Herra missä on hyvyytesi?

“… käänny puoleeni suuren laupeutesi tähden” (Ps. 69:17) Herra, Sinä tiedät minun vaikeuteni ja kaikki ne haasteet, jotka repivät minun sieluani kappaleiksi. Sinä tiedät kaikki omat heiveröiset yritykseni pitää itseni pinnalla, ettei upottava lieju imaisisi minua kokonaan. Sinä tiedät mielettömyyteni ja hulluuteni. Tiedät, miten yhä uudelleen jään laumastasi ja itken loukkaantuneena suurten kivien takana. Jeesus,Continue reading “Herra missä on hyvyytesi?”

Wau, mikä Sankari!

Juuri. kun elämäni näyttämö on niin tumma, ettei kirkkaimmatkaan Valot pimeyksien reunoilla enää säteile toivoa. Juuri, kun viimeiset kyyneleet putoilevat työpöydälleni, pisarat muuttuvat litteiksi pannukakuiksi; Kun sielu huutaa puhdasta romahdusta ja mikä kipeintä: jälleenrakentajaa ei enää löydy. Juuri., kun kaikki psyykkeen puolustusmuurit murtuvat ja jään alastomana areenalle ihmisten ja enkelien edessä; Juuri kun olen niinContinue reading “Wau, mikä Sankari!”

Sortuneella on turva!

“Niin Herra on sorretun linna, linna ahdingon aikana” (Ps. 9: 10). Job sai kokea miltä tuntui olla kaikin tavoin sortunut, luhistunut elämän näyttäessä petomaisia kulmahampaita. Sorrettuna hän oli niiden ihmisten toimesta, joita pelotti nähdä entinen hengellinen mahtimies yhtenä luuna ja nahkana; alastomana kaatopaikalla märkivien paiseiden läikyttäessä tuskan maljan yli niin, että käsittämätön tuska valui kuinContinue reading “Sortuneella on turva!”

Kipinöintiä

“Niin kuin isä herättää kuolleet ja antaa elämän, niin myös Poika antaa elämän niille, joille hän tahtoo.” (Joh. 5: 21) Sinulla, Jeesus, on hallussasi kaikki se kipinä, joka voi sytyttää elämäni rikkirepimien tukipuiden hajakasan jumalalliseen roihuun. Sinä annat kipinäsi kenelle tahdot. Minä janoan sitä ensiliekin nuolaisea, joka saa ensimmäiset elämäni jätekasat punaiseen lämpöön. Minä tiedän,Continue reading “Kipinöintiä”

Huomio!

“… äläkä unohda, mitä hyvää hän on tehnyt” (Ps. 103: 2). Voiko Jeesuksen unohtaa? Voiko Kristitty unohtaa elämän lähteensä, ensimmäisten aikojen kyyneleet, jotka valuivat löydettynä olemisen iloista kasvoista, kaikki ne ihmeet, joilla Jumala on yhä uudelleen avannut tien läpi mahdottomuuksien? Kyllä voi. Tänään juuri makasin sohvalla, en ilon kyynelten, vaan kivun kyynelten peittämänä, kiristysvanne rinnanContinue reading “Huomio!”