Jeesus vastasi: »Minun kuninkuuteni ei ole tästä maailmasta. Jos se kuuluisi tähän maailmaan, minun mieheni olisivat taistelleet, etten joutuisi juutalaisten käsiin. Mutta minun kuninkuuteni ei ole peräisin täältä.»
Johannes 18:36
AJANKOHTAISTA

YSTÄVÄNPÄIVÄTARJOUKSENA JAAKON PSALMIT nyt hintaan 20€ lahjaksi ystävälle tai iloksi itselle ![]()
Raamatun psalmeja lukiessaan Jaakko on kokenut oivalluksia ja saanut evästä niin arkeen kuin juhlaan. Monien psalmien mollivoittoisuus vaihtuu vapautuneeksi iloksi ja kiitokseksi. Samaa on kokenut myös Jaakko, ja tässä kirjassaan hän kertoo löydöistään.
”Toivon lukijoiden saavan samaa lohdutusta ja taivaan läheisyyttä, jota olen kokenut psalmeja lukiessani ja tätä kirjaa kirjoittaessani.”
Tilaukset verkkokaupan kautta tai sähköpostitse info@yksinarmosta.fi
Postikulut 6€
Tilaisuudet Armontuvalla
osoite: Kangastie 8, Saarijärvi

Katso kaikki tapahtumat tästä
Sana ja rukous 5.2.2026 (vko 6)
”Sillä näin sanoo Korkea ja Ylhäinen, jonka asumus on iankaikkinen ja jonka nimi on Pyhä: Minä asun korkeudessa ja pyhyydessä ja niitten tykönä, joilla on särjetty ja nöyrä henki, että minä virvoittaisin nöyrien hengen ja saattaisin särjettyjen sydämet eläviksi.” Jes.57:15
Pyhä Kaikkivaltias Kolmiyhteinen Jumala, Sinä Korkein ja Ylhäisin kiitos, että asumuksesi on todella iankaikkinen sekä asut korkeudessa ja pyhyydessä, jota vajavainen syntinen ihmislapsi ei voi edes aavistaa.
Herra kiitos, tähän Jesajan kirjan kohtaan kirjoitetusta maailman kaikkeuden armollisimmasta ja rakkaudellisimmasta sanomasta myös asua heidän tykönä, joilla on särjetty ja nöyrä henki.
Kiitos, että Sinä itse Vapahtajamme Jeesus Kristus Immanuel, tahdot koskettaa virvoittaen nöyrien hengen ja saattaa särjetyt sydämet eläviksi Pyhän Henkesi kautta parantaen ja uudistaen luovalla väkevällä voimallasi.
Jeesuksen nimessä. Aamen.

Varjeltu pimeys
Silmäni sokaistuvat
houkuttelevista hyvistä,
kuin valkeuden enkelin
vuotavasta kultaisesta korista.
Katseeni seuraa yhä edemmäs,
missä aarteet kimmeltävät
ja tie kapenee huomaamatta.
Käsi nousee.
Se peittää silmät,
jään pimeyteen.
Hätäännyn.
En näe polkuja.
En näe eteeni.
Olen täydessä pimeydessä.
Huudan Jumalaani,
missä Sinä olet!?
Mutta käsi ei noussut kostamaan,
ei rankaisemaan.
Se nousi suojaksi.
Sillä maailman loiste
oli viemässä minua
Isäni luota pois.
Kämmenen pimeydessä
olenkin turvassa.
Jumalani on lähempänä
kuin luulinkaan,
sydämen lyönnin päässä.
Isäni katsoo, kun minä en voi.
Hän punnitsee ajan,
milloin saan taas katsoa,
ettei sydän joutuisi näkemään
liikaa ja liian varhain.
Pimeys laskeutuu,
ei hylätäkseen
vaan suojellakseen.
Sillä rakkaus ei aina näytä tietä,
joskus se sulkee näkymän.
Mutta vain ajaksi.

Särkynyt sydän
Herra Jeesus, Sinä tiedät, mitä on kokea tuskaa, kun Sinun sydämesi särkyi Golgatalla maailman syntitaakan tähden? Sinä tiedät myös, mitä on kokea täydellinen hylkääminen? Sinun huutosi ristillä oli: ”Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?”
Oma kokemukseni on vain häviävän minimaalinen pisara, mutta hylkäämisen kokemus on raskasta aina silloin, kun sisin on kaipausta ja ikävää vuotavilla haavoilla.
Sydämen kipua ja syvää surua, joka puskee aivan täysin yllättäen syöksyvirran lailla, voimatta sitä mitenkään hallita.
Mitä on yrittää jatkaa täällä matkaa ”amputoituna”, silloin kun on jäänyt täysin yksin taivaltamaan maailmaan, koska lupaa kysymättä otettiin rakkaimpani viereltäni pois?
Se, mikä pahinta on, satutettu ja särjetty sydämeni suoltaa suustaan omaa suruaan ja tuskaansa täysin syyttömille rakkaille läheisilleni.
Herra Jeesus Vapahtaja, hapuillen anon yksin armoosi turvaten ja suureen rakkauteesi vedoten Pyhän Henkesi parantavaa kosketusta niin, että haavani saavat kasvaa umpeen siten, ettei arpeakaan jää jäljelle.
Pyydän nöyrästi: teethän minusta oman rauhasi välikappaleen tämän elämäni syvimmän ”kyntötyösi” kautta?
Pyhä Kolmiyhteinen Jumala Isä, Poika ja Pyhä Henki kiitos, että tarkoin tiedät kaikki heidät, joilla on eri tavoin murtunut mieli ja särkynyt sydän. Kiitos, että Sanasi lupaus on parantaa: Jes. 61:2-3
”Herra on lähellä niitä, joilla on särkynyt sydän, hän pelastaa ne, joilla on murtunut mieli.” Ps. 34:19.

Sana ja rukous 28.1.2026 (vko 5)
”Sillä vuoret väistykööt ja kukkulat horjukoot, mutta minun armoni ei sinusta väisty, eikä minun rauhanliittoni horju, sanoo Herra, sinun armahtajasi.” Jes.54:10
Pyhä Jumala kiitos, että Sinä näet ja tunnet minut läpikotaisin, paremmin kuin minä, myös sen, kuinka synti kietoo minua, enkä minä edes osaa itseäni oikein tutkia.
Herra kiitos, että annat voimaa ojentautua parannuksen teon paikalle ja tiedät kaipaukseni kurottautua kohti puhtaampaa sekä parempaa, kun en selvää saa, mikä mieltä ahdistaa?
Kiitos ikiaikaisen muuttumattoman Sanasi vakuutuksesta, että kaikki vuoret voivat väistyä ja myös kukkulat horjua, mutta Sinun armosi ei minustakaan väisty.
Herra Jeesus Kristus kiitos, että suuressa rakkaudessasi minuakin kohtaan, Isän tahtoon taipuen uhrasit itsesi ja vuodatit kalliin sovintoveresi, tehden rauhanliiton kanssani.
Rakas Vapahtaja kiitän, että Sinä olet minun sekä ihan jokaisen Armahtaja, joka vain tahtoo tykösi tulla sekä tunnustaa Sinut Herrana ja Kuninkaana, etkä Sinä lupauksesi mukaan ketään ulos heitä. (Joh. 6:37)
Jeesuksen Kristuksen Vapahtajamme nimessä. Aamen.

Armon hinta
Armo
ei käännä katsettaan pois,
se ei nyökkää pimeydelle
tai kohauta olkiaan julmuudelle.
Armo
syntyy Jumalan katseesta,
siitä, joka näkee kaiken
ja sanoo: tämä ei ole oikein.
Hän ei silitä myötäkarvaan pahuutta,
ei sivele lempeäksi.
Siksi armo onkin totta,
siksi se painaa
enemmän kuin maailman aarteet,
enemmän kuin rauha,
joka ostetaan vaikenemalla,
enemmän kuin helppo sovinto.
Armo
maksaa Pojan hengen,
se maksaa veren, joka ei huuda kostoa,
vaan kutsuu kotiin.
Huudanko armoa siksi,
että peittäisin totuuden,
että voisin sitä paeta?
Vai siksi, että uskaltaisin sen kohdata?
Vetoanko armoon silloin,
kun en halua muuttua?
Puolustanko armahdusta,
vai oikeuttani jatkaa?
Armo
ei tee vääryydestä oikeaa,
ei mitätöi tekojeni seurauksia,
ei anna lupaa satuttaa uudelleen.
Armo
ei sano: jatka kuten ennen.
Se julistaa: katso, mitä teit. Ja tule silti.
Ei siksi, että tekoni, pahuuteni, syntini
olisi pieniä, vähäpätöisiä,
vaan siksi, että rakkautesi on suurempi.
Jos Jumala et välittäisi,
antaisit maailman mennä menojaan,
säästäisit itsesi.
Mutta ristillä et kuiskannut:
”Ei tämä niin vakavaa ollut”
Siellä kuulutit:
”Tämä oli niin vakavaa,
että Minä annoin kaiken”.

Ihmeellinen
Pitelet tähtiä kädessäsi
Tunnet ne kuin tutut pihakivet
Olet nimennyt jokaisen.
Miljoonat enkelit sota-asuissa
Kumartuvat eteesi
Painavat päänsä alas.
Olet suunnaton
Pursuat yli määritelmien
Vangitsematon.
Voit luoda kaiken
yhdellä sanalla
Tai pyyhkiä olevaisen kuin rullaverhon.
Silti minä saan olla tässä
Potkia kiukkuani
Hakata rintaasi
Repiä parrastasi niin että sattuu.
Etkä sinä tuhoa minua.
Et lakkaa rakastamasta
Et anna ansion mukaan.
Kuinka ihmeellinen oletkaan!
Herra yli korkeuksien
Yhden avuttoman auttaja.
