”Kaikissa heidän ahdistuksissaan oli hänelläkin ahdistus” (Jes. 63:9).
Nyt piti ihan hieraista unihiekkaisia silmiä: kenellä oli ahdistus yhdessä Israelin kansan kanssa?
Jesajan teksti on kyynelehtivä. Luulen, että hän on saanut Mooseksen tavoin painautua kallionkoloon ja nähdä Jumalasta jotain enemmän. Jesaja väittää, että Jumala kokee kuristavaa ahdistusta ihmisten kanssa. Hänen rakkautensa ja säälinsä pakottavat Hänet astumaan taivaankannen tälle puolelle ja myötäkärsimään.
Itketkö Sinäkin? Vapisetko surusta? Pelkäätkö hylkäämistä? Jos osaat itkeä, osaat tulla lähelle. Osaat tulla ihmiseksi. Osaat olla empaattinen, pitää kädestä ja lohduttaa.
Miten monta kertaa Raamatussa kolmiyhteinen Jumala lähestyykään ihmistä kunnioitusta ja rakkautta tulvivia ”Älä pelkää” -sanoja käyttäen.
Minulle se kertoo siitä, että Jumala tietää meidän pelkäävän niin monia asioita ja toisaalta siitä, että Hän todella välittää ja ottaa osaa meidän pelkoihimme.
Jumala ottaa meidät todesta. Vaikka pelot eivät vaikuta Häneen itseensä, Hän kantaa meidän pelkoja sydämellään.
Ehkä Jeesus tahtoisi juuri nyt sanoa sinulle: ”Älä pelkää. Sinä olet minun – Minä huolehdin sinusta”
”Minun henkeni nääntyy, sydän rinnassani on kauhuissaan” (Ps. 143:4)
Kunpa elämä tarjoaisi vain hyviä, onnentäyttämiä ja tasaisia päiviä. Mutta monesti joudumme nielemään ilmaa, joka vaikuttaa kuin myrkky sisällämme ja joudumme suunniltamme.
Ihmisen voimat eivät ole loputtomat. Tahdolla päästään pitkälle ja psyyke kyllä jaksaa venyä toivon sinfonian säestyksellä pitkään – mutta niilläkin on pelottava rajallisuutensa.
Jos koet tänään, että vaikeudet ja erilaiset haasteet ovat saaneet sinusta ylivoimaisen niskalenkin; jos tunnet Jumalaan turvaavana olevasi erilainen, paha, kun Turvasi tuntuu olevan välinpitämätön tai kuin eri kanavalla sinun tarpeittesi suhteen, et ole kokemuksesi kanssa yksin.
Sinulla on koko joukko sekä Raamatussa että kirkon historiassa Jumalaa rakastavia naisia ja miehiä, jotka ovat joutuneet samaan epätoivon sameaan lammikkoon kanssasi. Heidänkin henkensä on taipunut lamaannukseen saakka, sielu on ollut kuin syyssään kuramatto ja voimattomuus on vavisuttanut heidän kehoaan päästä varpaisiin.
Mutta koska tämä lukematon joukko vertaisiasi on elänyt ennen sinua, he osaisivat kertoa omien, täysin toivottomien aikojen päätössivut.
Miten he sinua lohduttaisivat, sinua ja minua, jotka tänään emme jaksa kuin hengittää epätasaisen kiihtyneesti peläten seuraavaa hetkeä?
He antaisivat sinulle oikeuden olla ahdistunut. He tulisivat vierellesi ja jakaisivat omia tarinoitansa jotta hämmentyneenä saisit ymmärtää, ettet ole elämäsi vaikeuksien kanssa yksin.
Ja he kertoisivat, että Jumala oli kaikesta huolimatta – kaikesta huolimatta – tilanteen tasalla. He kertoisivat Jumalastaan – sinun Jumalastasi – joka oli kaikkea muuta kuin välinpitämätön ja haluton tai kyvytön auttamaan.
Saisit kuulla miljoonia erilaisia ahdinkoja, joihin ihminen voidaan syöstä tai joihin ihminen itse itsensä syöksee. Riippumatta ahdistusten laadusta, syvyydestä tai niihin joutumisten syistä, he kertoisivat sinulle Jumalasta, joka on kosmoksen luoja, Pyhä ja Koskematon mutta ennen kaikkea Pelastaja.
Koska Jumala on Pelastaja, Hänen varsinainen intohimonsa on pelastaa. Koska Hän on Jumala, Hänen osaamisalueensa ulottuu kaikkeen siihen hätään, jota ihminen tässä maailmassa saattaa ikinä kokea. Koska Hän on Jumala, on Hän rajoittamattoman voimakas ja kyvykäs pelastamaan sinut jokaisesta suosta, johon olet saattanut tänään vajota.
Ehkä sydämesi on tänään kauhuissaan? Ehkä sykkeesi hakkaa syytösten tahtiin kuin pikajuoksijan jalat lähtölaukauksessa tai ehkä olet sängyssä lamaantuneena ja kyvyttömänä kurkistamaan kaunista kesäpäivää?
Onneksi emme ole itse elämämme pelastajia. Meillä on Pelastaja, Jumala, joka rakastaa meitä enemmän kuin voimme koskaan ymmärtää.
Ole siis rauhassa myös levottomuutesi keskellä. Anna Goljattien uhota ja ole niin voimaton kuin tänään olet. Ei pelastuksesi ole kiinni olosuhteista eikä sinusta. Vaan Jumalasta, joka on juuri sinun Jumalasi.
