Salatut synnit ovat raskas paino

”Sillä syntieni taakka on kohonnut yli pääni. Kuin raskas kuorma se painaa minua yli voimieni.” (Ps. 38:5)

Älä uskoo petusta, jonka mukaan kristitty ei tee enää syntiä. Kristitty on yhtä aikaa syntinen ja pyhä – itsessään hän on vajavainen, heikko ja syntinen, Kristuksessa hän on täydellinen ja pyhä.

Daavid koki elämässään synnin raskasta painoa. Hän kirjoitti kokemuksiaan sellaisen synnin painosta, jota ei oltu viety Jumalan eteen ilman selittelyjä.

Me monet koemme häpeää syntisyytemme tähden. Haluamme vaieta synneistämme ja mennä piiloon, koska emme voi uskoa, että meitä voitaisiin armahtaa. Piiloissamme yritämme parantaa itseämme vain huomataksemme, että synnin kierre pahenee.

Salatut synnit johtuvat juuri häpeästä. Ehkä olemme joskus yrittäneet kertoa ongelmistamme jollekin ystävällemme mutta joutuneet huomaamaan, että myötäelämisen ja avun sijaan olemme saaneet tuomitsevia katseita ja asenteita?

Salatut synnit elämässämme ovat niistä lankeamisia ja ongelmia, joista emme uskalla kertoa kenellekään, emme edes Jumalalle. Ne muodostuvat aikaa myöten aina raskaammaksi painoksi yllemme ja jossain vaiheessa ne kuluttavat kaikki voimamme.

Jeesus Kristus kutsuu meitä tänäänkin Hänen valkeuteensa. Hän pyytää meitä ulos häpeän ja epäonnistumisten täyttämästä elämästä ja tahtoo lahjoittaa meille varman ja kattavan anteeksiantamuksen ja armon. Hän ei pyydä meitä korjaamaan itse elämäämme, koska tietää, ettemme siihen kykene.

Syntien paino on meille liian raskas kantaa. Juuri sen painon Vapahtajamme tahtoo ottaa harteiltamme ja lahjoittaa meille vapauden. Miten se voi tapahtua? Se toimii siellä, missä syntinen ihminen uskaltautuu kertomaan Jeesukselle kaiken sen, mitä haluaisi piilotella.

Ehkä olet mielestäsi langennut jo liian monta kertaa? Tai ehkä olet langennut liian pahasti? Ehkä ajattelet, ettet pysty enää kohtamaan Jeesusta häpeäisi tähden? Mutta tiedätkö mitä? Juuri sinua Hän rakastaa ja juuri sinun syntisi Hän haluaa antaa anteeksi, tänään!

Häpeä aiheuttaa piiloutumisen

”Minä pyyhin pois sinun rikkomuksesi kuin pilven, sinun syntisi kuin sumun. Palaa minun luokseni, sillä minä olen sinut lunastanut.” (Jes. 44:22)

Häpeällä on valtava voima. Se kuiskii meille miten surkeita, epäonnistuneita ja huonoja olemme ja pakottaa meidät käpertymään itsesääliin.

Häpeä on saatanan työkalu, jolla se estää meitä kohtaamasta Kristustamme. Saatana osoittaa meidän syntejämme ja ongelmiamme ja saa meidät uskomaan, ettei Jumala kykene hyväksymään yhteyteensä näin surkeita kristittyjä.

Tiedän monia ihmisiä, jotka ovat piilossa häpeän tähden. Jokin menneisyydessä tai nykyisyydessä painaa niin, että he pelkäävät tulla Jumalan luokse. Ja olen monesti kokenut itsekin syvää häpeää elämästäni ja itsestäni ja piiloutunut Jumalalta.

Kun saatana haluaa painaa meidät häpeään, Jeesus Kristus haluaa houkutella meidät esiin piiloistamme. Hän tahtoo vapauttaa meidät syyllisyydestämme ja häpeästämme.

”Palaa minun luokseni” on jatkuva kutsu meille jokaiselle. Kristuksella riittää armoa, rakkautta ja anteeksiantamusta. Hänellä riittää kaikkea sitä, mitä meiltä puuttuu.

Jumala lupasi pyyhkiä Israelin synnit pois kuin pilven. Israelin kansan synnit olivat synkät, suuret ja painavat. Jos Jumala lupasi pyyhkiä ne pois, aivan varmasti Hän pyyhkii pois myös sinun suuret syntisi. Ja häpeän tilalle hän painaa leiman ”Rakastettu”.

Miten eletään Hengen johtamana?

”Minä sanon: vaeltakaa Hengessä, niin ette toteuta lihan himoa.” (Gal. 5:16)

Kristitty koostuu kahdesta osasta: vanhasta ja uudesta. Vanhaa kutsutaan nimillä vanha luomus, vanha ihminen ja liha. Vaikka se uskoontulossa sai kuoliniskun, on se edelleen kovin kyvykäs tuottamaan harmia ja vetämään meitä kohti Jumalan vastaisia haluja ja himoja.

Samaan aikaan me olemme uusia luomuksia ja meidän käyttövoimamme on meissä asuva Pyhä Henki. Syy, miksi me lankeamme syntiin ja kapinoimme Jumalaa vastaan, on näiden luonnon välisessä taistelussa. jokainen kristitty kokee tätä taistelua kuolemaansa saakka.

Paavali antaa meille taisteluumme ratkaisevan ohjeen: Vaeltakaa hengessä. Mitä se tarkoittaa? Itselleni se on vuosia tarkoittanut pyrkimystä päästä korkeampaan hengelliseen tilaan, jossa olisin Pyhän Hengen johdatuksen arvoinen. Tiedätkö mitä? En ole koskaan päässyt sinne.

Hengessä vaeltaminen tai Hengen ohjauksessa oleminen ei ole vain joidenkin edistyneiden ja kokeneiden kristittyjen etuoikeus; se on kristityn normaalitila alusta saakka. Sanoihan Paavali galatalaisille, että he aloittivat uskonelämänsä Hengen varassa (Gal.3:3).

Onneksi Hengessä vaeltaminen tarkoittaa jotain muuta kuin ihmisen omia ponnisteluja. Se on yksinkertaisuudessaan sitä, että luovutan taisteluni minussa asuvalle Herralle Jeesukselle. Myönnän, etten pärjää itse taistelussa syntiä vastaan ja annan Hänelle elämäni ohjat. Hän haluaa johtaa elämäämme ja vaikuttaa meissä oman hyvän suunnitelmansa toteutumista.

Jumala ei hylkää sinua!

”Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut?” (Mark. 15: 34)

Olemme saattaneet tehdä monesti vääriä valintoja ja ajautua harhateille. Olemme joskus jopa tietoisesti toimineet vastoin Jumalan tahtoa ja maksaneet siitä kovaa hintaa. Ja olemme satuttaneet ihmisiä ympärillämme. Ymmärtäessämme omaa sisäistä pahuuttamme saatamme pelätä Jumalan hylkäävän meidät.

Jeesuksen suurin taakka ristillä taisi olla yhteyden katkeaminen Isään. Hän koki täydellisen ja harmonisen yhteyden rikkoutuvan ja Isän kääntävän Hänestä, Pojasta, katseensa sivuun. Miksi? Koska Jeesus otti kantaakseen sinun ja minun, meidän kaikkien synnit. Jumala ei voi hyväksyä syntiä eikä syntistä yhteyteensä, joten Isä hylkäsi Poikansa. Jeesus koki todellisen Jumalan hylkäämisen ja meni tolaltaan.

Jeesus suostui kokemaan Isänsä hylkäämisen, vihan ja tuomion meidän takia. Koska Hän on kokenut sen kaiken, me olemme vapaat. Uskoessamme Herraan Jeesukseen syntiemme sovittajana siirrymme Isän rakkaiksi lapsiksi.

Omatuntomme kyllä saattaa syyttää meitä elämästämme ja myös vihollisemme syyttää meitä lakkaamatta. Ehkä joku lukija kokee tälläkin hetkellä olevansa Jumalan selän takana, Hänen apunsa ulottumattomissa?

Kulkipa elämäsi millaisia latuja tahansa ja oli se sitten kuinka rosoista ja vaikeaa, sinua ei jätetä. Kolmiyhteinen Jumala on sitoutunut elämääsi. Kun koet omassatunnossasi Jumalan hylkäämäksi joutumista, ajattele Jeesusta ristillä. Siellä Hän koki tuomion puolestasi ja sen tähden sinä saat elää Jumalan kasvojen edessä ja suojassa.

Sinua etsitään ja sinut löydetään, sinua talutetaan ja kannetaan ja sinusta pidetään huolta – aina perille taivaaseen saakka.

Tule valoon!

”Se, joka tekee pahaa, kaihtaa valoa; hän ei tule valoon. etteivät hänen tekonsa paljastuisi.” (Joh. 3: 20)

Kokiessamme syntiä elämässämme ja huomatessamme, että toimimme toistuvasti väärin Jumalan tahdon edessä, haluaisimme piiloutua Jumalalta. Pelkäämme tulla Jumalan eteen sellaisina kuin olemme, koska olemme varmoja, ettei Hän hyväksy meitä yhteyteensä. Pelkäämme valoa, koska kannamme sisällämme niin paljon syyllisyyttä ja häpeää.

Saatana on mestari varastamaan meiltä evankeliumin. Vaikka se ei suoranaisesti hyökkäisikään ilosanomaa vastaan, se vetoaa meidän kelvottomuuteemme omistaa se itsellemme. Saatana osoittaa joko meidän syntiemme laatua tai määrää ja järkeenkäyvästi selittää, ettemme voi kokea Jumalan anteeksiantamusta ja armoa omalle kohdallemme.

Jäämme pimeyteen aina silloin, kun syyllisyydestä ja häpeästä johtuen piilottelemme itseämme ja ongelmiamme Jumalalta. Pimeydessä on hengellistä kärsimystä ja nääntymistä. 

Kristus houkuttelee meitä tänään valoonsa. Hän osoittaa meille haavojaan ja vakuuttaa, että kaikki syntimme ovat anteeksiannetut. Hän pyytää meitä kertomaan Hänelle kaikki ne asiat, joiden kanssa kamppailemme ja ne, joiden kanssa toistuvasti epäonnistumme. Hän ottaa meiltä syyllisyyden ja häpeän ja lahjoittaa armon ja rakkauden.

Valoon astuva saa kokea evankeliumin häikäisevää kirkkautta. Kristus ottaa syntisen syleilyynsä ja vakuuttaa sovitustyönsä riittävyyttä. Kristuksen valkeudessa saa aloittaa joka päivä uudelleen.