Äänet ja Ääni

”Lampaat seuraava häntä, sillä ne tuntevat hänen äänensä” (Joh. 10:4).

Jeesus vakuutti, että kristityt tuntisivat Hänen äänensä. Tässä ei nyt puhuta vain dogmien sisäistämisestä, oppilauselmien totena pitämisestä, vaan suhteesta Jeesuksen ja Hänen omansa välillä.

Jeesuksen rakastama ihminen tuntee Vapahtajansa äänen kiihkeyden ja lempeyden. Hän on kuullut Paimenen riipaisevan huudon, kun vaara uhkaa ja on aika palata turvallisemmille vesille, Paimenen lähelle. Hän on tuntenut, kuinka Paimen sitoo joskus painon jalkoihin, jotta hän ei tottumattomuuttaan juoksisi päätä pahkaa harhaan. Hän on kuullut silloinkin Paimenen rakkautta sykkivän sydämen.

Kuinka erilaisia ovatkaan tämän maailman muut äänet. Niissä äänissä on arvioimista, vaatimusta, vertailua ja hyväksikäyttämistä. Ne äänet synnyttävät levottomuutta, kiirettä, ahdistusta ja riittämättömyyttä. Muut äänet ehdollistavat: kelpaat, jos osaat toimia oikein ja halutulla tavalla.

Vaikka Saatana tahtoo matkia Jeesusta ja harhauttaa meitä, Hänen äänensä on niin toisenlainen. Se saa meidän katsomaan itseämme ja murehtimaan kurjaa tilaamme. Saatanan ääni vie toivottomuuteen ja itsesääliin. Sanat voivat olla oikeat, mutta ääni on erilainen; siinä ei ole Hyvän Paimenen hellää sointia.

Jeesuksen ääni opitaan tuntemaan ajan kanssa Hänen seurassaan. Ihminen, joka on uskaltaa langenneenakin pysyä Jeesuksen valokeilassa, tulee kokemaan Hänen myötätuntonsa syvyyden. Hänen ankaruutensakin ilmentää loputonta sitoutumista ja rakkautta.

Jeesuksen ääni synnyttää levollisuutta ja turvallisuutta. Jos kuulet toisenlaisia ääniä – vaikka paimenen asuun pukeutuneilta, älä suostu kuulemaan heitä. Tai jos kuulet, älä suostu lamaantumaan heidän sanoistaan.

Jeesus ei koskaan paina ketään alas. Hänen äänensä ei ole mitätöivä eikä se vie pimeyteen. Hyvän Paimenen ääni kantautuu luoksemme, jotta osaisimme suunnistaa lempeää kutsua kohti.

Hänen äänensä saa pelosta värisevät sielumme tuntemaan lämpöistä turvallisuutta.

Mikä erottaa sinut Jumalan rakkaudesta?

”Olen varma siitä, ettei kuolema, eikä elämä, eivät enkelit, eivät henkivallat, ei mikään nykyinen eikä mikään tuleva eivätkä mitkään voimat, ei korkeus eikä syvyys, ei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesukessa, meidän Herrassamme.” Room. 8: 38,39

Näiden sanojen sisään voit laittaa kaikki omat kipusi, puutteesi, heikkoutesi, uskon vähyytesi ja syntisi. Kaiken pahuutesi. Kaikki väärät valinnat, koko menneisyyden, tämän hetken ja kaiken tulevan.

Jumalan Sana lupaa, etteivät ne voi erottaa sinua Jumalan rakkaudesta. Se tarkoittaa sitä, että Jumala rakastaa sinua niistä huolimatta. Paremmin sanoen: Hän rakastaa sinua niiden kanssa.

Hän ottaa sinut syliinsä kuin paimen pienen karitsan ja pitää sinusta huolen. Hän sanoo sinulle, ettei koskaan luovu sinusta vaan kantaa sinut perille kirkkauteensa.

Hänen rakkautensa riittää sinulle jokaiseen päivään.

Huolehtiva paimen

”Minä etsin eksyneen ja tuon takaisin laumasta harhautuneen, minä sidon murtuneen jalan, minä hoivaan uupunutta, ja vahvat ja lihavat minä pidän kurissa. Minä kaitsen laumaani, niin kuin sitä tulee kaita” (Hes. 34:16).

Raamattu vertaa usein Herraa Jeesusta Paimeneksi ja Hänen omiaan lampaiksi. Tämä on hyvin sielunhoidollista, sillä lampaat ovat uppiniskaisia ja tyhmiä eläimiä, joiden luonteeseen kuuluu jatkuva eksyminen. Lampaat tarvitsevat hyvinvointiinsa paimenen huolenpitoa ja hereilläoloa.

Hyvä paimen tarkastaa lampaidensa voinnin joka aamu viedessään heidät niityille ja jälleen tuodessa heidän takaisin lammastarhaan. Hän hoitaa väsyneitä ja sairaita erityisellä hellyydellä ja on aina valmis puolustamaan heitä kaikkia vaaroja vastaan. Yhtään omaa lammastaan paimen ei päästä eksymään vaan hän etsii ja löytää harhailevat lampaat takaisin luokseen.

Tällainen Herra Jeesus meillä on. Hän tietää meidän tarvitsevan hänen huolenpitoaan jokaisena päivänä. Hän nostaa meidät kuin pienen karitsan harteilleen ja kantaa meitä, kun emme itse jaksa. Hän taistelee meidän ongelmiemme puolesta ja johdattaa meitä tarkasti. Hän ei jätä eikä hylkää.

Hyvä Paimen rakastaa lampaitaan niin syvästi, että hän on valmis antamaan henkensä puolustaessaan niitä. Niin on Herramme Jeesus Kristus tehnyt. Hän antoi henkensä meidän puolestamme, jotta me saisimme olla vihreillä niityillä ja elävän veden luona.

window-3807390_1920

Liian monta väärää valintaa?

Lähdit vuosia sitten matkaan reippain mielin. Kuljit eteen päin Jumalan antama kartta käsissäsi. Siihen oli merkitty selkeä ja helpon näköinen reitti.

Sitten vastaasi tule vaikeita risteyksiä. Näit kyllä kieltomerkit ja yksisuuntaiset mutta jokin sinussa tahtoi valita toisin. Ja vaikka vastaasi tuli repaleisia ihmisiä, jotka varoittivat sinua valitsemastasi tiestä, olit silti huolettoman toiveikas.

Liian monen vaikean ja arveluttavan risteyksen jälkeen olet eksyksissä. Katsot karttaasi ja itket niitä päätöksiä, joissa päätit tehdä vastoin selkeitä karttamerkintöjä. Mikä silloin näytti houkuttelevalta ja hyvältä, jätti lopulta karvaan maun.

Ehkä koet olevasi umpikujassa? Labyrintti on päättynyt, etkä löytänyt tietäsi valoon? Omatuntosi syyttää sinua ja joudut sen edessä olemaan samaa mieltä.

Kalvava epäilys ei jätä sinua rauhaan: Jumala on jäänyt jonnekin matkan varrelle. Ehkä Hän ei jaksanut enää sitä viimeistä väärää valintaa?

Käperryt kokoon toivottoman tiesi päässä. Et osaa kuin itkeä. Mutta juuri siinä Hyvä Paimen on luonasi. Hän kerää kyyneleesi, katsoo sinua hellästi ja on valmiina ottamaan sinut harteillesi. Hänen seurassaan huomaat, kuinka seinät kaatuvat edessäsi ja olet keskellä anteeksiantamuksen ja armon vihreitä niittyjä.

Siellä niityllä huomaat toisenkin kotiin tuodun. Ja kolmannen. Sitten havaitset valtavan ihmisjoukon. Heidät on etsitty ja haettu, jokainen erikseen. He muodostavat Kristuksen rakastaman seurakunnan.

Saat muiden mukana ihastella Paimenen rakkautta ja huolenpitoa. Sinua ei koskaan hylätty.

Liian kadonnut lammas?

”Minä olen kuin eksynyt lammas. Etsi minut!” (Ps. 119:176).

Liian monta väärää askelta, väärää päätöstä, ihmissuhdetta; liian paljon kapinaa, uhmaa, selän kääntämistä? Olen kuin eksynyt lammas, mutta olenko jo liian kaukana Jumalan auttavalle toiminnalle?

Olisin tavoittamattomissa, jos asiani jäisivät itseni tai toisten ihmisten varaan. Minulla on kuitenkin verrattoman riittävä ja aina toimiva apu: Herra Jeesus Kristus. Hän on se Hyvä Paimen, joka on erikoistunut uppiniskaisiin ja heikkoihin lampaisiin. Itseasiassa muunlaisia Hänen laumassaan ei olekaan.

Tälla Paimenella on supermiehen kuuloaisti. Hän kuulee hiljaisimman ja heikoimmankin avunhuudon. Hän itseasiassa näkee jokaisen kyyneleenkin laumassaan.

Tämä Paimen on jatkuvasti liikkeellä. Hänen lampaansa ovat yksitellen ja joskus kaikki yhdessä hakoteillä ja suuressa vaarassa. Hän etsii niistä jokaisen; se on Hänen sydämen asiansa.

Mitä siis voin tehdä, kun koen olevani avuton ja liian kaukana? Voin parkaista hennon ja itkuisen pyynnön Jeesukselleni. Voin kertoa Hänelle, miten likainen ja rähjääntynyt olen ja miten omat tieni tekivätkin minut vain onnettomaksi.

Yksi hento pyyntö ja Paimen lähtee liikkeelle. Et löydä tietäsi kotiin? Ei hätää, Paimen löytää sinut. Olet liian väsynyt jatkamaan matkaa? Sinut kannetaan. Olet liian likainen ja liian häpeissäsi? Sinut viedään tyynten vetten ääreen pesulle ja vihreille niityille lepäämään.

Et koskaan ole kuin huokauksen päässä Paimenesta.

liianeksynytlammas