Kategoria: * Tekstit

”Särkynyttä ja murtunutta sydäntä et sinä, Jumala, halveksi” (Ps. 51:19).

Vain elämässään kerran tai luultavasti useammin särkynyt voi opetella sen erityisen kielen, jonka aakkoset ja ääntämykset vain Jumala osaa.

Ne ovat aivan tavallisia sanoja, mutta niitä käytetään tavalla, jota tämä maailma ei voi ymmärtää. Ne osoitetaan ihmisille, joilta niitä kaikilla muilla kielillä pantataan.

Vain särkyneet voivat oppia Jumalan kielen. Se ei vaadi teologisia opintoja eikä oppineisuutta. Sitä ei voi puhua kovaan ääneen eikä siitä voi kiistellä.

Särkyneiden kieli kumpuaa särkyneiden Jumalan sydämen ääntä. Se vavahtelee keskellä sirpaleita, resonoi raunioissa. Se laskeutuu syvimpään syvyyteen ja kohottaa korkeimpaan korkeuteen.

Särkyneiden kieli on kuin loputonta hiljaista ja voimallista laulua. Se lainehtii yli jokaisen estävän muurin ja kaikuu siellä missä on toivottomuuden äänettömyys.

Särkyneiden Jumalalla on oma kieli särkyneille. Kaikille särkyneille, kaikista syistä särkyneille, kerran ja lukemattomia kertoja särkyneille.

”Kuinka suuri onkaan hyvyytesi, jonka olet varannut niille, jotka sinua pelkäävät, ja jota osoitat niille, jotka sinuun turvautuvat” (Ps. 31:20).

Vaikka tänään pimeys peittäisi kaiken elämänliekin, tekisi minut sokeaksi ja saisi minut haparoimaan jokaista askeltani, tulee toisenlaiset päivät.

Vaikka sydämeni olisi särkynyt atomeiksi, kärsimys ja kipu leikittelisivät raunioitteni päällä kuin lepattavat kynttilänliekit hämärällä seinällä, tulee toisenlaiset päivät.

Vaikka Sinun hyvyydestäsi ei olisi tänään tietoakaan ja puute aukoisi ivaten ammottavaa suutaan, tulee toisenlaiset päivät.

Sinun hyvyytesi Jeesus tulee. Sitä ei sydämesi varastoissa ole vain hyppysellistä vaan mittaamattoman laajasti ja syvästi.

Kaikkien ongelmien saartaessa minut, Sinä pyydät turvautumaan Sinuun. Vain sinuun.

Niin minä tänään avaan tyhjät käteni Sinulle ja kiitän hyvyydestäsi, joka ympäröi minut kaikkina elämäni päivinä.

Annan elämäni Sinun hyvyytesi lähteille. Vielä tulee toisenlainen aika.

Vielä saan nähdä kuinka armosi suloisesti virtaava joki tyynnyttää minut uusiin, ihmeellisen hyvyytesi kauniisiin maisemiin.

Koitti uusi aamu, koitti viikon ensimmäisen päivän aamu, koitti Jeesuksen ylösnousemuksen päivän aamu; pääsiäisaamu.

Viikon ensimmäisenä päivänä, naiset kaksi Mariaa, riensivät Jeesuksen haudalle tuoden mukanaan valmistamansa hyvänhajuiset yrtit. (Luuk.24:1)

Mutta, Jeesusta he eivät löytäneet, vain tyhjän haudan, joka sai heidät täysin ymmälleen, kun huomasivat kiven vieritetyksi pois. (Luuk.24:3)

He peljästyivät kumartuen maahan asti kahta miestä, jotka seisoivat heidän edessään säteilevissä vaatteissa sanoen:”Miksi etsitte elävää kuolleiden joukosta? Ei hän ole täällä, hän on noussut ylös.” (Luuk.24:4-6)

Silloin naiset muistivat Jeesuksen sanat kärsimyksestä ja ristiinnaulitsemisesta sekä sen, että Hän nousee kolmantena päivänä ylös. (Luuk.24:8)

Naiset palasivat haudalta kertomaan opetuslapsille, mutta he eivät voineet uskoa heitä, vaan pitivät turhana heidän sanojaan. (Luuk.24:11)

Myöhemmin Jeesus ilmestyi opetuslapsilleen ja toivotti heille rauhaa, saaden heidät säikättämään ja pelkäämään.(Luuk.24:36)

Sen jälkeen, kun Jeesus oli aterioinut ja saanut heidät ymmärtämään kirjoitukset, Hän sanoi:”Parannusta syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava hänen nimessänsä kaikille kansoille, alkaen Jerusalemista.” (Luuk.24:47)

”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kaatamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti.” (Mark.28:19-20)

M.E.