Kategoria: Paavalin kirje roomalaisille

Olet turvassa!

Published on by Jaakko Pirttiaho2 Comments

”samoin me olemme yksi ruumis Kristuksessa mutta olemme kukin toistemme jäseniä” (Room. 12:5).

Jeesuksella Krituksella on maan päällä oma ruumis, Hänen seurakuntansa. Tuohon ruumiiseen kuuluu kansallisten tai tunnustuksellisten rajojen yli jokainen, joka on kuullut evankeliumin ja ottanut sen vastaan. Evankeliumin vastaanottaminen on Kristuksen vastaanottamista syntien sovittajana ja Pelastajana.

Pää on ottanut vastuulleen jokaisen jäsenen. Jeesus Kristus on ottanut itselleen omiensa synnit, epäonnistumiset ja heikkoudet. Samoin Jeesus on lahjoittanut jäsenilleen kaiken sen siunauksen, minkä Hän itse omistaa.

Pää huolehtii jäsenistään. Jeesus tarjoaa jokaiselle elimelleen kaiken sen turvan, rakkauden ja voiman, jota he tarvitsevat.

Vaikka ruumis on alhaalla monenlaisessa paineessa, pää on kirkkaudessa taivaassa. Kirkkaudestaan käsin Jeesus on sitoutunut vastaamaan ruumiistaan. Koska jäsenet ovat kirkastetun Kristuksen omia, ei mikään mahti maailmassa voi repiä heitä irti ruumiista.

Sinä olet siis yhtä hyvässä turvassa kuin Kristus itse on!

Synti asuu minussa

Published on by Jaakko PirttiahoLeave a comment

”Niinpä en sitä enää teekään minä vaan synti, joka minussa asuu.”
(Room. 7:17)

Meidän ongelmamme ei ole pelkästään syntisiä haluja herättävät ulkoiset ärsykkeet, vaikeat ihmiset ympärillämme tai meitä vastaan taisteleva Sielunvihollinen. Vanha Paavali uskaltautuu tunnustamaan, että ongelma oli hänessä itsessään: synti asui hänessä.

Paavali erotti opillisesti uuden ja vanhan ihmisen toisistaan. Hänen tuli elää uuden ihmisen halujen mukaan mutta tosiasiana pysyi, että vanha pysyi sitkeästi mukana kuolinvuoteelle saakka; Vasta kuolema toisi lopullisen helpotuksen syntiongelmaan.

Miten kipeä havainto se onkaan, että synti asuu minussa! Miten paljon me haluaisimme sitä väistää, tulkita Raamatun opetusta toisin ja vierittää syyn muualle.

Totuudessa eläminen tarkoittaa tämän todellisuuden katsomista silmästä silmään, selittelemättä ja puolustautumatta. Synti asuu minussa ja se aiheuttaa minulle ja lähelläni eläville ihmisille paljon ongelmia. Tosin toisetkin kamppailevat oman syntisyytensä kanssa mutta minun tulee keskittyä aina ensin omaan puutteellisuuteeni. Silloin osaan lähestyä toisten kamppailuja oikeasta kulmasta.

Kristityn jokapäiväisen jännitekentän luo se yhtäaikainen ja kaksitahoinen Raamatun opetus, että synti asuu meissä ja silti meidän tulee vastustaa sitä. Armo ei ole lupa synnin tekemiseen.

”Mistä löydän avun?”, on miljoonien kristittyjen sisäinen huuto halki vuosisatojen. Siihen huutoon Paavalikin päätti pääkirjeensä, Roomalaiskirjeen 7. luvun. Tosin hän lisäksi yhden sanan. Tai oikeastaan henkilön: Jeesuksen Kristuksen.

Jeesus on ratkaisu. Kaikilla tavoilla ja kaikkien kohdalla. Kun olet taistelusi taistellut, retkahda koko painollasi Hänen varaansa. Armo riittää, koska Kristuksen rakkaus riittää.

Jumalan voima

Published on by Jaakko PirttiahoLeave a comment

”Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima pelastukseksi jokaiselle, joka uskoo” (Room. 1:16).

Missä on Jumalan pelastava voima? Se on evankeliumissa, sanomassa Jumalan pelastavasta rakkaudesta, sanomassa verisestä rististä.

Evankeliumi on sanoma, jonka kuulemme ulkopuoleltamme. Voima ei ole meissä, eikä se koskaan muutu meidän voimaksemme.

Evankeliumin sanomassa Kristus tavoittaa sydämemme. Pieninkin usko ottaa vastaan Jumalan ilouutisen ja niin köyhä ja rikas tavoittavat toisensa.

Evankeliumi on maailman suurin voima, sillä se riittää syntisen ihmisen palauttamiseksi Jumalan yhteyteen. Evankeliumi on kuin uimapatja, jonka varassa hukkuva ihminen saa kellua ja luottaa, että häntä kannatellaan.

Jumalan voima ei ole koskaan meidän voimaamme. Me emme muutu vahvoiksi. Mutta meillä on Jeesus, Jumalan Poika, joka on kaikkia voimia vahvempi. Hänen voimansa tähden me saamme itsessämme olla heikkoja.

Evankeliumi julistaa sanoman kuulijan Jumalalle kelpaavaksi, Jumalan lapseksi. Vaikka evankeliumiin liittyy myös muilla tavoilla ilmenevää voimaa, tämä on aina tähtäyspiste ja päätarkoitus.