Katso, Jumala on pelastajani. Minä olen turvassa enkä pelkää, sillä Herra, Herra on minun väkevyyteni ja ylistyslauluni. Hän tuli minulle pelastukseksi.” (Jes. 12:2)
Minä olin syntieni tähden kadotettu ja väärien valintojeni tähden särkynyt. Sinä tulit luokseni, otit kädestäni kiinni ja nostit minut pelastuksen kalliolle.
Olin pelokas ja turvaton. Olin hylätty, olin itsekin jo hylännyt itseni. Mutta Sinä levitit kätesi ympärilleni, Sinun sylisi antoi minulle turvan. Sinun rakkautesi karkotti pelkoni, sinun vahvuutesi voitti huoleni.
Minä olin liian heikko korjatakseni itseäni. En osannut. Mutta Sinä tulit juuri silloin, kun olin huonoimmillani ja otit minun ongelmani itsellesi. Sinä hymyilit minulle, kun kyynelin keräsin sirpaleitani, Sinun uskostasi minäkin sain uskoni.
Sinä muutit sieluni laulun. Katsoin sivusta, mitä Sinä puolestani teit ja sisälläni syntyi uusi sävel.
Sinä löysit yhden kadotetun. Lupasit pitää minut turvassa ja kantaa minut perille. Sinä olet Jeesus minun Pelastajani.
Askelmerkkejä -kirjan 1.8. päivän teksti
Sana ja rukous 30.7.2026 (vko 31)
”Armahda minua, Herra, sillä minulla on ahdistus: minun silmäni on surusta riutunut, niin myös sieluni ja ruumiini.” (Ps.33:22)
Herra Jeesus, auta armossasi minua, sillä ahdistukseni määrä vuosi vuodelta on vain kasvanut ja tullut nyt niin äärimmäisen isoksi taakaksi, etten tahdo enää jaksaa jatkaa vaellustani, kun murhe murtaa mieltäni ja epätoivo kalvaa valosikin ollessa kadoksissa.
Herra Jeesus, palauta suuren rakkautesi tähden luottamus ja usko laupeuteesi ja hyvään tahtoosi, kun sallimasi kyynelten laakson kautta olet kuljettanut niin kauan, että silmäni ovat jo surusta hiuenneet.
Herra Jeesus, käännyn puoleesi nöyrästi armoosi vedoten, että ennalleen asettaisit jokaisen Sinua hapuilevan, koska silmäsi tarkkaavat kaikkea maata ja siten näkevät, kuinka monien sielut sekä ruumiit ovat liian raskaiden koettelemusten tulisessa ahjossa pahoin riutuneet ja jopa täysin loppuun asti karrrelle ”palaneet.”
Herramme Jeesuksen Kristuksen voimallisessa nimessä. Aame
M.E
