”Herra, virvoita nimesi tähden, vanhurskaudessasi auta minun sieluni ahdistuksesta” (Ps. 143:11) Herra, miten ihanat ovatkaan Sanasi! Ne lupaavat Sinun maailmasi sateita vaikka minä en sitä ansaitse. Miten voisinkaan ansaita armoasi! Miten uupupeena ja särkyneenä voisin pyytää apuasi sen tähden, että minä olisin ansainnut sen? Ei, minä uuvun yhä uudestaan omaa syntisyyttäni. Kierrän elämäni kirottua kehääContinue reading “Virvoita minua!”
Avainsana-arkisto:armo
Sortuneella on turva!
“Niin Herra on sorretun linna, linna ahdingon aikana” (Ps. 9: 10). Job sai kokea miltä tuntui olla kaikin tavoin sortunut, luhistunut elämän näyttäessä petomaisia kulmahampaita. Sorrettuna hän oli niiden ihmisten toimesta, joita pelotti nähdä entinen hengellinen mahtimies yhtenä luuna ja nahkana; alastomana kaatopaikalla märkivien paiseiden läikyttäessä tuskan maljan yli niin, että käsittämätön tuska valui kuinContinue reading “Sortuneella on turva!”
Miten armo riittäisi minulle?
Jos elämä iskee sinua kanveesiin kuin onnetonta rimpulaa, joka nyrkkeilee kolme luokkaa raskaamman sarjan vastustajan kanssa; Jos elämäsi stoorin voisi kiteyttää sillä ainutlaatuiselle ihmeellä että kokemusmaailmasi jokaista uuvuttavaa ylämäkeä seuraa aina vähintään yhtä mahdoton kiipeäminen ilman vuoria toisistaan erottavia laaksoja, silloin Armo hymyilee juuri sinulle ja tarjoaa pientä, toiseen maailmaan imaisemaa taikaovea, lepoa, joka onContinue reading “Miten armo riittäisi minulle?”
Tuskan ja vääryyden maailma
“Sinä olet sen nähnyt, silä sinä havaitset vaivan ja tuskan…” (Ps. 10: 14). Tämä luomasi maailma, Jumala, on perustoiltaan vääntynyt vinoon. Täällä onni ei jakaudu tasaisesti ja keväisen nuppuun puhjennutta iloa saattaa seurata kulman takana sanomattomat kivut. Tässä luomassasi maailmassa toiset saavat lennellä vapaina ja nauttia lempeistä lounaistuulista, toiset ovat halki elämänsä kuin moukarin allaContinue reading “Tuskan ja vääryyden maailma”
Sellaisen Jumalan minä tarvitsen!
“… kuinka usein minä olenkaan tahtonut koota sinun lapsesi, niin kuin kana kokoaa poikansa siipiensä alle! Mutta te ette ole tahtoneet” (Matt. 23: 37). Muutama päivä sitten Iiris toi ensimmäistä kertaa takapihamme nurmelle yhden kolmasta meille syntyneestä kananpojasta, nimeltään Esikon. Hän on heti syntymästään saakka ollut hyvin virkeä tapaus ja juossut ympäri Iiriksen huoneen lattiallaContinue reading “Sellaisen Jumalan minä tarvitsen!”