Tekijä: Yksin armosta ry

Kosmosten ääriviivat pyörivät Jumalan sormien ympärillä täyden hiljaisuuden vallitessa. Enkeleiden johtajat seuraavat herkeämättä sekä suurta tositv:tä että Valtaistuimella istuvan jännittyneitä kasvoja. Panokset ovat lyöty pöytään, peliin on laitettu Jumalan hylkäämistä kammoava sydän.

Ihmettelet, kuinka elämässäsi painajaiset eivät pääty heräämiseen, hirviöt eivät jää enää satuihin eivätkä keskipäivän polttava tuliaurinko näytä laskeutuvan koskaan kauniiksi taustamaisemaksi.

Huudat Jumalaa toimimaan. Kastelet kyynelilläsi halkeilevat huulesi ja pienenä keränä pyydät Syliä, joka olisi sielusi salamoita vahvempi ja silti se lempeä pesä, joka hoitaa tiukan päättäväisesti.

Et voi mitenkään tietää. Kukaan ei ole tainnut kertoa sinulle? Jumala on juuri nyt hiljaa ja syystä. Hän tuskin hengittää kun koko taivas katsoo elämääsi panosten ollessa korkeimmat mahdolliset.

Tunnet Jumalan katseen mutta oletko ollut niin lähellä, että olet huomannut erityisen tuikkeen sinua kohtaan? Oletko uskaltanut olla maan alle kaatuneena niin löydetty, että olet poiminut haavoihisi Rakastettusi kyyneleen?

Kun Jumala pidättää hengitystään. Hän on uskaltanut
luottaa sinuun vapisevan sydämensä hinnalla. Hän on luottanut, vaikka tietää riskin: sinä et jaksa enää rakastaa Häntä.

Yksi Isän rakkaalle lapselleen tuleva, kuristava kuritus repiit toivon purjeitasi pieniksi tuuliviiriksi. Hän rakastaa ikuisella rakkaudella, Hän rakastaa liikaa antaaksensa sinun jäädä puolitiehen, puolinaiseksi.

Rakkaus heittäytyy tyhjän päälle. Itkeekö Kaikkivaltias yhtä vapisena kuin aikoinaan ystävänsä haudalla? Ehkä olet ollut haudassa jo niin pitkään, että Jumala juoksee päästämään sinut viimein irti siitä mikä pidättää toivoasi, varastaa iloasi ja kuiskaa arvottomuuden sanoja – tietäen että otat ne vastaan kuin linnunpoika suu auki.

Miten Jumala voisi horjua? Miten Kaikkivaltias voisi tuntea pelkoa? Miiten Herra olisi valmis juomaan hylätyksi tulemisen maljan jälleen?

”Jaksaahan Hän vieläkin tulla yhtä luottavaisesti luokseni? Vieläkö rakkaani suostuu tulemaan siliteväksi syliini? Vieläkö Jaakko… jaksaa rakastaa minua? Kestääkö suhteemme tämänkin kovan koulun? Muistaahan hän, että olen sanonut tuhat kertaa rakastavani. Sanat eivät jääneet tyhjiksi, vaan ristlllä vuodin – en vain kyyneleitä – vaan koko maailman mullistavaa vertani. ”

Luuletko, että Isäsi ei olisi taivuttunut jokaista päivääsi niihin muotoihin , joihin juuri sinä mahdut ja kuitenkin koet olevasi niin monesti irrallinen? Luuletko, että kun kerran kuoleman rajalle hakattu Jumala kantoi painavaa poikkipuuta kaatumisistaan huolimatta, ettei tämä elävä Jumala ole aina ihosi tuntemassa epätoivossa.

Mikä saa Jumalan jälleen hengittämään? Se, että et milloinkaan, et mistään syystä, et palvonnan tai syytösten alla, et synnin, riippuvuuksien, et valtavien Goljatien edessä, et kaikkesi antaneena ja tyhjentyneenä jättäisi Rakastasi.

Jokainen hetki, jolloin sisälläsi herää ääni korkeuksia kohti, Jumalan sydän kevenee. Jokaisessa rakastavassa katseessasi Jumalan intohimo sinua kohtaan valtaa taivaan laitoja myöten.

”Älä Rakkaani tuhlaa sanojasi tyhjyyteen kysymällä vieläkö jaksan rakastaa? Etkö jo tuntisi että Minä olen täydellinen Rakkaus. Minun rakkaudessani, kasvojeni edessä ei ole hylkäämisen pelkoa.”

Jaksatko sinä Rakastaa Häntä joka lyö sinua tänäänkin? Jaksatko tehdä polkua armonistuimelleni yhä poljetummaksi?

Ajattele, sinä syvimmässä vesissä tänään hukkuva: Jumala uskoo sinuun. Ei, et pääse pinnalle yrittäessäsi tulla rakastetuksi ehjänä.

Tule tänään, Minä pidätän siihen saakka hengitystäni.

Aloitamme 30.3.2023 uuden kurssin ”SUHTEIDEN KARIKOSSA – yksikössä vai monikossa?”, jossa puhumme ihmissuhteista, kiintymyssuhteista, vuorovaikutuksen haasteista ja mahdollisuuksista. OLET SYDÄNLÄMPÖISESTI TERVETULLUT!

Lue lisää ja ilmoittaudu: www.yksinarmosta.fi/korjaustilassa/

Aloitimme blogin helmikuussa 2018 ja näiden viiden vuoden aikana olemme julkaisseet reilut 900 tekstiä ja 250 videota.

Sydämelliset kiitokset teille tuhansille seuraajillemme ja ystävillemme, jotka olette kanssamme kulkeneet!

Emme vuonna 2018 uskoneet, että teitä voisi olla näin valtava joukko! Halusimme sillon tavoittaa vain sen yhden särkyneen ihmisen niin, että Jumalan armo ja rakkaus voisi häntä hoitaa ja kantaa. Ja tämä on edelleen tärkein tavoitteemme! Toivomme saavamme jatkaa matkaa tällä tiellä yhdessä teidän kanssanne!

Tässä yksi teksti aivan blogimme alkumetreiltä.

Mitä armo saa aikaan?

(julkaistu 24.2.2018)

Johanneksen evankeliumissa on hyvin kaunis kertomus siitä, mitä Jumalan armo saa aikaan ihmisessä. Luvussa 12 Johannes kertoo Marian voidelleen Jeesuksen jalat omistamallaan nardusöljyllä. Tuo öljy oli hyvin kallista ja voi hyvinkin olla, että se oli Marian elämän – rahallisesti mitattuna – arvokkain asia. Yhden opetuslapsen mielestä voide oli 300 denarin arvoinen, eli se vastasi vuoden työmiehen palkkaa. Ajattele, että nykyaikaan muutettuna voiteen arvo oli 25000 euroa.

Maria antoi Jeesukselle kaiken mitä hänellä oli. Jopa opetuslapset hämmästelivät ja paheksuivat Marian uhraamista, heistä se oli kohtuutonta, liioittelua ja turhaa tuhlausta. Monesti ajatellaankin, että elämän antaminen Jeesukselle ja Hänen tahdolleen on tuhlausta, ihmisen ajan ja kyvyt voisi käyttää paljon järkevämminkin.

Jeesus sanoi opetuslapsille, että Marian uhraus tultaisiin kertomaan kaikkina aikoina evankeliumin yhteydessä. Miksi? Syynä on se, että Marian toiminnassa me näemme sen, mitä evankeliumi vaikuttaa sen vastaanottaneessa ihmisessä. Jumalan armo vaikuttaa niin, että ihminen rakastuu Jumalaan. Hän ei elä elämäänsä velvoitteiden, pakkojen tai uhkausten motivoimana, vaan hänen sydämensä on kiintynyt uskonsa kohteeseen.

Monet kristityt kokevat, ettei Jumalan armo riitä heille, jos he eivät täytä heille osoitettua tai itse tehtyä mittaa. Heille Jumalan armo on kuin yhden askeleen päässä oleva palkinto; lähellä mutta lopulta aina saavuttamattomissa. He yrittävät hukkuvan tavoin räpiköidä veden pinnalle eivätkä uskalla luottaa veden kannattelevan heitä. Tällainen usko ei synnytä halua olla Jeesuksen seurassa tai antaa elämäänsä Hänelle.

Maria oli oppinut lepäämään Jeesuksen lähellä. Luukkaan evankeliumin luvussa 10 on hengellisen elämän yksi tärkeimmistä periaatteista: Jeesus kutsuu meitä nauttimaan yhteydestä kanssaan ja lepäämään Hänen lähellään. Sellaista uskoa kyllä joskus nimitetään passiiviseksi ja jopa liian armokeskeiseksi, mutta silloin ei ymmärretä uskoa oikein.

Marian armon varassa lepäävä usko oli elämänsä uhraavaa uskoa. Hän uskalsi nauttia Jeesuksen rakkaudesta ja se vaikutti Mariaan lähtemättömällä tavalla.

Olisiko meidänkin aika uskaltaa luottaa Jumalan armoon ja rakkauteen? Entä jos uskaltaisimme antaa Hänelle kaikki yrityksemme olla parempia kristittyjä, kaiken levottomuutemme, helmasyntimme ja vaikeutemme – ja uuvuttavan työn sijasta lepäisimme? Mitähän seuraisi jos heittäytyisimme Jumalan varaan ja luottaisimme siihen, että Hän pitää meistä huolen? Luulen, että silloin sisimpäämme tulvisi Jumalan armon raikkaat tuulet. Ja ne tuulet puhaltaisivat lähimmäistemmekin elämään.

https://youtube.com/shorts/77gX0eBMqSI?feature=share

Vikatilassa Jaakko Pirttiaho on suorapuheinen, mutta sielua hoitava ohjelmasarja. Siinä keskustellaan armollisesti aiheista, joista ei ole helppo puhua.

– Tämä ohjelma tulee iskemään kuulijaansa kuin sähköisku. Joskus haluat tukkia korvasi ja toisinaan jäät janoamaan lisää. Tätä joko vihataan tai rakastetaan. Sellainen on oikea evankeliumi olemukseltaan, Pirttiaho summaa.

Vikatilassa maanantaisin klo 21.40 Radio Deillä, uusintana lauantaisin klo 18.03 sekä Dei Plussalla. Alkaen 6.2.2023.

Tiistaisin klo 12 ohjelman Jälkilöylyt livelähetyksenä Yksin armosta Facebook-sivulla. Jälkeenpäin katsottavissa näiltä meidän nettisivuiltamme sekä YouTubesta. Jälkilöylyissä Jaakko mm. vastaa kuulijoiden kysymyksiin ja palautteeseen. Alkaen 7.2.2023.