Vaarallinen hengellinen ylpeys

”Mutta valtansa kasvaessa Ussia ylpistyi ja alkoi tehdä syntiä. Hän luopui Herrasta, Jumalastaan, ja meni Herran temppeliin suitsuttaakseen suitsutusalttarilla.” (2. Aik. 26: 16)

Ussia oli merkittävä Juudan kuningas, joka oli vallassa jopa 52 vuotta. Hän toimi etsien Jumalan tahtoa ja halusi noudattaa sitä. Sen johdosta hän menestyi uskomattomalla tavalla. Hän sai osakseen vaurautta ja kunniaa ja hänen maineensa levisi kaukaisiinkin maihin.

Ussialla oli hengellinen neuvonantaja nimeltään Sakarja. Raamattu kertoo, että niin pitkään kuin Sakarja eli, Ussia toimi oikein. Oletan, että Sakarja luki Ussialle Mooseksen lakia ja teki tiettäväksi Jumalan mielen mukaisen tavan elää ja hallita. Kuinka paljon me tarvitsemmekaan tällaisia ihmisiä ympärillemme! Kun Sakarja kuoli, Ussia ylpistyi ja luopui – huomaa – Jumalan ilmoituksesta. Hän kyllä edelleen ajatteli palvelevansa Jumalaa, mutta itse valitsemallaan tavalla.

Ussia meni mahtavaksi kuninkaaksi tultuaan suitsuttamaan Jumalan temppeliin. Se oli ankarasti kielletty muilta kun siihen määrätyiltä papeilta. Papit toimivat välimiehinä Jumalan ja ihmisten välillä. Ussia ei halunnut ylpeydessään piitata tästä Jumalan käskystä ja otti papin roolin. Ehkä hän ajatteli olevansa niin siunattu ja mahtava, että hän kyllä kelpaisi siinä missä papitkin. Tuossa episodissa häneen puhkesi spitaali ja hän joutui elämään loppuelämänsä karanteenissa.

Tästä on meillä paljon opittavaa. Ensinnäkin meidän tulee ymmärtää, että voimme lähestyä Jumalaa vain Jeesuksen Kristuksen kautta. Tarvitsemme Ylipappiamme meidän ja Jumalan välimieheksi ja olemme Hänen uhrinsa varassa. Jeesuksen uhrin tähden meidän luetaan vanhurskaiksi ja pyhiksi ja me saamme luottavaisena – itsessämme syntisinä ja puutteellisina – lähestyä Jumalaa. Muuta vaihtoehtoa ei ole.

Mutta jos Jumala käyttää meitä ja alamme saada mainetta joko armolahjojen toiminnan kautta tai opetuksemme kautta, meillä on suuri vaara nousta omissa silmissämme Jumalan järjestyksen yläpuolella. Tällöin saatamme ylpeydessämme ajatella, että Jumala hyväksyy meidän hyvän ja menestyvän elämämme ilmankin ”jatkuvaa ristin jankutusta”, eli haluaisimme kelvata Hänen edessään oman vanhurskautemme varassa. Se ei tule koskaan onnistumaan. Vain Jeesus on tie Jumalan luokse; Hän ottaa vastaan vain syntiset.

Näyttäisi siltä, että kun Jumala haluaa käyttää yhtä ihmistä valtakuntansa esille tuomiseen, hän laittaa tälle sellaiset painot jalkoihin, jotka pitävät hänet maanpinnalla ja oikeassa suhteessa Jumalaan. Paavalille laitettiin nämä painot, jotta hän ei pystyisi ylpeilemään sillä kirkkaudellaan, jota Jumala hänelle osoitti ja jota hän sai välittää toisille. Se oli evankeliumin kirkkautta.

Kun näet julistajia, hengellisen työn tekijöitä ja armolahjojen käyttäjiä, jotka sanoillaan tai olemuksellaan viestittävät olevansa toisten yläpuolella, älä seuraa heitä. Jos he viestivät selättäneensä syntiongelmansa ja tulleensa vaelluksessaan kokonaan pyhiksi, älä seuraa heitä. Silloin heiltä puuttuu syntisten Vapahtaja ja he ovat Ussian tavoin langenneet pois raamatullisesta Jumalasta. Sama kriteeri koskee myös itseäni: jos julistukseni sisältö ei ole Herra Jeesus Kristus – meidän välimiehemme – vaan tuon esille omaa erinomaisuuttani, vaihda blogia. Hengellinen ylpeys on saatanan ase erottaa meitä Jeesuksestamme ja jättää risti eli anteeksiantamus taaksemme. Se tie tuhoaa sekä julistajat että kuulijat. Jumala varjelkoon meitä siltä.

vaarallinenhengellinen_DSC01938

Jeesuksen tuomio

”Jeesus sanoi: `Minä olen tullut tähän maailmaan pannakseni toimeen tuomion: sokeat saavat näkönsä ja näkevistä tulee sokeita.´” (Joh. 9: 39)

Jeesus oli juuri parantanut syntymästään sokean miehen, jota pidettiin sokeutensa takia täysin synnin vallassa olevana. Juutalaisen tuolloisen käsityksen mukaan muun muassa sairaudet olivat Jumalan tuomiota ihmisille, jotka eivät pitäneet lakia. Fariseukset syyttivätkin miehen olevan ”syntiä täynnä” (Joh. 9:34) ja heittivät tämän ulos synagogayhteydestä parantumisen vuoksi. Fariseuksille oli kova paikka, että Jeesus oli tehnyt vastaansanomattoman ihmeen.

Parantamisen jälkeen Jeesus kohtasi miehen uudelleen ja kysyi häneltä, uskoisiko hän Jeesuksen olevan odotettu Messias? Mies uskoi. Samaan aikaan Jumalalle omistautuneet, lain tuntevat ihmiset torjuivat Jeesuksen. Jeesus sanoi tuomionsa liittyvän juuri tähän: itsessään onnistuneet ja vahvat jäisivät synteihinsä, mutta syntiset saisivat armahduksen ja yhteyden Jumalaan.

Jeesuksen fariseuksille osoitetut sanat ovat edelleen ajankohtaisia: … mutta te väitätte näkevänne, ja sen tähden synti pysyy teissä” (9:41). Teen nyt (uhka)rohkean sovelluksen: eikö meille kristikansassa ole niin vähän elämää juuri sen tähden, että me olemme mielestämme niin näkeviä ja onnistuneita? Onhan meillä kyllä puutteemme ja vikamme – tunnustamme – mutta emme sentään ole yhtä syntisiä kuin ”se ja tuo”. Eivät meidän syntimme niinkään estä hengellisen elämän virtaa kuin niiden kieltäminen. Syntisyytemme näkeminen ja tunnustaminen vie meitä jatkuvasti Jeesuksen luokse ja Hän lahjoittaa meille anteeksiantamuksen ja itse Elämän. Mutta jos olemme liian näkeviä, pärjäämme omillamme emmekä tarvitse Jeesusta.

Mietin varovaisesti mielessäni, että onkohan Jeesuksen tuomio tänään voimassa? Entä jos tänään juuri ne näkevät taivaan kirkkauden selvimmin, joita me emme pidä arvossa?  Jotka ovat mielestämme liian syntisiä? Olenko minä vaarassa sokeutua? Jeesus auta.

jeesuksentuomio_IMG_4475

Armo ja ahneus

”Veljet, tahdomme tietävän, millaisen armon Jumala on suonut Makedonian seurakunnille. Vaikka vaikeudet ovat raskaasti koetelleet niitä, uskovien ilo oli niin ylitsevuotava, että he äärimmäisessä köyhyydessäänkin osoittivat runsasta anteliaisuutta.” (2. Kor. 8:1-2)

Paavali kuvaa sitä, mitä Jumalan armo vaikutti Makedonian seurakunnissa – he näkivät toisten seurakuntien omaansa suuremman ahdingon ja halusivat tukea heitä äärimmäisen köyhyytensäkin keskellä. Kaukana oli nuriseva mieli, he lahjoittivat omista vähistä varoistaan toisille iloisen mielin. Tätä Jumalan armo vaikuttaa.

Monet liikkeet, seurakunnat ja yksittäiset hengellisen työntekijät joutuvat painimaan taloudellisten huolten kanssa. Me emme Suomessa elä äärimmäisessä köyhyydessä mutta silti emme kykene tukemaan evankeliumin työtä tarpeeksi. Eihän syynä olisi vain ahneus?

Samaan aikaan kun huomiomme keskittyvät tiettyihin ihmisten synteihin ja ongelmiin, Jumala saattaa osoittaa meitä seurakuntien sisäpuolella olevia ”malliuskovia” ja kysyä, olisimmeko me valmiita antamaan omastamme? Saatamme vastata siihen, että annammehan me, kohtuuden rajoissa. Mutta jos tärkeämpää on ensin oma yltäkylläisyys, talot, autot, veneet ja pankkitilin riittävän suuri sisältö kuin Jumalan valtakunnan työ, kaikki ei ole kohdallaan. Ettemme vain olisi ahneita ja siten Jumalan edessä syntisiä? Eihän vain ole niin, että meidän ahneutemme takia Jumalan työ kärsii ja lukemattomat Jumalan kutsumat hengellisen työntekijät joutuvat palaamaan maallisiin töihinsä? Luulen, että vielä joskus tulemme vastaamaan tästäkin.

Armoa joskus vähätellään. Syynä on ehkä kavennettu syntikäsitys. Jos emme ole julkisyntisiä samoin kuin ”se ja tuo”, voimme kokea pientä ylemmyyttä ja hyvänolontunnetta. Samalla saatamme kuitenkin olla esimerkiksi ahneita. Ja silloin olemme auttamattoman syntisiä. Jeesus käytti evankeliumeissaan kymmenen kertaa enemmän aikaa opetukselle rahasta ja omaisuudesta kuin seksuaaliasioista. Onko meillä oikeus kääntää suhde toisinpäin?

Kun armon evankeliumi saa olla keskellämme ehdoitta ja rajoituksitta, silloin sillä on vaikutuksensa. Yksi tärkeä vaikutus on huoli toisista. Ja huoli Jumalan asioista. Kaikkia ei ole kutsuttu näkyvään hengellisen työn tekemiseen. Mutta kaikki on kutsuttu mukaan samaan työhön, kukin omalle paikalleen.

armojaahneus_DSC02599

Uskon yksinkertainen tie

”Jeesus sanoi naiselle: `Jos tietäisit, minkä lahjan Jumala on antanut , ja ymmärtäisit, kuka sinulta pyytää juotavaa, pyytäisit itse häneltä, ja hän antaisi sinulle elävää vettä´” (Joh. 4: 10).

Tiedämme kertomuksen taustan. Jeesus kohtaa juutalaisen miehen näkökulmasta mahdollisimman ala-arvoisen ja syntisen ihmisen, samarialaisen naisen Sykarin kaivolla. En puutu enempää itse kertomukseen vaan haluan nostaa esiin Jeesuksen sanoissa Hänen opettamansa hengellisen elämän periaatteen.

Hengellisen elämän kulku Jeesuksen sanoissa jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäinen kuuluu: jos tietäisit Jumalan lahjan. Eli jos tietäisimme ja ymmärtäisimme, kuka Jeesus on, se olisi ensimmäinen askel pelastukseen ja kaikkeen hengelliseen hyvinvointiin ja rikkauteen. Jos sydämemme tietäisi, että Hän on Jumala Jumalasta, meidän tähtemme ihmiseksi tullut, puolestamme kuollut ja tänään kaikessa kanssamme, se olisi ovi todelliseen yhteyteen Jumalan kanssa.

Jos tiedämme todella, kuka Jeesus on ja mitä Hän on meille, me pyytäisimme Häneltä apua kaikkeen meidän tyhjyyteemme. Tämä on Jeesuksen sanojen toinen osa. Jos ymmärrämme, miten suuri Vapahtaja meillä on ja miten Hän meitä rakastaa ja mitä Hän on tehnyt puolestamme, me kääntyisimme Hänen puoleensa kaikissa tarpeissamme. Me toisimme hänelle syntimme ja syyllisyytemme, epäonnistumisemme ja häpeämme, hengellisen janomme ja kaipuumme ja tietäisimme, että Hän kuulee meitä ja vastaa meille. Jos emme näin tee, se johtuu vain epäuskostamme, joka on kaiken syntisyytemme  ydin ja perusta.

Kolmas osa on ylitsevuotava lupaus: kun pyydämme Jeesukselta, Hän lahjoittaa meille sen, mitä tarvitsemme. Me siis tarvitsemme ja siksi pyydämme. Hän lahjoittaa, koska hänellä on, mitä antaa ja Hän haluaa jakaa rikkauksiaan. Hän antaa syntimme anteeksi ja jakaa sellaista elävää vettä, joka saa hengellisen janomme sammumaan. Hän antaa meille Henkensä täyteyden ja sitä täyteyttä me saamme olla jakamassa toisille. Ja jos se vesi loppuu, me saamme pyytää sitä Herraltamme lisää.

Tässä ei ole kuitenkaan kyse tunteista tai kokemuksista vaan Jeesuksen lupauksesta. Monesti meidän on katsottava enemmän Jumalan lupauksiin kuin omiin kokemuksiimme tai tunteisiimme. Kun Jumalan auttamana ja vaikuttamana pidämme Hänen lupauksensa totena, saamme ajallaan, tavalla tai toisella, myös nähdä niiden toteutumista.

uskonyksinkertainentie_IMG_2723

Meidät on kutsuttu Kristuksen yhteyteen

”Jumala on kutsunut teidät Poikansa Kristuksen Jeesuksen, Meidän herramme yhteyteen, ja hän pysyy sanassaan.” (1. Kor. 1:9)

Mitä tarkoittaa olla kutsuttuna Jumalan Pojan yhteyteen? Se tarkoittaa enemmän kuin ymmärrykseni riittää sitä kuvaamaan. Se tarkoittaa sitä, että itsessään köyhä ja syntinen, ongelmainen ja puutteellinen ihminen on saanut lahjaksi Jumalan salaisuuden ja aarteen, Jeesuksen Kristuksen. Hänet, jossa on Jumalan koko täyteys (Kol. 2:8). Se tarkoittaa sitä, että uskonsa kautta ihminen on yhdistynyt Jumalan Poikaan erottamattomalla tavalla. Meidät on yhdistetty Häneen sekä hyvinä että huonoina päivinämme – ilman edestakaista heiluntaa.

Meidän asemamme on käsittämättömän korkea ja varma. Kun meidät on kutsuttu Kristuksen yhteyteen, meillä on Pojassa pelastus Jumalan vihasta, tuomiosta sekä tätä elämää ajatellen kaikki se hengellinen siunaus, jota haaveilemme saavamme. Tähän ei voi lisätä mitään.

Ehkä luet näitä rivejä ja ajattelet, ettei mikään kirjoittamastani pidä paikkaansa sinun kohdallasi? Sinun elämääsi ei kuvaa hengellinen täyteys vaan häpeä ja epäonnistuminen. Niinpä niin, mutta nyt ei olekaan puhe siitä mitä sinä itsessäsi olet, vaan siitä mitä Jumala on tehnyt. Huomaa, että Hän on kutsunut sinut Jeesuksen Kristuksen yhteyteen. Tämän jälkeen on Kristus oleva kaikki se, mitä tarvitset kaikissa ongelmissasi. Kun Hänessä kerran on kaikki hengellinen täyteys mitä voi kuvitella, siitä riittää sinullekin kaikkeen elämään.

Itsessämme näemme syntiä ja epäonnistumista, Kristus lahjoittaa meille anteeksiantamuksen ja vanhurskauden. Koemme olevamme sidottuja häpeään ja syyllisyyteen, Kristuksemme lahjoittaa meille vapauden ja syyttömyyden. Tunnemme rajallisuutemme ja koemme mahdottomia vastuksia, mutta meillä on Kristus, joka saa suuretkin myrskyt tyyntymään hetkessä.

”Jumala pysyy sanassaan” tarkoittaa sitä, että Hän on tosissaan siitä, mitä on meille antanut. Vihollisemme haluaa kaikin tavoin ryöstää meiltä tämän Kristuksen ja Hänen katoaminen sydämen näkökentästä synnyttää pahoinvointia ja toivottomuutta. Usko vain, että Jumala on uskollinen ja lupaustensa veroinen. Tulet huomaamaan, että yhteys Kristukseen tarjoaa sinulle verrattomasti enemmän kuin voisit kuvitella.

meidatonkutsuttukristuksen_valkovuokko