“Hän sanoi minulle: ´Profetoi näistä luista ja sano niille: kuivat luut, kuulkaa Herran sana!´” (Hes. 37:4)
Joskus tunnemme itsemme hengellisesti aivan kuolleiksi. Kaipaamme kokea sitä elämää, jota Jumala on luvannut jakaa Hänen omilleen. Miten voisimme olla hengellisesti eläviä ja hyvinvoivia?
Profeetta Hesekiel oli saman mahdottoman haasteen edessä. Jumala näytti hänelle laakson, joka oli täynnä kuolleita luita. Hesekielille ei varmasti tullut mieleenkään, että luihin voisi alkaa syntyä elämää, mutta niin vain kävi.
Mika sai aikaan tuon valtaisan muutoksen? Jumalan Sana. Hesekielin piti puhua laakson kuolleille Jumalan sanoja ja elämä alkoi virrata kuolleisiin; mahdottomasta tuli mahdotonta.
Jumalan Sanalla, eli Raamatulla on tänäänkin sama voima. Kun tunnemme itsemme kuolleiksi ja kuiviksi, se on meidän luontainen olotilamme. Yritämme saada aikaan hengellistä elämää mutta huomaamme olevamme siihen kyvyttömiä. Mitä enemmän yritämme, sitä vahvemmin tunnemme hengellisen kuoleman vaikuttavan jäsenissämme.
Mutta kun kuulemme tai luemme Raamattua, se alkaa vaikuttaa meissä aivan samalla tavalla kuin Hesekielin näyssä. Emme lue Raamattua saadaksemme Jumalan hyväksyntää tai ollaksemme muita parempi kristittyjä, luemme sitä, koska tarvitsemme sitä elämää, jota Jumala antaa Sanansa kautta. Raamattu ei ole vain kuvausta Jumalasta, siinä vaikuttaa Jumala itse koko täyteydessään.
Tiedän, miten vaikeaa joskus on saada oma Raamattunsa auki. Se saattaa tuntua kuivalta kirjalta, mistä ei tahdo ymmärtää mitään. Raamattu ei kuitenkaan tarvitse meidän hartaita tunnelmia vaan se synnyttää meissä jumalakaipuun.
Jos kaipaat olla tekemisissä Jumalan kanssa, suosittelen sinua avamaan Raamattusi. Älä ota siitä uuvuttavaa taakkaa itsellesi. Jos koet Raamatun lukemisen suorastaan vastenmieliseksi, Pyydä Jeesusta auttamaan. Hän luokoon meihin sisäisen halun tutustua siihen, mitä Jumala on sanonut ja luvannut.
Raamatun äärellä me olemme löytäretkellä, joka ensin muuttaa meidät itsemme ja sen jälkeen lähiympäristömme.
