Erityishoitoa uupuneille

”Te ette ole hoivanneet uupuneita, ette ole lääkinneet sairastuneita…” (Hes. 34:4)

Jos Hesekielin sanoja kuuntelee oikein tarkasti, saattaa kuulla Jumalan murtuneen sydämen sykkeen. Hänen sydämensä hypähtää rytmihäiriöön jokaisen kärsivän ihmisen kohdalla.

Taivas tietää, että elämässä sattuu ja tapahtuu. Onni ei jakaudu tasaisesti eikä kaikki joudu läkähtymään toivottomassa vastavirrassa. Jumalan silmät katsovat varjoihin, sinne, missä ihmiset yksi toisensa jälkeen nostavat kädet pystyyn ja luovuttavat.

Uupuneet tarvitsevat erityishoitoa. Heidät pitää vapauttaa vaatimusten kuormista ja antaa lupa levätä.

Uupuneet eivät tarvitse eivätkä kestä uusia käskyjä – uusille ruoskanjäljille ei ole enää tilaa. He tarvitsevat vierelläkulkijaa; ihmistä, joka osaa kuunnella pakahtuneet sanat läpi itkun ja epätoivon.

Väsyneitä tulee ravita anteeksiannon, armon ja toivorikkaan tulevaisuuden sanoilla. Evankeliumin hellät sanat kykenevät tekemään ihmeitä – ja ihmeitä uupuneet juuri tarvitsevat.

Huolehtiva paimen

”Minä etsin eksyneen ja tuon takaisin laumasta harhautuneen, minä sidon murtuneen jalan, minä hoivaan uupunutta, ja vahvat ja lihavat minä pidän kurissa. Minä kaitsen laumaani, niin kuin sitä tulee kaita” (Hes. 34:16).

Raamattu vertaa usein Herraa Jeesusta Paimeneksi ja Hänen omiaan lampaiksi. Tämä on hyvin sielunhoidollista, sillä lampaat ovat uppiniskaisia ja tyhmiä eläimiä, joiden luonteeseen kuuluu jatkuva eksyminen. Lampaat tarvitsevat hyvinvointiinsa paimenen huolenpitoa ja hereilläoloa.

Hyvä paimen tarkastaa lampaidensa voinnin joka aamu viedessään heidät niityille ja jälleen tuodessa heidän takaisin lammastarhaan. Hän hoitaa väsyneitä ja sairaita erityisellä hellyydellä ja on aina valmis puolustamaan heitä kaikkia vaaroja vastaan. Yhtään omaa lammastaan paimen ei päästä eksymään vaan hän etsii ja löytää harhailevat lampaat takaisin luokseen.

Tällainen Herra Jeesus meillä on. Hän tietää meidän tarvitsevan hänen huolenpitoaan jokaisena päivänä. Hän nostaa meidät kuin pienen karitsan harteilleen ja kantaa meitä, kun emme itse jaksa. Hän taistelee meidän ongelmiemme puolesta ja johdattaa meitä tarkasti. Hän ei jätä eikä hylkää.

Hyvä Paimen rakastaa lampaitaan niin syvästi, että hän on valmis antamaan henkensä puolustaessaan niitä. Niin on Herramme Jeesus Kristus tehnyt. Hän antoi henkensä meidän puolestamme, jotta me saisimme olla vihreillä niityillä ja elävän veden luona.

window-3807390_1920

Jumalan sanan muuttava voima

”Hän sanoi minulle: ´Profetoi näistä luista ja sano niille: kuivat luut, kuulkaa Herran sana!´” (Hes. 37:4)

Joskus tunnemme itsemme hengellisesti aivan kuolleiksi. Kaipaamme kokea sitä elämää, jota Jumala on luvannut jakaa Hänen omilleen. Miten voisimme olla hengellisesti eläviä ja hyvinvoivia?

Profeetta Hesekiel oli saman mahdottoman haasteen edessä. Jumala näytti hänelle laakson, joka oli täynnä kuolleita luita. Hesekielille ei varmasti tullut mieleenkään, että luihin voisi alkaa syntyä elämää, mutta niin vain kävi.

Mika sai aikaan tuon valtaisan muutoksen? Jumalan Sana. Hesekielin piti puhua laakson kuolleille Jumalan sanoja ja elämä alkoi virrata kuolleisiin; mahdottomasta tuli mahdotonta.

Jumalan Sanalla, eli Raamatulla on tänäänkin sama voima. Kun tunnemme itsemme kuolleiksi ja kuiviksi, se on meidän luontainen olotilamme. Yritämme saada aikaan hengellistä elämää mutta huomaamme olevamme siihen kyvyttömiä. Mitä enemmän yritämme, sitä vahvemmin tunnemme hengellisen kuoleman vaikuttavan jäsenissämme.

Mutta kun kuulemme tai luemme Raamattua, se alkaa vaikuttaa meissä aivan samalla tavalla kuin Hesekielin näyssä. Emme lue Raamattua saadaksemme Jumalan hyväksyntää tai ollaksemme muita parempi kristittyjä, luemme sitä, koska tarvitsemme sitä elämää, jota Jumala antaa Sanansa kautta. Raamattu ei ole vain kuvausta Jumalasta, siinä vaikuttaa Jumala itse koko täyteydessään.

Tiedän, miten vaikeaa joskus on saada oma Raamattunsa auki. Se saattaa tuntua kuivalta kirjalta, mistä ei tahdo ymmärtää mitään. Raamattu ei kuitenkaan tarvitse meidän hartaita tunnelmia vaan se synnyttää meissä jumalakaipuun.

Jos kaipaat olla tekemisissä Jumalan kanssa, suosittelen sinua avamaan Raamattusi. Älä ota siitä uuvuttavaa taakkaa itsellesi. Jos koet Raamatun lukemisen suorastaan vastenmieliseksi, Pyydä Jeesusta auttamaan. Hän luokoon meihin sisäisen halun tutustua siihen, mitä Jumala on sanonut ja luvannut.

Raamatun äärellä me olemme löytäretkellä, joka ensin muuttaa meidät itsemme ja sen jälkeen lähiympäristömme.

Eloon kuolleet luut!

”Herra sanoi minulle: `Ihminen, voivatko nämä luut herätä eloon?´Minä vastasin: ´Herra, sinä sen tiedät.` ” (Hes. 37: 3)

Profeetta Hesekiel sai nähdä merkillisen näyn. Hän oli laaksossa kuolleiden ihmisten seassa. Ihmiset olivat olleet kuolleina jo niin pitkään, että niistä oli hävinneet kaikki lihakset ja jänteet. Hesekiel katselikin kuolleiden luiden rykelmää. Jumala haastoi Hesekieliä kysymällä, vieläkö luut voisivat herätä eloon – voisiko ne jälleen muodostaa ihmisiä?

Voi, miten me monet kyselemmekään tätä samaa kysymystä itseltämme! Menneisyys on repinyt meiltä ihon rikki ja elämän sisältö ja tarkoitus ovat kadonneet. Saatamme kokea olevamme kuin kuolleita luita, vailla toivoa elämästä. Pystyisikö edes Jumala herättämään meitä eloon?

Hesekiel sai nähdä jotain uskomatonta. Luut alkoivat kalista ja pian niistä muodostui jälleen ihmisiä. Mahdoton oli muuttunut hetkessä mahdolliseksi. Mikä hetki sitten oli ollut kuolleen toivotonta, oli muuttunut uudeksi elämäksi.

Mikä sai aikaan muutoksen? Jumalan Sana. Hesekielin piti lausua kuolleille luille Jumalan sanat ja niin niihin alkoi virrata muodonmuuttavaa elämää. Sama lainalaisuus toimii tänäänkin ja se on totta myös meidän elämässämme.

Olemme sen monesti kokeneetkin: joku Raamatusta lukemamme teksti tai kuuntelemamme raamattuopetus on iskenyt voimallaan keskelle mahdotonta elämäntilannettamme. Sydämemme on ollut hetkessä täynnä iloa ja toivoa vaikka itse olosuhteet ovat säilyneet samana. Olemme kohdanneet Jumalan Sanan eli Raamatun välityksellä.

Voiko Jumala siis tuoda sinun elämääsi tänään toivoa ja elämää? Voi. Haluaako Hän tehdä sen? Kyllä. Miten Hän sen tekee? Hän lähettää elämääsi Hesekielejä, jotka välittävät sinulle Jumalan sanoja Raamatusta. Niitä kuunnellessasi (tai lukiessasi) et kuuntele vain ihmissanoja, vaan vastaanotat Jumalan uuttatekevää ja luovaa voimaa.

IMG_7483

Suurempi armo

”Sinä muistat tekosi, sinä häpeät, et tohdi suutasi avata häpeäsi tähden, kun minä annan anteeksi kaiken minkä olet tehnyt. Näin sanoo Herra Jumala.” (Hes. 16: 63)

Israelin kansa käänsi Jumalalle selkänsä yhä uudelleen ja rikkoi Hänen tahtoaan vastaan. Jumala kyllä kuritti kansaa mutta kaiken tarkoituksena oli vetää kansa takaisin Hänen lähelleen. Vaikka Israel oli uskoton, Jumala oli uskollinen loppuun saakka. Hänen armonsa ei päättynyt.

Syvä vastarakkaus Jeesukseen syntyy siitä, kun Hänen armonsa osoittautuu syntejämme suuremmaksi. Monilla meistä on elämässämme sellaisia kipualueita, joita haluaisimme peitellä toisilta ja myös Jumalalta. Saatamme kokea häpeää ja ajattelemme olevamme armon ulkopuolella.

Ongelmiemme keskellä Herra Jeesus Kristus kuitenkin murtautuu elämämme kätkettyihin huoneisiin. Hän valaisee kipeät piilomme ja siinä valossa on samalla vapauttava armahdus. Jeesus haluaa tuoda totuuden meissä esille ja siinä totuudessa on aina mukana suurempi armo.

Jeesus Kristus on kuollut kaikkien syntiemme puolesta. Myös niiden, joiden kanssa edelleen taistelemme. Evankeliumi kuuluttaa armoa, joka vapauttaa syyllisyydestä ja häpeästä. Kun Jumala osoittaa meitä kohtaan rajoittunutta käsityskykyämme suurempaa rakkautta, uskallamme mennä itseemme ja tunnustaa vääryytemme; Uskallamme tuoda ongelmamme Jumalan eteen peittelemättä. Syyllisyys ja piilottelu vaihtuu kiitosmieleen, kun Kristuksen sovitustyö osoittautuu elämäämme suuremmaksi.

light-glowing-black-and-white-night-window-wall-1045106-pxhere.com