Mutta Sinun rakkautesi kantaa!

”… riemuitkoon minun sydämeni sinun avustasi.” (Ps. 13: 6).

Herra, etkö yhtään näe, missä painekattilassa joudun paistumaan päivästä toiseen?

Etkö kuule, kuinka vihollinen lyö rumpua ja tanssii kun minä kierin kivusta nurmikolla?

Etkö huomaa, että vain yksi lapsen askel erottaa minut elävien ja kuolleiden maailmasta?

Oletko tietoinen, että tarvitsen Sinua, ilman Sinua en pärjää enää? Ilman Sinua en osaa ottaa askeltakaan!

Mutta kuitenkin, jo sataan kertaan koettuna: Sinun rakkautesi kantaa! Syyttäjä saa pitää lukuisat puheenvuoronsa, todisteet painavat ryhtini kumaraan, mutta Sinä pidän puunuijaa kädessäsi!

Minä turvaan sinuun. Sinä olet suurempi kuin kaikki huutavat ongelmani. Sinä olet hyytävien sielun talvien Pakkasvahti!

Sinun rakkautesi kantaa tänään! Sen varaan lasken elämäni, voittoni ja lankeamiseni ja tiedän: olen turvassa ja kätesi ulottuvissa!

Älä pelkää

”Jos kulket vetten halki, minä olen sinun kanssasi, jos virtojen poikki, me eivät tempaa sinua mukaansa. Jos kuljet tulen läpi, et kärvenny eikä liekki polta sinua” (Jes. 43: 2).

Jos elämäsi on kuin astumista yhä syvempään ahdistuksen mereen, älä pelkää – Minä olen sinun kanssasi.

Jos joudut kokemaan liian voimakkaiden virtojen tempaisevan sinut takaisin päiviin, jotka tiedät jo ohittaneesi, älä pelkää – en päästä sinua.

Jos joudut kärsimyksen kuumaan ahjoon, älä pelkää – Minä suojaan sinua. Jos perkeleen liekki nuolee haavojasi, älä pelkää – ei se sinua vahingoita.

Älä pelkää luonnonvoimia, älä itseäsi, älä voimia maan päällä tai alla, olenhan Minä kaikkea sitä suurempi.

Älä pelkää, sillä sinä olet Minun.

Kärsivän vaeltava mieli

”Sentähden, pyhät veljet, jotka olette taivaallisesta kutsumuksesta osalliset, kiinnittäkää mielenne meidän tunnustuksemme apostoliin ja ylimmäiseen pappiin, Jeesukseen” (Hebr. 3: 1).

Kauan kärsineen ja ahdistuneen ajatukset varisevat alas kylmän puhurin ja viistosateen pieksemälle maalle. Mieli matelee alhaalla kuin syksyiset lehdet ongelmakasasta seuraavaan. Matalapaine tuntuu ahtaalla olevan sielussa ja vangitsee sisimmän ilolta kuin leivinuunin hormin kylmälukko.

Turhaan ei Hebrealaiskirje, eikä myöskään Daavid Psalmissaan (Ps. 25: 15) opeta, miten tärkeää vangittunakin olisi puhaltaa ajatukset kuin saippuakuplat kohti korkeutta.

Sensijaan, että suostuisin piehtaroimaan ongelmissani, jotka ovat 3 metrin Goljatteja, ja joita ei kukisteta ankarilla pohdinnoilla tai Teams-kokouksilla, saan sanoa sydämeni väsyneille silmille: ”Pitäkää jo kauan kaivattu tauko! Antakaa piirtokalvojenne katsella Vapahtaamme Jeesusta Kristusta, niin samalla Goljatit kutistuvat!”

Missä ihmisen mieli kahlaa, siellä uivat myös toivo tai toivottomuus, usko tai epäluottamus, kiitos tai nurjuus. Ehkä meidän olisi syytä kiristää mielemme liekaa ja ohjata sitä kohti taivaallisia näkymiä?

Palaan Hebrealaiskirjeen jakeeseen. Sen voisi suomentaa meille ehkä näin:

”Sinä kärsivä ja monin tavoin kuiviin puserrettu kanssakristittyni! Sinun ei tarvitse laahata itseäsi pää alaspäin roikkuen päivästä toiseen, sinulla on sinua rakastava ja sinusta huolehtiva Herra Jeesus Kristus!

Hän tietää miltä tuntuu olla ahdistettu ja kärsiä, Hän ymmärtää kiusauksiesi voiman. Kiinnitä katseesi Häneen ja kaikki muu tapahtuu Jumalan voimasta sinun parhaaksesi!”

Ahdistettu – muista nämä 2 asiaa!

”Sinä olet sen nähnyt, sillä sinä havaitset vaivan ja tuskan, ja sinä otat sen oman kätesi huomaan” (Ps. 10: 14).

Jos olet tänään todella ahdistunut ja jos elämäsi näyttää luisuvan yhä ahtaampaan suuntaan; Jos Jumala tuntuu etäiseltä, etkä saa rukousvastauksia, vaikka kuoleman portit siintävät jo edessäsi, muista silloin nämä kaksi Raamatun varmaa lupausta:

1) Jumala tietää, missä sinä tänään olet. Hän tietää yksinäisyytesi, henkisen paineesi, tuskaiset olosuhteet, itkut, joita ei ole lupa näyttää ulospäin. Hän pitää sormiaan pulssillasi ja tietää kaiken mitä sinulle tänään kuuluu, senkin, mitä et itse vielä tiedä.

2) Jumala välittää sinusta. Hän välittää koko sydämensä laajuudella ja jos kysyt lapsen tavoin: ”Kuinka paljon Iskä minua rakastat”, Hän levittää kätensä ja tekee ihmeen – ne ylettyvät koko universumin.

Kun Jumala tietää ja tuntee sinut ja kun Hän rakastaa sinua erityisellä ja periksiantamattomalla tavalla, niiden kahden tosiasian summa on se, että sinulla ei ole tänään mitään hätää!

Jumala, kansojen valtias, Luoja, Kaikkeen kykenevä Isä, Vapahtaja Herra Jeesus Kristus ja Pyhä Henki ovat kanssasi tänään!

Elämän ja kuoleman rajalla?

”… kuinka ylenpalttiset, yli voimiemme käyvät, meidän rasituksemme olivat, niin että jo olimme epätoivossa hengestämmekin” (2. Kor. 1:8).

Kristittyjen keskuudessa on yleisessä käytössä sanonta, joka on kylläkin mukaelma Paavalin sanoista, mutta monesti kuin venytetty turhan suoraksi: ”Jumala ei anna meille kärsimystä enempää kuin kestämme.” Monet ahdistuneet ja ylivoimaisten vaikeuksien kanssa painivat ovat kokeneet hyvää tarkoittavan lauseen vain lisäävän tuskaa.

Aasiassa Paavali kertoo kokeneensa sellaista ahdistusta, että se meni täysin yli hänen voimiensa. Siis Jumala antoi enemmän kuin hän kesti. Tilanne oli niin raskas, että Paavali alkoi menettää uskoaan elämänsä jatkumiseen.

Samoin minäkin olen ollut elämänvaiheissa, jossa kantokuorma on kirkkaasti ylittänyt -kyvyn. Luulen, että sinäkin olet ollut tai parhaillaan olet?

Jos ahdistukset voivat yllättää rajuudellaan ja ajallisella kestollaan, Jumalan lohdutus ja täsmäapu tekevät sen vielä varmemmin ja täydellisemmin.

Mitä syvempi on pimeys, sitä kirkkaampana loistaa valkopukuisen ratsastajan, Kristuksen, säteilyvoima Hänen tullessaan pelastamaan taakkansa alle kaatunutta rakastaan.

Joskus kulkumme johtaa meidät elämän ja kuoleman rajapinnoille. Vaikka et löytäisi tietäsi takaisin kohti elämää, Kristus löytää sinut!