“Siunattu olkoon Herra, sillä hän osoitti minulle ihmeellisen armonsa piiritetyssä kaupungissa” (Ps.31:22). Psalmissa 31 katselen miestä, joka oli jälleen elämänsä kanssa niin solmussa, ettei inhimillistä toivoa ollut lähellä eikä kaukana. Hän käpertyi itseensä, näki syyllisyytensä ja avuttomuutensa korjata itsensä. Hän oli astia, joka on mennyt auttamattoman rikki. Hänen sukelluksensa olivat joskus kauhistuttavan syviä ja pitkiä.Continue reading “Ahdistusten piirittämänä”
Avainsana-arkisto:armo
Herra missä on hyvyytesi?
“… käänny puoleeni suuren laupeutesi tähden” (Ps. 69:17) Herra, Sinä tiedät minun vaikeuteni ja kaikki ne haasteet, jotka repivät minun sieluani kappaleiksi. Sinä tiedät kaikki omat heiveröiset yritykseni pitää itseni pinnalla, ettei upottava lieju imaisisi minua kokonaan. Sinä tiedät mielettömyyteni ja hulluuteni. Tiedät, miten yhä uudelleen jään laumastasi ja itken loukkaantuneena suurten kivien takana. Jeesus,Continue reading “Herra missä on hyvyytesi?”
Mitä on armo? Vieraana ihana Eija!
Lahjoitustili:Yksin armosta rytilinumero: FI10 5105 0620 1407 34Viitenumerot:Jaakko Pirttiaho: 5500Eija Porspakka: 5513 Keräyslupa:Luvan saaja: Yksin armosta ryRahankeräyslupa nro: RA/2023/ 582, myöntämispäivä 10.5.2023Myöntäjä: PoliisihallitusLisäinfoa: yksinarmosta.fi/lahjoita
Virvoita minua!
”Herra, virvoita nimesi tähden, vanhurskaudessasi auta minun sieluni ahdistuksesta” (Ps. 143:11) Herra, miten ihanat ovatkaan Sanasi! Ne lupaavat Sinun maailmasi sateita vaikka minä en sitä ansaitse. Miten voisinkaan ansaita armoasi! Miten uupupeena ja särkyneenä voisin pyytää apuasi sen tähden, että minä olisin ansainnut sen? Ei, minä uuvun yhä uudestaan omaa syntisyyttäni. Kierrän elämäni kirottua kehääContinue reading “Virvoita minua!”
Sortuneella on turva!
“Niin Herra on sorretun linna, linna ahdingon aikana” (Ps. 9: 10). Job sai kokea miltä tuntui olla kaikin tavoin sortunut, luhistunut elämän näyttäessä petomaisia kulmahampaita. Sorrettuna hän oli niiden ihmisten toimesta, joita pelotti nähdä entinen hengellinen mahtimies yhtenä luuna ja nahkana; alastomana kaatopaikalla märkivien paiseiden läikyttäessä tuskan maljan yli niin, että käsittämätön tuska valui kuinContinue reading “Sortuneella on turva!”