Kun pelko valtaa

”Kun pelko minut valtaa, minä turvaudun sinuun” (Ps. 56:4).

Kun voimat uupuvat ja käsivarret repsahtavat alas neuvottoman huokauksen kanssa.

Kun vastustajat minussa ja ulkopuolellani rakentavat valtausluiskiaan ja nauravat tulevalle voitolleen.

Kun olosuhteet kääntyvät vastaan kuin syksyn vimmainen puhuri eikä aurinkoa ole näköpiirissä.

Niin, kun pelko eri tavoin ottaa minusta hallintaotteen, enkä löydä tietäni huolettomaan ja turvalliseen elämään, silloin minä huudan Sinua apuun.

Sinä tulet läpi pelkojeni, huolieni ja ahdistukseni. Painat kätesi uupuneiden käsivarsieni alta ja halaat yksinoikeudella. Olet sydämeni käynnistyskone, lohdutuksesi tarttuu paitani alle ja menee syvemmälle missä epätoivo asuu.

Kuoleman porteille ja takaisin

”Sinä tuot minut takaisin kuoleman porteilta” (Ps. 9:14).

Kärsimysten jauhinkivien jauhaessa vääjäämättömällä voimallaan ihmisen voimat hupenevat. Toiveikkaat ja innokkaat, tulevaisuuteen luottaen suhtautuvat ajatukset vaihtuvat haikeaan menneisyyden kuva-albumien katseluun ja tunteeseen siitä, ettei tulevat päivät eivätkä vuodet kykene sisältämään enää mitään hyvää.

Daavid kirjoitti Psalmissa 23 pimeästä laaksosta tai kuoleman varjon laaksosta. Siellä kyllin pitkään oltuamme tulemme portille, joka imee meitä sisäänsä toivottomuuden ja pelon voimalla. Kuoleman portti kuvaa vaihetta, jolloin kärsimys on työntänyt meidät syvään epätoivoon ja luovuttamiseen – uuden vuoden tinat lupaavat vain samaa, tasaisesti rummuttavaa ahdinkoa.

Kuoleman porteiltakin on langaton Bluetooth -yhteys Kaikkivaltiaaseen. Hän näkee syvimpään pimeyteen ja on kulkenut kanssamme aina mielen taittumiseen saakka. Kun Jumala on sallinut kulkumme äärimmäiseen kipuun, Hän johtaa askeleet myös sieltä pois. 

Ehkä kulunut vuosi on ollut kohdallasi yhtä laskeutumista kärsimyksen portailla kohtalokkaalle portille saakka? Juuri siellä, missä omaa uskoa eikä toivoa enää ole kuin hiipuneen nuotion verran, Jumala taistelee hurrikaanin tavoin. 

Olkoon tuleva vuosi täynnä Jumalan ihmeellisiä tekoja: elämänhalua, iloa, kutsumuksen riemua ja Isän hellää rakkautta!

Tee myös tänään tekojasi

”Tee myös tänään niitä tekoja, joita olet ennen tehnyt ja anna meidän nähdä ne.” (Hab. 3:2)

Herra, älä anna meidän lukea sinusta vain historiankirjoista ja kuulla teoista, joita teit joskus muinoin. Ole Jumalamme tänään.

Herra, älä anna meidän hapuilla ja etsiä lähteitä, jotka täyttävät janomme ja jättävät silti tyhjiksi. Ole meille lähde, jonka ääreltä emme koskaan lähde.

Ole meille pelkojamme, syntejämme ja pettävää sydäntämme suurempi. Pelasta meidät näköalattomuudestamme ja epäuskostamme.

Iske meihin tänään rakkaudellasi salaman tavoin, lujaa mutta lempeästi. Älä suostu taittumaan kertomuksiksi menneistä ajoista, sillä me tarvitsemme Sinua tänään!

Pelkoa vai rakkautta?

”Herra, neuvo minulle tiesi… Paina sydämeeni syvälle pyhä pelko nimeäsi kohtaan.” (Ps. 86: 11)

Miten rakkaus ja pelko sopivat yhteen? Daavid eli rakkaussuhteessa ja kuitenkin hän pyysi pelkoa sydämeensä, mistä on kysymys?

Daavid ei pyytänyt vain pelkoa vaan pyhää pelkoa. Siinä missä pelko kutistaa kokoon, saa ihmisen vapisemaan, piiloutumaan ja katsomaan itseensä rangaistuksen valossa, pyhä pelko antaa ihmiselle parhaat mahdolliset elämän koordinaattipisteet.

Pyhä pelko on avautumista itseään suuremmalle. Sen muistamista, että en minä eivätkä toiset ole maailman keskipisteitä vaan kaikki pyörii lopulta suuremman navan ympärillä. 

Pyhä pelko on kuin kartta, joka painetaan syvälle kristityn sydämeen. Kartassa on värejä uhkuva raksi, jossa kuvataan tavoittelemisen arvoista aarretta. Sitä juuri Daavid rukoili pyytämällä jumalallista, erilaista pelkoa – kunnioitusta, kiitollista palvontaa – jotta hän osaisi elää elämänsä Taivaan Arkkitehdin piirustusten mukaan.

Kaikki on hyvin!

”Älä pelkää, sinä Jumalalle rakas! Kaikki on hyvin. Vahvistu, ole vahva. Kun hän puhui minulle, minä vahvistuin” (Dan. 10:19)

Daniel koki asioidensa olevan kaikkea muuta kuin hyvin. Hän oli istunut tuhkakasan päällä, paastonnut ja itkien rukoillut kansansa julmaa kohtaloa.

Ihmisen kaltainen tarkoittaa Herraa Jeesusta Kristusta. Jeesus sanoi Danielille nämä ihanat sanat: ”Älä pelkää, sinä Jumalalle rakas! Kaikki on hyvin.” Minä olen aivan varma, että Hän haluaa sanoa samat sanat juuri sinulle siinä elämäntilanteeseen, jossa tänään olet.

Kuinka erilaisia Jeesuksen sanat ovat meidän sisäisiin tai toisilta kuulemiimme sanoihin. Omat sanamme saattavat syksyn pimeinä iltoina kuiskata: ”Pelkää! Et pärjää, et jaksa! Kukaan ei tahdo enää rakastaa sinua!”

Kun Jeesus Kristus puhui Danielille, hän vahvistui. Jumalan sanat poistivat lamaannuttavia sanoja ja tunteita ja antoi uutta voimaa. Sitä evankeliumi tekee.

Kaikki on hyvin. Vaikkei olisikaan. Kaikki on hyvin, koska sinä olet Jumalan rakas! Rakkaus määrittelee ja muotoilee elämäsi jokaisen vastaantulevan ilon ja haasteen. Älä siis pelkää vaan anna näiden sanojen vahvistaa sinua!