Jumala on pelastajani

”Katso, Jumala on pelastajani. Minä olen turvassa enkä pelkää, sillä Herra, Herra on minun väkevyyteni ja ylistyslauluni. Hän tuli minulle pelastukseksi.” (Jes. 12:2)

Minä olin syntieni tähden kadotettu ja väärien valintojeni tähden särkynyt. Sinä tulit luokseni, otit kädestäni kiinni ja nostit minut pelastuksen kalliolle.

Olin pelokas ja turvaton. Olin hylätty, olin itsekin jo hylännyt itseni. Mutta Sinä levitit kätesi ympärilleni, Sinun sylisi antoi minulle turvan. Sinun rakkautesi karkoitti pelkoni, sinun vahvuutesi voitti huoleni.

Minä olin liian heikko korjatakseni itseäni. En osannut. Mutta Sinä tulit juuri silloin, kun olin huonoimmillani ja otit minun ongelmani itsellesi. Sinä hymyilit minulle kun kyynelin keräsin sirpaleitani, Sinun uskostasi minäkin sain uskon.

Sinä muutit sieluni laulun. Katsoin sivusta, mitä Sinä puolestani teit ja sisälläni syntyi uusi sävel.

Sinä löysit yhden kadotetun. Lupasit pitää minut turvassa ja kantaa minut perille. Sinä olet Jeesus minun Pelastajani.

Minä nostan, kannan ja pelastan

”Vanhuuteenne asti minä olen sama, vielä harmaantuneinakin minä teitä kannan. Niin minä olen tehnyt, ja vastedeskin minä nostan, minä kannan ja pelastan.” (Jes. 46:4)

Jumala on sitoutunut elämäämme ja Hän uskollisesti rakastaa meitä elämämme loppuun saakka. Taivaassa tulemme huomaamaan, miten Hän kantoi meitä koko matkan; silloinkin, kun luulimme Hänen jo jättäneen meidät.

Hän nostaa meidät ylös silloin kun olemme langenneet ja kaatuneet. Hän nostaa meidät syyllisyydestä, häpeästä ja epätoivosta. Hän nostaa meidät epäuskostamme. Yhtä monta kertaa kuin kaadumme, Hän on valmiina auttamaan.

Hän kantaa meitä kun väsähdämme. Hän kantaa meidät ylivoimaisten koettelemusten, kipeiden luopumisten ja synkkien elämänvaiheiden lävitse. Hän ei päästä meistä irti silloinkaan, kun itse olisimme jo luovuttamassa.

Hän pelastaa meidät. Hän on kutsunut meidän omikseen ja Hänen tahdostaan me myös pääsemme Taivaaseen. Hän pelastaa meidät kaikista niistä vihollisista, jotka tahtoisivat kampittaa ja estää perillepääsyn. Hän kykenee pelastamaan meidät myös itseltämme.

Häneen me saamme laittaa kaiken toivomme, koska Hän ei koskaan muutu.

Sinut tunnetaan paremmin

”Herran pelko on hänen ilonsa. Ei hän tuomitse silmämitalla eikä jaa oikeutta korvakuulolta.” (Jes. 11:3)

Me ihmiset arvioimme toisiamme sen perusteella, mitä näemme heistä silmillämme ja kuulemme korvillamme. Teemme arviomme ja langetamme tuomiomme sen mukaan, miltä toisen elämä ulkoisesti näyttää.

Tämä sama ajattelumalli saattaa helposti lipsahtaa myös jumalasuhteeseemme. Ehkä käytämme paljon voimiamme siihen, että näyttäytyisimme Jumalalle onnistuneena ja vahvana? Jos lankeamme syntiin, piiloudumme Jumalalta määräajaksi juuri sen tähden, ettemme uskalla näyttää Hänelle todellista tilaamme?

Onneksi Vapahtajamme Herra Jeesus Kristus tuntee meidät paljon paremmin. Hän on nähnyt elämämme jo ennen kuin me olimme syntyneet. Hän tietää lapsuuden traumamme, hylkäämisen kokemuksemme, sielumme syvät, piilossa olevat arvet ja ne sydämemme huoneet, joihin emme uskalla Häntä päästää.

Hän tietää epätoivoisen rakkauden tarpeemme, kipeän halumme olla näkyviä ja hyväksyttyjä. Hän tietää, miksi taistelemme samojen asioiden kanssa päivästä toiseen; Hän näkee syy-yhteydet paremmin kuin kukaan terapeutti.

Jeesukselle on turvallista kertoa kaikki, koska Hän jo tietää. Hänen luokseen on turvallista mennä syntien rusentamana, koska Hän on nähnyt kaatumisemme ennen kuin ne tapahtuivatkaan.

Hän ei odota meidän korjaavan elämäämme yksin. Hän odottaa meitä aina suurella rakkaudella. Ja Hänellä on oikeat täsmälääkkeet kullekin meistä: armo ja anteeksiantamus. Ne saavat sydämen sykkimään Jumalan suuntaan.

Jääkö ahdistunut pimeyteen?

”…he katsahtavat maan puoleen, mutta näkevät vain ahdistavaa pimeyttä, tuskaista synkeyttä. Heidät on syösty pimeyteen. Mutta ahdistunut ei jää synkeyteen.” (Jes. 8: 22,23)

Haluan kirjoittaa nyt sinulle, joka koet olevasi elämäsi kanssa totaalisessa pimeydessä. Joudut elämään ahdistusten ja kipujen kanssa päivästä toiseen. Olet yrittänyt kaikkesi, jotta elämäsi edes hieman helpottaisi.

Miten voisitkaan jaksaa uskoa parempaan huomiseen, kun menneet kuukaudet ja vuodet ovat olleet yhtä kärsimystä? Kun mikään ei ole ennenkään auttanut, mikä muuttuisi huomenna?

Tiedän, miltä sinusta tuntuu. Olen itse ollut niin syvissä vesissä, ettei edes pienintä viitettä valosta ole näkynyt.

Raamattu lupaa vastoin kaikkia tunteitamme ja kokemuksiamme, ettei ahdistunut jää synkeyteen. Se tarkoittaa sitä, ettei sinua ja minua ole tuomittu kulkemaan yksin pimeässä. En halua antaa sinulle katteettomia lupauksia kaiken muuttumisesta paremmaksi mutta sen tiedän, ettei Jeesuksen seurassa menneisyys, ei nykyisyys, eivät olosuhteet eivätkä muut ihmiset määritä elämäämme.

Rukoilen tänään puolestasi. Voit ajatella olevasi liian syvällä elämäsi kanssa – Jeesus yltää kyllä syvyyteesi. Voit pelätä rakentaneesi liian paksut suojamuurit ympärillesi – Jeesus osaa tulla suojiesi läpi. Et ehkä koe olevasi rakkauden arvoinen – juuri sinä olet rakastettu ja kaivattu.

Mitä huominen tuo tullessaan? Isän käsi ottaa sinun kädestäsi kiinni. Jos huominen on pimeää, sinua talutetaan kaiken ahdistavan keskellä.

Herra: ”Ahdistunut ei jää synkeyteen.” Toimi Sanasi mukaan! Tuo valosi ja elämäsi, valloita meidät!

Minä näin Herran!

”Kuningas Ussian kuolinvuonna minä näin Herran istuvan korkealla ja ylhäisellä istuimella, ja hänen viittansa liepeet täyttivät temppelin.” (Jes. 6:1)

Oletko koskaan valmistautunut illanviettoon tai juhliin ja nähdessäsi ystäväsi tajunnut, että olet aivan alipukeutunut? Sitä samaa koki Jesaja, kun hän näki Herran kirkkauden.

Profeetta Jesajan kutsumus oli vahva: Hän näki Herran kirkkauden ja tipahti polvilleen. Jumalansa läsnäolossa tapahtui jotakin – hän ymmärsi olevansa syntinen. Hän huudahti, että hänellä oli saastaiset huulet ja koki olevansa Jumalan pyhyyden edessä tuhon oma.

Tämä sama kokemus on tärkeä meille kaikille – me emme ymmärrä omaa syntisyyttämme tai tarvitsevuuttamme ennen kuin Herra ilmestyy meillekin. Sitä ennen vertaamme itseämme toisiimme; sen jälkeen vertaamme itseämme Herraan Jeesukseen Kristukseen.

Miten Jumala ilmestyy meille? Tänään Jumalan Henki puhuu meille Raamatun kautta. Raamatun, hengellisten kirjojen, puheiden tai ystävän sanojen kautta Pyhä Henki näyttää meille sekä itsemme Jumalan valossa että Jeesuksen hankkiman armon.

Herran läsnäolossa ihminen ei kasva suureksi vaan pieneksi. Hän alkaa nähdä itsessään sellaista syntisyyttä, jota ei ollut aikaisemmin ymmärtänyt. Ehkä silloin mekin huomaamme, miten saastaiset huulet meillä on? Miten huulemme puhuvat pahaa toisista ja kiitoksen sijaan napisevat Jumalaa vastaan?

Pieniksi kasvaneille tarjotaan suuri Kristus. Siinä on hengellisen elämän salaisuus.