Armo synnyttää Herran pelon

”Kunpa kulkuni olisi vakaa, kunpa aina seuraisin sinun määräyksiäsi!” (Ps. 119: 5)

Kristuksen hyvyys ja rakkaus meitä kohtaan synnyttää meissä halua palvella Häntä, olla Hänelle kuuliaisia ja kysellä, mitä Hän tahtoo. Armo synnyttää vastarakkauden Jeesusta kohtaan.

Jeesus sanoi, että joka rakastaa Häntä, noudattaa Hänen käskyjään (Joh. 14:15). Käskyt eivät synnytä rakkautta, vaan Kristuksen suunnaton hyvyys meitä kohtaan.  Seurauksena siitä me haluamme sydämestämme olla kuuliaisia ihanalle Vapahtajallemme. Johannes lisää, etteivät Jeesuksen käskyt ole raskaat; Jeesus ei ole uusi Mooses (1. Joh. 5: 3). Jeesus käskee meitä rakastamaan toisiamme ja rakkaus täyttää koko lain. Kristus meissä rakastaa ja me saamme olla Hänen rakkautensa astioita. Olisiko vielä niin, että mitä särkyneempi astia, sitä enemmän rakkautta ja armoa vuotaa toisille?

Armo ei sodi Herra pelkoa vastaan vaan vie meidät oikealle paikalle Jumalan eteen. Armo synnyttää meissä halua kunnioittaa Jumalaamme. Me ymmärrämme, että Hän on Kaikkivaltias Pyhä Jumala ja samaan aikaan hellä Hyvä Paimen. Herran pelko ei ole varsinaisesti pelkoa Jumalaa kohtaan, sillä rakkaudessa ei Johanneksen mukaan ole pelkoa (1. Joh. 4: 16-18). Se on Jumalan kunnioittamista ja sen ymmärtämistä, että Hän on aina meidän yläpuolellamme. Herran pelko vaikuttaa sitä, että me haluamme ymmärtää, mitä Hän sanoo meille Raamatussa ja tahdomme totella Häntä.

Kristityn sisälle tulee uudestisyntymässä uusi halu elää pyhää elämää. Kristitty huokailee Psalmin kirjoittajan tavoin, että ”kunpa seuraisin aina määräyksiäsi”. Tämän sisäisen toiveen ja halun pitää hengissä Jumalan ansioton rakkaus meihin itsessämme syntisiin. Se pysyy yllä lankeemusten ja pimeyksien keskelläkin – kristittyyn sattuu, että hän synneillään murehduttaa Jumalan Pyhää Henkeä. Hän tulee sisäisen jumalakaipuun ja Herran pelon viemänä aina uudestaan Kristuksen luokse armahdettavaksi ja autettavaksi. Kristityn sydämestä nousee hiljainen, Augustinuksen muotoilema pyyntö Jeesukselle: ”Käske mitä tahdot, anna mitä käsket.”

armosynnyttaaherran_metsätähti

Oletko saanut huonoja uutisia?

”Ei hän pelkää pahoja viestejä vaan luottaa vakain mielin Herraan.” (Ps. 112: 7)

Tiedotusvälineet ovat täynnä huonoja uutisia: onnettomuuksia, rikoksia ja katastrofeja. Kun näemme millaisia kohtaloita ihmiset joutuvat kokemaan, alamme vaistomaisesti pelätä myös itsemme ja läheistemme puolesta.

Joku saattaa pelätä puhelimen soittoa sen tähden, että luulee sen tarkoittavan jotain ikävää. Joku toinen on saattanut saada huonoja uutisia joko itsensä tai jonkun rakkaan kohdalla. Kun ikäviä asioita kertyy tarpeeksi, ihminen saattaa muuttua pelokkaaksi ja ahdistuneeksi – mitä ikävää tapahtuu seuraavaksi?

Ikävät uutiset lyövät meidät helposti kanveesiin. Alamme kokea huolta ja ahdistusta ja menetämme levollisen olomme. Monesti vielä koemme, ettemme pysty vaikuttamaan asioihin tahtomallamme tavalla.

Lainaamani Psalmi viestii, että usko toimii hyvänä lääkkeenä pelkoa ja huolia vastaan. Tämä johtuu siitä, että uskon kautta ihminen tietää Jumalansa hallitsevan kaikkea ja pystyvän kaikkeen. Jos huonot uutiset yllättävät ihmiset, ne eivät yllätä Jumalaa. Ja kristitty saa myös olla varma siitä, että Jumala kuulee rukoukset.

Tällainen luottamus Jumalaan pitää pystyssä silloinkin, kun on huonojen uutisten aika. Silloin voimme todeta, että asiat todella näyttävät ikäviltä mutta meillä on Jumala, joka on avuttomien pelastaja. Saamme siirtää raskaat ahdistuksemme Hänen harteilleen ja tietää, että Hän ottaa asiat hoitaakseen.

huonojauutisia

Pidä minusta huoli!

”Jumala, pidä minusta huoli, sinuun minä turvaan.” (Ps. 16:1)

Herra, pidä minusta huoli, sillä en jaksaisi enää kantaa näitä huoliani ja taakkojani. Olen niin uupunut, etten jaksaisi aamuisin nousta sängyltäni.

Pidä minusta huoli, sillä en tiedä minne suuntaan menisin. Sisälläni tappelevat erilaiset äänet ja halut, pelkään, että astun harhaan.

Pidä minusta huoli kun syntini tahtovat upottaa minut. En pärjää niille, ne ovat minua vahvemmat.

Pidä minusta huoli, sillä tässä elämässä olen neuvoton ja avuton. Turvaan sinuun, koska olen kuullut, että rakastat minua ja haluat auttaa minua.

Minä tiukennan otettani viittasi liepeestä. Pidä minusta huoli!

Sinusta pidetään huolta

Murhe kuuluu jokapäiväiseen elämäämme. Murehdimme joko menneisyyttämme tai nykyisyyttämme, pystymme pelkäämään jopa tulevaisuutta.

Murhe kielii siitä että jotain on vinossa: meillä on liian vähän tai liian paljon. Emme ole sellaisia kuin haluaisimme, eivätkä toisetkaan ole.

Pysähdy hetkeksi tähän: Jeesus kehottaa ja jopa lempeästi käskee lopettamaan murehtimisen. Ne eivät ole vain kauniita sanoja, jotka joku toinen voi omistaa itselleen. Jeesuksen pyyntö on tarkoitettu juuri sinulle.

Jeesus opettaa, että meistä pidetään hyvin tarkkaa huolta. Ajattele, että meidän jokainen hiuskin on laskettu.

Murhe on voima, joka lamauttaa. Siinä on aina mukana aimo annos epäuskoa. Jeesus tahtoo meidän vaihtavan sen uskoon ja luottamukseen.

”Teidän Isänne kyllä tietää”. Voimme olla varmoja, että Hän tietää nykyiset ahdinkomme ja murheemme. Mitä jos luopuisimme huolistamme ja ottaisimme Jeesuksen sanat todesta? Mitä jos meistä todella huolehditaan suurella rakkaudella?

Yksinäisyyden siunaus

Monet meistä elävät yksinäisyyden vankiloissa. Elämme yksin pelkojemme, kipeiden menneisyyksiemme, sisäisten haavojemme ja salattujen ongelmiemme kanssa. Saatamme itkeä itkumme yksin vaikka olisimme ihmisten ympäröiminä.

Apostoli Johannes koki varmasti yksinäisyyttä Patmoksen saarella elämänsä loppupuolella. Elämä näytti ehkä jo loppuun eletyltä. Ehkä Hän koki olevansa hukassa ja hylätty?

Yksinäisyyden vankiloissa kehittyy salattu siunaus. Johannes koki ihmeellisen Herran Jeesuksen ilmestyksen ja seurauksena on Raamatun viimeinen teos, Ilmestyskirja.

Mitähän sinun elämäsi yksinäisyydestä vielä kehittyy? Elämäsi saattaa näyttää jämähtäneen lopullisille, vaikeille uomille, mutta Herra Jeesus on kääntämätön kortti. Hän kykenee kääntämään kaiken päälaelleen.

DSC07144