Oletko onnetonta onnettomampi?

”Kurjista kurjimmat löytävät laitumen, ja köyhät saavat levätä turvassa” (Jes. 14:30).

Jumala ei kohdista sanojaan ainoastaan menestyville. Ei myöskään hyville tai keskivertoparjääville. Hän ei tyydy kurottautumaan vain kärsivien puoleen; Myötätunto sykähtelee vahvan kiihkeästi niitä kohtaan, jotka ovat päätyneet inhimillisen toivon ulkopuolella.

Kurjimmista kurjimpien ulkopuolella ei voi olla enää kukaan. Ilmaisussa on kerätty kaikki kärsivät ja vielä heidän joukostaan koottu huono-osaisimmat. Siihen joukkoon mahdun minä ja varmasti sinäkin.

Jumala ei sano, että kurjista kurjimmilla on käynyt huono tuuri. Hän ei voivottele kädet levällään ja avuttoman hölmistynyt ilme kasvoillaan. Jeesus käärii hihansa, laittaa kuluneet sandaalit jalkaansa ja lähtee juoksemaan jokaisen eksyneen perään.

Kurjat ja vielä kurjemmat ovat turvassa laitumella, jonne Herra Jeesus Kristus on heidät yksitellen hakenut. Laitumella on hyvä olla, koska Vapahtaja on lähellä.

Kurjat lampaat saattavat olla edelleen menneisyyden näännyttämiä ja tulevaisuutta pelkääviä – silti jokaisessa yhteisessä katseen sadasosassa Jeesuksen kanssa ovat vihreät niityt ja tulvivat lähteet.

(Seuraavan kuukauden ajan julkaisemme jo aiemmin kirjoitettuja, ennen julkaisemattomia tekstejä.)

Äänet ja Ääni

”Lampaat seuraava häntä, sillä ne tuntevat hänen äänensä” (Joh. 10:4).

Jeesus vakuutti, että kristityt tuntisivat Hänen äänensä. Tässä ei nyt puhuta vain dogmien sisäistämisestä, oppilauselmien totena pitämisestä, vaan suhteesta Jeesuksen ja Hänen omansa välillä.

Jeesuksen rakastama ihminen tuntee Vapahtajansa äänen kiihkeyden ja lempeyden. Hän on kuullut Paimenen riipaisevan huudon, kun vaara uhkaa ja on aika palata turvallisemmille vesille, Paimenen lähelle. Hän on tuntenut, kuinka Paimen sitoo joskus painon jalkoihin, jotta hän ei tottumattomuuttaan juoksisi päätä pahkaa harhaan. Hän on kuullut silloinkin Paimenen rakkautta sykkivän sydämen.

Kuinka erilaisia ovatkaan tämän maailman muut äänet. Niissä äänissä on arvioimista, vaatimusta, vertailua ja hyväksikäyttämistä. Ne äänet synnyttävät levottomuutta, kiirettä, ahdistusta ja riittämättömyyttä. Muut äänet ehdollistavat: kelpaat, jos osaat toimia oikein ja halutulla tavalla.

Vaikka Saatana tahtoo matkia Jeesusta ja harhauttaa meitä, Hänen äänensä on niin toisenlainen. Se saa meidän katsomaan itseämme ja murehtimaan kurjaa tilaamme. Saatanan ääni vie toivottomuuteen ja itsesääliin. Sanat voivat olla oikeat, mutta ääni on erilainen; siinä ei ole Hyvän Paimenen hellää sointia.

Jeesuksen ääni opitaan tuntemaan ajan kanssa Hänen seurassaan. Ihminen, joka on uskaltaa langenneenakin pysyä Jeesuksen valokeilassa, tulee kokemaan Hänen myötätuntonsa syvyyden. Hänen ankaruutensakin ilmentää loputonta sitoutumista ja rakkautta.

Jeesuksen ääni synnyttää levollisuutta ja turvallisuutta. Jos kuulet toisenlaisia ääniä – vaikka paimenen asuun pukeutuneilta, älä suostu kuulemaan heitä. Tai jos kuulet, älä suostu lamaantumaan heidän sanoistaan.

Jeesus ei koskaan paina ketään alas. Hänen äänensä ei ole mitätöivä eikä se vie pimeyteen. Hyvän Paimenen ääni kantautuu luoksemme, jotta osaisimme suunnistaa lempeää kutsua kohti.

Hänen äänensä saa pelosta värisevät sielumme tuntemaan lämpöistä turvallisuutta.

Mikä erottaa sinut Jumalan rakkaudesta?

”Olen varma siitä, ettei kuolema, eikä elämä, eivät enkelit, eivät henkivallat, ei mikään nykyinen eikä mikään tuleva eivätkä mitkään voimat, ei korkeus eikä syvyys, ei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesukessa, meidän Herrassamme.” Room. 8: 38,39

Näiden sanojen sisään voit laittaa kaikki omat kipusi, puutteesi, heikkoutesi, uskon vähyytesi ja syntisi. Kaiken pahuutesi. Kaikki väärät valinnat, koko menneisyyden, tämän hetken ja kaiken tulevan.

Jumalan Sana lupaa, etteivät ne voi erottaa sinua Jumalan rakkaudesta. Se tarkoittaa sitä, että Jumala rakastaa sinua niistä huolimatta. Paremmin sanoen: Hän rakastaa sinua niiden kanssa.

Hän ottaa sinut syliinsä kuin paimen pienen karitsan ja pitää sinusta huolen. Hän sanoo sinulle, ettei koskaan luovu sinusta vaan kantaa sinut perille kirkkauteensa.

Hänen rakkautensa riittää sinulle jokaiseen päivään.

Huolehtiva paimen

”Minä etsin eksyneen ja tuon takaisin laumasta harhautuneen, minä sidon murtuneen jalan, minä hoivaan uupunutta, ja vahvat ja lihavat minä pidän kurissa. Minä kaitsen laumaani, niin kuin sitä tulee kaita” (Hes. 34:16).

Raamattu vertaa usein Herraa Jeesusta Paimeneksi ja Hänen omiaan lampaiksi. Tämä on hyvin sielunhoidollista, sillä lampaat ovat uppiniskaisia ja tyhmiä eläimiä, joiden luonteeseen kuuluu jatkuva eksyminen. Lampaat tarvitsevat hyvinvointiinsa paimenen huolenpitoa ja hereilläoloa.

Hyvä paimen tarkastaa lampaidensa voinnin joka aamu viedessään heidät niityille ja jälleen tuodessa heidän takaisin lammastarhaan. Hän hoitaa väsyneitä ja sairaita erityisellä hellyydellä ja on aina valmis puolustamaan heitä kaikkia vaaroja vastaan. Yhtään omaa lammastaan paimen ei päästä eksymään vaan hän etsii ja löytää harhailevat lampaat takaisin luokseen.

Tällainen Herra Jeesus meillä on. Hän tietää meidän tarvitsevan hänen huolenpitoaan jokaisena päivänä. Hän nostaa meidät kuin pienen karitsan harteilleen ja kantaa meitä, kun emme itse jaksa. Hän taistelee meidän ongelmiemme puolesta ja johdattaa meitä tarkasti. Hän ei jätä eikä hylkää.

Hyvä Paimen rakastaa lampaitaan niin syvästi, että hän on valmis antamaan henkensä puolustaessaan niitä. Niin on Herramme Jeesus Kristus tehnyt. Hän antoi henkensä meidän puolestamme, jotta me saisimme olla vihreillä niityillä ja elävän veden luona.

window-3807390_1920

Liian monta väärää valintaa?

Lähdit vuosia sitten matkaan reippain mielin. Kuljit eteen päin Jumalan antama kartta käsissäsi. Siihen oli merkitty selkeä ja helpon näköinen reitti.

Sitten vastaasi tule vaikeita risteyksiä. Näit kyllä kieltomerkit ja yksisuuntaiset mutta jokin sinussa tahtoi valita toisin. Ja vaikka vastaasi tuli repaleisia ihmisiä, jotka varoittivat sinua valitsemastasi tiestä, olit silti huolettoman toiveikas.

Liian monen vaikean ja arveluttavan risteyksen jälkeen olet eksyksissä. Katsot karttaasi ja itket niitä päätöksiä, joissa päätit tehdä vastoin selkeitä karttamerkintöjä. Mikä silloin näytti houkuttelevalta ja hyvältä, jätti lopulta karvaan maun.

Ehkä koet olevasi umpikujassa? Labyrintti on päättynyt, etkä löytänyt tietäsi valoon? Omatuntosi syyttää sinua ja joudut sen edessä olemaan samaa mieltä.

Kalvava epäilys ei jätä sinua rauhaan: Jumala on jäänyt jonnekin matkan varrelle. Ehkä Hän ei jaksanut enää sitä viimeistä väärää valintaa?

Käperryt kokoon toivottoman tiesi päässä. Et osaa kuin itkeä. Mutta juuri siinä Hyvä Paimen on luonasi. Hän kerää kyyneleesi, katsoo sinua hellästi ja on valmiina ottamaan sinut harteillesi. Hänen seurassaan huomaat, kuinka seinät kaatuvat edessäsi ja olet keskellä anteeksiantamuksen ja armon vihreitä niittyjä.

Siellä niityllä huomaat toisenkin kotiin tuodun. Ja kolmannen. Sitten havaitset valtavan ihmisjoukon. Heidät on etsitty ja haettu, jokainen erikseen. He muodostavat Kristuksen rakastaman seurakunnan.

Saat muiden mukana ihastella Paimenen rakkautta ja huolenpitoa. Sinua ei koskaan hylätty.