Uusi laulu

Puu kasvoi kerran elämää,
versoja ja silmuja,
oli koti pienten varpusten.
Nyt sai tehtävistä raskaimman;
kannatella kuolemaa.
Villa värjäytyy lumivalkean Karitsan,
kun ristiin ihmisen rangaistus
niin raskaasti naulataan.

Taivas tummuu tuskasta,
järjestys horjuu, murtuu pala taivasta,
kun Isä kääntää kasvonsa
ainoasta Pojastaan.
Tahmeat veripisarat jysähtävät,
vavahduttavat vuoria,
sillä Hänen omasta sydämestään
ne kipeinä vuotavat.

Kivi sulkee hiljaisuuteen
murtuneet mielet, toivottomuuden.
Äänettömyys lisääntyy, tuuli pidättäytyy.
Ei tätä voi ihmislapsi ymmärtää,
kun liljojen kehtolaulu kalliossa
hetken viivähtää.


Mutta kolmantena aamuna
Golgatan puutarhassa
saa aurinko uuden laulun.
Ensin häivähdyksenä, kuiskauksena,
sitten kyyhkyjen kurjerruksena,
enkelten harppujen helinänä,
voimistuen korvia huumaaviksi
riemuhuudoiksi:

Karitsa voitti kuoleman
ja auki tie on taivahan!

Sana ja rukous 31.3.2026 (vko 15)

”Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset, ja raskautetut, niin minä annan teille levon. Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta; sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä; niin te löydätte levon sielullenne.” (Matt.11:28-29)

Ylistys ja kiitos Herra Jeesus Vapahtaja Sinulle, joka olet täynnä armoa, rakkautta ja totuutta, kun kutsumalla kutsut kaikkia elämän haasteiden ja koettelemusten keskeltä raskautettuja sekä työtätekeviä tykösi.

Kiitos lupauksestasi antaa erotuksetta jokaiselle puoleesi kääntyville, kuormien alle nääntyville ja monissa kolhuissa uupuville ja eri tavoin särkyville virvoituksesi sekä ravita myös köyhien sielut.

Autathan myös ottamaan Sinun ikeesi päällemme ja tällä hiljaisella viikolla muistamaan, kuinka hiljainen ja nöyrä olit suostuessasi täyttämään Isäsi tahdon, kärsimysmaljan, sovittamalla ristillä koko maailman ihmisten syntivelan.

Kiitos, että tahdot opettaa meitä luottamaan ja taipumaan Pyhän Kolmiyhteisen Jumalan suunnitelmaan hiljaisuudella sekä nöyryydellä sekä siten löytämään lupaamasi levon vapautuksena sieluillemme kaikista raskaista taakoistamme.

Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimessä. Aamen.

M.E.

Vecteezy.com

Tahtoni taistelu

Tiesin, mikä on oikein,
mutta silti tein toisin.
Lupasin:
huomenna olen parempi.
En ollut.

Taistelin,
mutta taistelinkin itseäni vastaan,
ja kahleet kiristyivät pyristelystäni.

Kunnes näin Hänet.

Hän ei puolustautunut,
otti kantaakseen sen mitä tein,
Hänen katseensa 
oli täynnä rakkautta.

Vasta, kun Hän ristillä vaikeni,
minä pääsin vapaaksi.

Sana ja rukous 27.3.2026 (vko 13)

”Syntymästäni saakka olen ollut sinun varassasi, sinä olet ollut Jumalani ensi hetkestä alkaen. Älä ole kaukana nyt, kun hätä on lähellä, eikä kukaan auta minua.” (Ps.22:11-12)

Herra Jeesus ylistän, että Sinä olet ollut tukeni syntymästäni saakka ja elämäni on ollut ensi hetkestä alkaen ollut Sinun varassasi. (Ps.22:10)

Kiitän antamastasi toivosta ja turvasta hamasta nuoruudestani saakka, vaikka itse olen välillä unohtanut Sinut maailman harhateillä kulkiessani. (Ps.71:5)

Käännyn puoleesi anoen ja yksin armoosi nöyrästi vedoten; ethän ole kaukana kenestäkään, joilla loputon ahdistus ja hätä on jatkuvasti läsnä, eikä ihmisistä ole auttajaksi. (Ps.22:12)

Kiitos, että huomaat Isän sydämesi rakkaudella kaikki tilanteet, mutkaiset kapeat kiviset vuoripolut sekä syvät upottavat rämeiköt ja johdatat ahtaasta avaralle jokaisen Sinua avuksi huutavan. (Ps.50:15)

Jeesuksen nimessä. Aamen.

M.E.

Se päivä

Se päivä
Minä seison autiomaassa
vanhojen jälkien päällä.
Hiekka peittää menneet,
niin ilot kuin surut,
mutta yhä kaivelen niitä.

Joskus kaivan kipuja,
pahoja sanoja,
joskus kaivan valoa,
päiviä, jolloin kaikki oli hyvin.

Mietin, miksi aina palaan niihin.
Miksi en osaa antaa eilisen olla,
vaikka Sinä, Isä, siihen kehoitat:
älkää menneitä muistelko.

Mutta Isä,
Sinä näit jokaisen kadotetun päivän,
jokaisen kyyneleen,
jota kukaan ei huomannut.
Sinä näit sen päivän,
josta en koskaan puhunut kenellekään.

Minä suren sitä, mikä meni,
mutta Sinä pidät tallessa sen,
mikä minussa särkyi
ja kuivaan maahani
alkaa virrata vesi.

Saan laskea käsistäni eilisen.
Sinä olet jo valmistanut huomisen.

Ja autiomaahan syntyy tie.

Sana ja rukous 20.3.2026 (vko 12)

”Kuule Jumala, minun huutoni, huomaa minun rukoukseni. Maan ääristä minä sinua huudan, kun sydämeni nääntyy. Saata minut kalliolle, joka on minulle liian korkea. Sillä sinä olet turvapaikkani, vahva torni vihollista vastaan. Suo minun asua sinun majassasi iankaikkisesti, turvautua sinun siipiesi suojaan.” (Ps.61:2-5)

Pyhä Jumala rakas taivaallinen Isä, Poikasi Jeesuksen Kristuksen nimessä käännyn jälleen kerran puoleesi kuivassa, vedettömässä sydämeni näännyttävässä erämaassa, odottaen Pyhän Henkesi virvoittavaa sadetta. (Ps.61:3)

Maan ääristä huudan Sinua, kuule huutoni ja anon nöyrästi kuulethan yksin armosi tähden rukoukseni: ”Ole minulle kallio, jolla saan asua ja jonne saan aina mennä, sinä, joka olet säätänyt minulle pelastuksen. Sillä sinä olet minun kallioni ja linnani.” (Ps.71:3)

Kiitos Herra, että Sinä olet hyvä, rakastava ja vahva turva elämän ahdistuksien ja koettelemusten päivinä ja tunnet kaikki, jotka luottaen turvautuvat ehyellä sydämellä Sinuun. (Naah.1:7)

”Kuinka kallis on sinun armosi, Jumala! Ihmislapset etsivät sinun siipiesi suojaa.” Kiitos Herra, että kätket pahana päivänä majaasi ja telttasi sisään korottaen kalliolle siipiesi suojaan. (Ps.36:8, Ps.27:5)

Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimessä. Aamen.

M.E.