Isän vahva ote

”Isäni, joka on antanut heidät minulle, on kaikkia muita suurempi, eikä kukaan voi ryöstää heitä Isäni kädestä” (Joh. 10:29).

Jo ennen maailman luomista Taivaan Isä halusi ottaa sinun elämäsi kämmenelleen ja pitää sinusta huolta. Hän halusi raivata synnin sinun ja Hänen väliltään pois tieltä ja juuri siksi Hän lähetti oman Poikansa, Jeesuksen, maailmaan.

Jeesus opetti, että Isä on kaikkia muita suurempi. Hän sanoi Isän olevan niin vahva, ettei kukaan saisi sinua ryöstettyä Hänen kädestään.

Niin, etkö olekin joskus pelännyt, että tipahtaisit tuolta kädeltä pois? Etkö ole pelännyt, että omat valintasi tai vääntynyt tahtosi saisivat sinut kämmenen reunalle ja tipahtaisit? Etkö ole ollut huolissasi niistä myrskyistä, jotka puhaltaisivat sinut kämmeneltä kuin hentoisen lehden.

Jeesuksen sanoissa on jotain hyvin päättäväistä ja ehdotonta: Isä on vahvempi kuin mitkään pelkosi. Hänen otteensa elämästäsi on lujempi kuin sinun heiveröinen tahtosi.

Kyse ei olekaan siitä, että sinun pitäisi etsiä otetta Jumalan kämmenestä ja pitää aina tiukemmin kiinni. Kyse ei olekaan sinun jaksamisesta ja tahtomisesta. Ei, kyse on Isän tahdosta. Kun Hän pitää sinusta lujasti kiinni, sinä et tipahda pois. Eikä sinua voi mikään voima työntää ulos Isän luota.

Lepää siis tänään siinä ihanassa tietoisuudessa, että sinun Isäsi on kaikkia ja kaikkea muuta suurempi. Koska Hän on niin vahva ja päättäväinen, sinä saat olla heikko ja hauras.

Ei helppoja tuomioita

”Älkää tuomitko sen mukaan, miten asia päältäpäin näyttää, vaan langettakaa oikea tuomio.” (Joh. 7:24)

Joskus rakkaus vaatii meitä varoittamaan sellaista lähimmäistämme, joka on menossa väärään suuntaan. Joskus vastuullamme on yrittää pysäyttää niitä ihmisiä, jotka ovat rotkon reunalla sitä itse huomaamatta.

Toisen elämään puuttuminen on tehtävä mitä hienovaraisimmin. Hyvä on muistaa se nyrkkisääntö, että voimme vaikuttaa toistemme elämään vain siinä suhteessa, miten rakastamme heitä. Rakkaus etsii tien kohdata toinen samalta tasolta; yläpuolelta tulevat ohjeet ja tuomiot saavat aikaan vain haavoja ja katkeruutta.

Jeesus varoittaa meitä tekemästä pintapuolisia arvioita toisten asioista. Voi kun tämän aina muistaisimme! Kun kuulemme uutisia toisten elämästä ja epäonnistumisista, meillä on aina vaarana tehdä pintapuolinen ”tuomio”: ”Niin sillekin kävi / Niin sekin teki.”

Oikean arvion tekemiseen tarvitaan Jumalan antamaa myötätuntoa. Jos emme tunne toista kohtaan myötätuntoa, meidän kannattaa pitää suumme kiinni. Myötätunto ja Kristuksen mieli osaa ottaa huomioon pinnan alla vaikuttavat tekijät – silloin ei arvioida pelkästään seurauksia vaan mietitään myös syy-yhteyksiä.

Kirjoitan tähän loppuun konkreettisen esimerkin. Avioerotapauksissa meillä on suuri vaara tehdä pintapuolisia arvioita ja tuomioita. Tuntuu siltä, että syyllinen on aina pakko löytää. Joskus syylliseksi leimataan se, joka avioeroa on hakenut. Mutta pinnan alla saattaa olla paljon erilaisia tekijöitä, joista ympärillä oleva yhteisö ei ole tietoinen.

”Älkää tuomitko sen mukaan, miltä asia päältäpäin näyttää”. Ehkä olisi parasta olla tuomitsematta ollenkaan ja sen sijaan rukoilla toistemme puolesta? Ja jos myötätuntomme vaatii meitä varoittamaan toista uhkaavasta vaarasta, rukoillaan viisautta nähdä pinnan alle.

Armoa ja totuutta

”Jeesus sanoi hänelle: `Mene kutsumaan miehesi ja tule tänne” (Joh. 4:16).

Johanneksen evankeliumin alussa sanotaan, että ”armo ja totuus ovat tulleet Jeesuksen Kristuksen kautta.” Armo ja totuus liittyvät aina toisiinsa. Sen sai Sykarin kaivon nainenkin kokea vapauttavalla tavalla.

Nainen oli ihmisten silmissä hylkiö. Takana oli monia rikkoutuneita ihmissuhteita ja nykyinenkään parisuhde ei ollut kunniallinen.

Jeesus tahtoi kohdata naisen ja vuodattaa armonsa hänen janoavaan sieluunsa. Sitä ennen piti kohdata oma kipeä elämä: ”Mene kutsumaan miehesi.” Jeesus kutsui naista avaamaan kipeät haavansa ja kohtaamaan väärät valintansa. Hän ei tahtonut syyttää ja lyödä vaan vapauttaa.

Nainen tunnusti, ettei hänellä ollut miestä. Ehkä hän nielaisi lopun mutta Jeesus auttoi: ”Viisi miestä sinulla on ollut, ja se, joka sinulla nyt on, ei ole sinun miehesi.” Jeesus aukaisi kipeän haavan, joka oli vuotanut ja märkinyt vuosia.

Armoa ei voi olla ilman totuutta. Eikä oman elämän totuutta uskalla katsoa ilman armoa.

Jeesus tahtoo avata myös meidän märkivät haavamme. Päälle liimatut laastarit eivät toimi. Emme tahtoisi katsoa elämäämme rehellisin silmälasein, koska pelkäämme syytöstä ja tuomiota. Mutta Jumalan armo on aina enemmän kuin elämämme totuus. Jumalan armo on aina enemmän kuin mitkään epäonnistumisemme.

Sykarin kaivon nainen sai kohdata armollisen Vapahtajan. Jeesus kohtasi hänen häpeänsä ja antoi tilalle vapautuksen ja ihmisarvon. Sitä Hän haluaa tehdä meille jokaiselle.

Odota Jeesusta!

”Järvi aaltoili ankarasti kovan tuulen puhaltaessa.” (Joh. 6: 18)

Jeesus lähetti opetuslapset iltayöstä Gennesaret -järven poikki toiselle rannalle. Matkalla tuli ankara myrsky ja opetuslapset olivat epätoivoisessa tilanteessa. He yrittivät kaikin voimin soutaa venettä tunnista toiseen ja vain hädin tuskin pääsivät eteenpäin.

Lopulta Jeesus käveli heidän luokseen veden päällä ja kaikki oli hyvin. Mutta miksi Hän ei tullut aikaisemmin? Miksi opetuslasten piti joutua niin epätoivoiseen myrskyyn ja miksi heidän tuli taistella sitä vastaan tuntikausia?

Samaa kysymme omassa elämässämme: Miksi olemme joutuneet tähän myrskyyn? Miksi Jumala ei edelleenkään auta ja käske myrskyn rauhoittua? Aikooko Hän ollenkaan pelastaa meitä?

Evankeliumeissa Jeesus tuntui monta kertaa viivyttävän apuaan. Hän ei tehnyt sitä kiusatakseen ihmisiä vaan kasvattaakseen heidän uskoaan.

Meidänkin uskoa kasvatetaan niiden loputtomalta tuntuvien aikojen keskellä, jolloin Jumala tuntuu vaikenevan.

Ehkä tänään sinäkin soudat ylivoimaista myrskyä vastaan? Saatat jo ajatella, että veneesi uppoaa pohjaan, voimasi ovat jo lopussa?

Et ehkä sitä huomaa – Jeesus on jo mukana myrskysi keskellä. Saat luovuttaa airot Hänelle, sillä Hän pitää sinusta ja tilanteestasi huolen. Odota Jeesuksen apua – Hän ei koskaan petä yhtäkään, joka turvaa Häneen!

Miten teemme Jumalan tekoja?

”He kysyivät häneltä: `Mitä meidän on tehtävä, jotta tekisimme Jumalan tekoja´” (Joh. 6: 28).

Jeesukselta ympärillä olevat ihmiset kysyivät Häneltä, miten he täyttäisivät Jumalan tahdon elämässään? Jeesus vastasi, että usko Häneen on Jumalan teko ja Jumalan tahto.

Usko Jeesukseen syntien sovittajana on Jumalan tahto elämämme suhteen. Usko on suurin lahja, jonka Jumala meille lahjoittaa. Usko ei ole vain alku johonkin, vaan se omistaa itsensä Jumalan Pojan ja samalla koko hengellisen täyteyden.

Uskoa koetellaan jatkuvasti. Ei ole helppoa uskoa Jeesukseen silloin, kun taakat hiertävät liikaa ja elämä tuntuu aina vain synkistyvän. Ei ole helppoa uskoa silloin, kun Jumala on etäinen ja vaiti. Onneksi Jumala on uskomme alkaja ja myös sen ylläpitäjä.

Mekin mietimme, mitä Jumala haluaisi elämämme suhteen. Tässä meillä on vastaus: Jumalan tahto on, että uskomme Hänen Poikaansa. Miten yksinkertainen ja riemastuttava sanoma evankeliumi onkaan! Jumala haluaa aina nostaa sydämen silmiemme eteen Jeesuksen Kristuksen ja sytyttää uskon Häneen. Se riittää koko hengelliseen elämäämme.

Usko vaikuttaa myös tekoja lähimmäistemme hyväksi. Usko Jeesukseen ei ole pelkkä kauppatositteen saaminen ja sen hallussapitäminen taivaaseen saakka vaan se on elävää yhteyttä ylösnousseeseen Vapahtajaan. Yhteytemme Häneen vaikuttaa meissä halua palvella toisiamme ja rakastaa. Yhteys Jeesukseen luo halua lukea Raamattua ja viettää aikaa Jumalan kanssa.

Vaarana tosin on, että alamme etsiä näitä uskon seurauksia elämässämme ja samalla kadotamme uskomme kohteen. Kun Jeesus jää taka-alalle, katoavat myös armon vaikutukset. Muistakaamme siis, mikä on Jumalan tahto elämämme suhteen. Kaikki muu on puhdasta ja vääjäämätöntä seurausta.