Hän levittää siipensä yllesi, ja sinä olet turvassa niiden alla. Hänen uskollisuutensa on sinulle muuri ja kilpi.
Psalmi 91:4
AJANKOHTAISTA
Evankeliumi on verenpunainen. Se maksoi Jumalalle enemmän kuin voimme koskaan käsittää. Siksi armo ei ole koskaan halpaa. Me saamme todella uskoa kaikki syntimme anteeksi.
Eräänä päivänä kaikki Hänen rakastettunsa kuulevat hänen kutsunsa. Silloin kuolleet nousevat ylös ja sidotut pääsevät vapauteen. Sitä päivää ennen Risti osoittaa Jumalan sitoutumista meitä kohtaan.
Kangastie 8, Saarijärvi
pe 10.4. klo 19 Sävel taivaasta: soittaa ja juttelee Akseli Koskela
Katso kaikki tapahtumat tästä
Uusi aamu
Koitti uusi aamu, koitti viikon ensimmäisen päivän aamu, koitti Jeesuksen ylösnousemuksen päivän aamu; pääsiäisaamu.
Viikon ensimmäisenä päivänä, naiset kaksi Mariaa, riensivät Jeesuksen haudalle tuoden mukanaan valmistamansa hyvänhajuiset yrtit. (Luuk.24:1)
Mutta, Jeesusta he eivät löytäneet, vain tyhjän haudan, joka sai heidät täysin ymmälleen, kun huomasivat kiven vieritetyksi pois. (Luuk.24:3)
He peljästyivät kumartuen maahan asti kahta miestä, jotka seisoivat heidän edessään säteilevissä vaatteissa sanoen:”Miksi etsitte elävää kuolleiden joukosta? Ei hän ole täällä, hän on noussut ylös.” (Luuk.24:4-6)
Silloin naiset muistivat Jeesuksen sanat kärsimyksestä ja ristiinnaulitsemisesta sekä sen, että Hän nousee kolmantena päivänä ylös. (Luuk.24:8)
Naiset palasivat haudalta kertomaan opetuslapsille, mutta he eivät voineet uskoa heitä, vaan pitivät turhana heidän sanojaan. (Luuk.24:11)
Myöhemmin Jeesus ilmestyi opetuslapsilleen ja toivotti heille rauhaa, saaden heidät säikättämään ja pelkäämään.(Luuk.24:36)
Sen jälkeen, kun Jeesus oli aterioinut ja saanut heidät ymmärtämään kirjoitukset, Hän sanoi:”Parannusta syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava hänen nimessänsä kaikille kansoille, alkaen Jerusalemista.” (Luuk.24:47)
”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kaatamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti.” (Mark.28:19-20)
M.E.
Uusi laulu
Puu kasvoi kerran elämää,
versoja ja silmuja,
oli koti pienten varpusten.
Nyt sai tehtävistä raskaimman;
kannatella kuolemaa.
Villa värjäytyy lumivalkean Karitsan,
kun ristiin ihmisen rangaistus
niin raskaasti naulataan.
Taivas tummuu tuskasta,
järjestys horjuu, murtuu pala taivasta,
kun Isä kääntää kasvonsa
ainoasta Pojastaan.
Tahmeat veripisarat jysähtävät,
vavahduttavat vuoria,
sillä Hänen omasta sydämestään
ne kipeinä vuotavat.
Kivi sulkee hiljaisuuteen
murtuneet mielet, toivottomuuden.
Äänettömyys lisääntyy, tuuli pidättäytyy.
Ei tätä voi ihmislapsi ymmärtää,
kun liljojen kehtolaulu kalliossa
hetken viivähtää.
Mutta kolmantena aamuna
Golgatan puutarhassa
saa aurinko uuden laulun.
Ensin häivähdyksenä, kuiskauksena,
sitten kyyhkyjen kurjerruksena,
enkelten harppujen helinänä,
voimistuen korvia huumaaviksi
riemuhuudoiksi:
Karitsa voitti kuoleman
ja auki tie on taivahan!
Pääsiäinen huokuu rakkautta
Kuusi tuntia muutti maailman. Jeesuksen koko elämä tähtäsi tähän tehtävään. Rakkaus voitti vihollisuuden.
Pääsiäinen julistaa mittaamattoman suurta armoa. Se huokuu anteeksiantamusta ja rakkautta tavalla, jota ei tässä maailmassa ole ennen nähty eikä tulla koskaan näkemään. Jumala rakasti aina kuolemaansa saakka.
Jeesus kärsi ristillä kuusi tuntia. Hän olisi voinut sen jokaisena hetkenä astua ulos yli kestokyvyn vyöryneestä kärsimyksestä. Mutta ei voinut. Mitä ihmisten lyömät naulat eivät kyenneet tekemään, sen teki rakkaus ihmiskuntaan ja sen jokaiseen yksittäiseen ihmiseen.
Pääsiäinen huokuu rakkautta yli kaiken käsityskyvyn.
Kun kysymme, vieläkö Jumala jaksaa rakastaa meitä, saamme muistaa Ristin miehen.
Kun kyselemme, onko Jumala hylännyt meidät, saamme katsella ristillä hylättyä Jumalan Poikaa ja siksi tietää ilman mitään ehtoja tai poikkeuksia, että Isä ei ikinä hylkää meitä.
Kun kipuilemme, onko Jumalan anteeksiantamus suurempaa kuin suurimmat syntimme, ristin valinnut Vapahtajamme levittää naulan lävistämät kätensä ja kutsuu meitä yhä uudelleen omistamaan sen aarteen, mikä pääsiäisenä valmistettiin juuri meille. Omistamaan itse Kristuksen.
Kuusi tuntia muutti maailman. Pääsiäinen huokuu rakkautta vailla rajoja.
Ristin mies tarjoillaan meille Elämäksi ilman maksua. Ja vaikka se on meille jatkuva ilmainen kutsu pelastukseen, se ei ollut ilmaista kolmiyhteiselle Jumalalle. Hänelle se maksoi kaiken, aivan kaiken. Niin valtava ilouutinen on juhla nimeltä pääsiäinen.
Sana ja rukous 31.3.2026 (vko 15)
”Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset, ja raskautetut, niin minä annan teille levon. Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta; sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä; niin te löydätte levon sielullenne.” (Matt.11:28-29)
Ylistys ja kiitos Herra Jeesus Vapahtaja Sinulle, joka olet täynnä armoa, rakkautta ja totuutta, kun kutsumalla kutsut kaikkia elämän haasteiden ja koettelemusten keskeltä raskautettuja sekä työtätekeviä tykösi.
Kiitos lupauksestasi antaa erotuksetta jokaiselle puoleesi kääntyville, kuormien alle nääntyville ja monissa kolhuissa uupuville ja eri tavoin särkyville virvoituksesi sekä ravita myös köyhien sielut.
Autathan myös ottamaan Sinun ikeesi päällemme ja tällä hiljaisella viikolla muistamaan, kuinka hiljainen ja nöyrä olit suostuessasi täyttämään Isäsi tahdon, kärsimysmaljan, sovittamalla ristillä koko maailman ihmisten syntivelan.
Kiitos, että tahdot opettaa meitä luottamaan ja taipumaan Pyhän Kolmiyhteisen Jumalan suunnitelmaan hiljaisuudella sekä nöyryydellä sekä siten löytämään lupaamasi levon vapautuksena sieluillemme kaikista raskaista taakoistamme.
Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimessä. Aamen.
M.E.
Tahtoni taistelu
Tiesin, mikä on oikein,
mutta silti tein toisin.
Lupasin:
huomenna olen parempi.
En ollut.
Taistelin,
mutta taistelinkin itseäni vastaan,
ja kahleet kiristyivät pyristelystäni.
Kunnes näin Hänet.
Hän ei puolustautunut,
otti kantaakseen sen mitä tein,
Hänen katseensa
oli täynnä rakkautta.
Vasta, kun Hän ristillä vaikeni,
minä pääsin vapaaksi.
Sana ja rukous 27.3.2026 (vko 13)
”Syntymästäni saakka olen ollut sinun varassasi, sinä olet ollut Jumalani ensi hetkestä alkaen. Älä ole kaukana nyt, kun hätä on lähellä, eikä kukaan auta minua.” (Ps.22:11-12)
Herra Jeesus ylistän, että Sinä olet ollut tukeni syntymästäni saakka ja elämäni on ollut ensi hetkestä alkaen ollut Sinun varassasi. (Ps.22:10)
Kiitän antamastasi toivosta ja turvasta hamasta nuoruudestani saakka, vaikka itse olen välillä unohtanut Sinut maailman harhateillä kulkiessani. (Ps.71:5)
Käännyn puoleesi anoen ja yksin armoosi nöyrästi vedoten; ethän ole kaukana kenestäkään, joilla loputon ahdistus ja hätä on jatkuvasti läsnä, eikä ihmisistä ole auttajaksi. (Ps.22:12)
Kiitos, että huomaat Isän sydämesi rakkaudella kaikki tilanteet, mutkaiset kapeat kiviset vuoripolut sekä syvät upottavat rämeiköt ja johdatat ahtaasta avaralle jokaisen Sinua avuksi huutavan. (Ps.50:15)
Jeesuksen nimessä. Aamen.
M.E.
