Muistatko?

Muistatko Jumala,
kun nostit minut
reppuselkääsi?

Miten paljon luotinkaan
kantavaan voimaasi,
hellään otteeseesi.

Muistatko, kun pyysin
sinulta mansikoita?
Keräsit niitä.

Suojasit sateelta.
Ja kun minuun sattui,
puhalsit haavoihini.

Muistatko myös sen,
kun huusin, ettet antaisi
turvaköyden katketa
ja se repesi?

Kun rukoilin,
että vapauttaisit kuolemasta,
mutta vapautitkin elämästä.

Muistatko, kun arasti
sopersin:
”Tapahtukoon tahtosi”
ja sinun tahtosi
olikin pahin painajaiseni.

Muistatko kaiken tämän?

Pelkäänpä Jumala,
että on liian myöhäistä luottaa.

Pelkäänpä myös,
että on liian aikaista olla
luottamatta.

(Iiris)