Erilaiset elämän valttikortit

”Hänen ilonsa on totella Herraa. Hän ei tuomitse silmämitalla eikä jaa oikeutta korvakuulolta vaan antaa heikoille oikean tuomion ja ajaa vakaasti köyhien asiaa.” (Jes. 11: 3-4)

Tein järjestyspoliisin töitä 10 vuoden ajan ennen loukkaantumistani ja tapasin työssäni monenlaisia ihmisiä ja näin eri ihmiskohtaloita. Eniten minua satutti nähdä lasten kärsimys. Jotkut lapset joutuivat elämään sellaisissa olosuhteissa, ettei heillä inhimillisesti katsoen ollut valoisaa tulevaisuutta edessään.

Tässä elämässä me emme saa samanlaisia ”valttikortteja käteemme”. Joku joutuu kärsimään erilaisista päihderiippuvuuksista läpi elämänsä sen johdosta, että hänen äitinsä on käyttänyt päihteitä raskausaikana. Jonkun elämä on yhtä läheisriippuvuutta kun lapsuus ja nuoruus on kulunut narsistin varjossa. Yksi joutuu kärsimään masennusta, toinen jostain toisesta mielen alueen sairaudesta. Nämä ongelmat tulevat näkyviin erilaisina hankaluuksina elää ”normaalia” elämää.

Me ihmiset arvioimme toisiamme sen mukaan, mitä kuulemme toisistamme ja mitä näemme toistemme elämästä päältä käsin. Samat arviointiperusteet astuvat myös seurakuntiemme sisään. Arvioimme tietoisesti ja alitajuisesti toisiamme ja arviomme on vääjäämättä hyvin pintapuolista; harva meistä tuntee toisen ihmisen pinnan alta. Sen vuoksi arviomme ja tuomiomme toisista ihmisistä menevät monesti harhaan.

Jumalan laki on kaikille sama mutta näkyvillä mittareilla mitattuna me ihmiset onnistumme sen edessä eri tavoilla. Pohjaan saakka mitattuna olemme yhtä syntisiä jokainen. Mutta arvioidessamme toisiamme ”silmämitalla”, näytämme kykenevän eri tasoille jo sen takia, että saamme elämäämme erilaiset edellytykset. Näyttää siltä, että helpommalla päässeiden ja paremmilla elämän edellytyksillä varustettujen on aina suuri houkutus arvioida ja tuomita heikompiaan. Jos itsellä ei ole koskaan ollut houkutusta päihdeongelmaan, sillä helppouden mittarilla mitataan myös toisia.

Onneksi Kristuksemme on toisenlainen. Hän tietää kuinka paljon lahjoja ja edellytyksiä kullekin on annettu. Hän tietää, että joku ulkoisesti mallikristitty saattaa elää kaukana siitä, mitä hänelle oli annettu ja mihin hänet oli kutsuttu. Ja Hän näkee, että joku riippuvuuksien kanssa loppuun saakka taisteleva kristitty elää niin taiten kuin vain niillä eväillään kykenee.

Erityisen koskettavaa on Jesajan maininta, että Jeesus ajaa vakaasti köyhien asiaa. Siis juuri huono-osaisten, heikkojen ja epäonnistuneiden. Heidät Hän vetää lähelleen ja opettaa hellästi taivaan valtakunnan todellisuuksia. Hän puolustaa heitä vakaasti ja lakkaamatta. Jos syytämme heikkoja, saatammekin syyttää itseään Kristusta. Olen sanonut tämän ennen ja sanon nytkin: tulemme vielä kerran hämmästymään, miten köyhät ja heikot nostetaan kunniaan.

erilaisetelamanvaltt_IMG_4693

Herra ei unohda ahdistettuja

”Jumala ei unohda köyhää ainiaaksi, sorrettujen toivo ei raukea tyhjiin.” (Ps. 9:10)

Tähän köyhä-sanaan tulee liittää juuri sorretut, ahdistuneet, heikot ja taakkojen alle väsyneet ihmiset. Psalmin lupaus on ihana. Jumala ei unohda yhtäkään tällaista ihmistä eikä Hän jätä auttamatta.

Se, ettei Jumala unohda ainiaaksi, ei tarkoita sitä, että Hän ylipäätään hetkeksikään unohtaisi yhdenkään ihmisen ongelmat ja tilanteen. Daavid uskoakseni tarkoittaa, että me joudumme monesti kokemaan monenlaista painetta ja kipua ennen kuin Jumala puuttuu asioihin. Vaikka apu näyttäisi viipyvän, se kuitenkin tulee.

Jumala ei viivytä apuaan kiusatakseen meitä tai ollakseen muuten vain välinpitämätön. Ei, Hän on välittävä ja lähellä oleva Jumala. Meidän kärsimyksemme tuottavat kipua myös Hänelle. Jumala tekee aina, joka päivä työtään lastensa parhaaksi. Hän käyttää monenlaisia asioita, jopa perkelettä omien suunnitelmiensa toteuttamiseksi. Niin, Jumalan vastustajakin joutuu palvelemaan meidän parastamme.

Köyhille eli sorretuilla ja ahdistetuille ei ole muuta kuin toivo. Heidän toivonsa on siinä, että Jumala kuulee ja näkee heidän kurjan tilanteensa. Daavid vakuuttaa, että tällainen toivo ei voi raueta tyhjiin. Toivo tarttuu kuin tyhjyydestä Jumalan viitan liepeisiin ja näkee jo etukäteen kuinka Jumala tulee pelastamaan ja luomaan kaiken uudeksi. Jumala iloitsee nähdessään tällaista toivoa ja siihen Hän vastaa. Jumala muistaa köyhää jo tässä ajassa lukemattomilla hyvillä lahjoillaan. Ne saattavat vielä yllättää sinut. Matkan päässä Hän kantaa sorrettunsa Taivaan kotiin ja siellä on ikuinen ilo.

luvattomasti_IMG_7488

Älä unohda kyyneleitäni!

”Pakolaisuuteni päivät sinä merkitset muistiin. Kokoa kyyneleeni leiliisi, merkitse ne kirjaasi.” (Ps. 56: 9)

Pakolaisuuden päivät merkitsevät tässä yhteydessä ahdistuksen päiviä. Niitä tulee Jumalan lapsille, sillä Jumala salli monenlaisia vaikeuksia kasvattaakseen meitä (esim. Apt. 14: 22). Mutta lohdullista on tietää, että taivaassa pidetään elämänkirjan lisäksi myös sellaista kirjaa, jossa on ylhäällä meidän ahdistuksemme. Uskon, että sinne kirjaan merkitään ahdistustemme alkamiset ja sinne kurkistaessamme näkisimme myös niiden päätepisteen. Nyt joudumme kuitenkin tyytymään uskoon ilman näkemistä. Luottamaan Jumalan Sanan lupauksiin. Se onkin vankinta uskoa, jota Jeesus ylistää autuaaksi.

Ajattele, että Jumala on niin välittävä, että joka kyyneleesi kootaan Jumalan leiliin. Tämä ei tarkoita mitään muuta, kuin että Jumalamme on läsnä kivuissamme ja hänelle tunteemme ovat tärkeitä. Älä usko sellaiseen etäiseen Jumalaan, joka jättäisi sinut oman onnesi nojaan elämäsi luhistuessa ja ollessasi vain kyynelten ympäröimänä pilalle menneiden asioiden johdosta. Jumala on lähempänä kuin arvaatkaan ja Hän rakastaa enemmän kuin voit käsittää.

Kyynelillä on merkitystä. Entä jos sanon, että yksikään kyyneleesi ei ole mennyt hukkaan? Entä jos äärimmäisestä kivusta on vain hyvin pieni matka siunaukseen ja jumaliseen iloon. Otan esille kaksi raamatunpaikkaa, jotka selkeyttävät kysymystäni. Ensimmäinen löytyy Psalmista 126: ”Jotka kyynelin kylvätät, ne riemuiten korjaavat.” Toinen tähän liittyvä paikka löytyy Psalmista 84: ”Kun he kulkevat kyynellaakson kautta, he muuttavat sen lähteiden maaksi, ja syyssade peittää se siunauksilla.”

Ne kyyneleet, jotka olet vuodattanut rakkaittesi puolesta, itsesi tähden, epätoivoiselta tuntuvan kilvoittelun vuoksi tai riippuvuuksiesi johdosta, ne eivät ole menneet hukkaan. Ne kyyneleet kootaan ja siellä missä on epätoivoa ja sydämen särkymistä, sinne tulee sadon korjaaminen ja lähteiden maa. Kyyneleet vievät meitä Vapahtajan luokse ja Hän on portti virvoittavien vetten ääreen ja lähteiden maahan. Hän antaa pelastuksen riemun kyynelten sijaan.

alaunohdakyyneleitani_P1040494

 

 

 

Lohduttakaa, lohduttakaa

”Lohduttakaa, lohduttakaa minun kansaani, sanoo teidän Jumalanne” (Jes. 40:1).

Jumala käyttää sekä lakia että evankeliumia toimiessaan meidän ihmisten elämässä. Lain kehotuksia ja käskyjä tarvitsemme aina silloin kun olemme paatumassa syntiemme kanssa ja alamme hyväksyä niitä elämäämme. Me tarvitsemme silloin sanomaa Jumalan pyhyydestä havahtuaksemme ja nähdäksemme tuhoon vievän tilamme. Samoin Jumala tahtoo keikuttaa venettämme, kun me kuvittelemme olevamme toisten yläpuolella. Kovilla puheilla ja saarnoilla on siis paikkansa, mutta on taitoa kohdistaa se oikein.

Sen sijaan särkyneille, väärien valintojensa tähden kärsiville, syntiensä kanssa taisteleville ja riippuvuuksien alle joutuneille Jumalalla on toinen sanoma. Se on lohdutuksen sanoma. Jumala haluaa välittää sitä juuri sinne missä epätoivo ja epäonnistuminen ovat syvintä. Lyötyjä Jumala ei lyö enempää vaan Hän haluaa osoittaa heille armoaan ja rakkauttaan.

Paradoksaalista kyllä, meidän ihmisten käsitys näistä kahdesta Jumalan toimintamallista poikkeavat monesti siitä mitä Jumala tahtoisi. Me helposti julistaisimme lohdutusta vahvoille ja onnistuneille kun taas tuomiota heikoille ja syntisille. Tämänköhän takia lohdutuksen tarpeessa olevat ovat seurakuntien ulkopuolella?

Kohdistan lopuksi seuraavat sanat niille, jotka kokevat syvää epäonnistumista elämässään: Jumala tahtoo lohduttaa sinua. Voit väittää vastaan, etten tiedä syntiesi määrää tai lankeemuksesi syvyyksiä. En voikaan tietää mutta juuri sinne syvälle epätoivoosi Jumala haluaa tuoda lohduksensa kautta toivon. Hän tahtoo armahtaa sinua, hoitaa sinua ja parantaa sinua. Saat lysähtää sellaisenasi Hänen käsivarsilleen.

 

SAMSUNG CSC

 

Jumala parantaa uskottomuutesi

”Minä parannan heidät heidän uskottomuudestaan. Minä rakastan heitä omasta tahdostani, vihani on väistynyt heistä pois” (Hoos. 14: 5).

Hoosealla oli ollut Israelin kansalle kova sanoma: nämä ovat hylänneet Jumalansa ja palvelleet uskottomuudzessaan muita jumalia, siksi kansa joutuisi kokemaan kovia ja jättämään maansa valloittajavaltion toimesta.

Uskottomuus Jumalaa kohtaan tarkoittaa sitä, että haemme elämämme turvaa ja mielekkyyttä ensisijaisesti muualta kuin Hänestä: rahasta, ihmissuhteista, työurista, nautinnonhaluistamme ja omasta itsestämme ja niin edelleen. Nämähän ovat itsessään monesti hyviä juttuja. Ne saavat vain Jumalan paikan elämässämme, ne ovat niitä asioita joihin loppukädessä luotamme elämässämme. Niinpä ne saattavatkin olla uskottomuutta Jumalalle, joka tahtoo olla elämässämme ensimmäinen ja ainoa todellinen turva.

Jumala ei hylkää ihmistä uskottomuudestaan. Se on yhtä mahdotonta kuin, että Hän olisi antanut Israelin kansan mennä menojaan. Jumala sen sijaan lupaa parantaa meidät. Miten tämä tapahtuu? Jumala osoittaa muut turvat kannattamattomiksi. Oletko joutunut rahapulaan, onko ihmissuhteesi kokeneet yllättäviä ja traagisia käänteitä, eikö työurasi olekaan mennyt niin kuin ajattelit? Huudamme tällaisissa asioissa missä Jumala on, mutta entä jos Jumala on kaiken takana? Entä jos Hän haluaa jälleen kiinnittää meidän sydäntämme ja toivoamme yksin Häneen? Entä jos ongelmiemme takana onkin Jumala, joka haluaa vaihtaa korvikkeemme johonkin paljon antavampaan ja kestävään – Häneen itseensä?

Jumala tekee tätä työtään meissä, koska Hän rakastaa meitä. Jotkut ajattelevat, etteivät enää voi sellaisten ja tällaisten ongelmien ja historian jälkeen olla Jumalan rakastettuja. Mutta kuule! Jumala rakastaa sinua loppumattomalla ja iankaikkisella rakkaudella eikä se ole mitenkään sidoksissa siihen millainen sinä olet. Hän on ilmoittanut rakastavansa meitä omasta tahdostaan – siis sen sijaan että Hänen rakkautensa pomppisi meidän elämämme laadun mukaan, se pysyy muuttumattomana, koska Jumala on muuttumaton.

Ethän enää suostu elämään Jumalan valheellisen vihan alaisuudessa? Kristus kärsi Jumalan vihan meidän uskottomuuden tähden ja nyt Jumalalla on perheväelleen rakkautta enemmän kuin voit kuvitella. Se rakkaus ulottuu elämäsi pimeyteen saakka ja pystyy siellä työskentelemään sinun parhaaksesi.

SAMSUNG CSC