”Vuoret väistykööt ja kukkulat horjukoot, mutta minun armoni ei sinusta väisty, eikä minun rauhanliittoni horju, sanoo Herra, sinun armahtajasi.” (Jes. 54:10) 

Juutalaisessa kirjallisuudessa vuoren nouseminen paikaltaan on mahdottoman asian perikuva. Kristillisissä piireissä aihetta käsitellään yleensä uskon suuruutta pohdittaessa.  

Mutta Raamattu vakuuttaa kyseisellä mielikuvalla meille myös armon riittävyyttä. Jos vuoren siirtyminen toiseen paikkaan on mahdotonta, vielä mahdottomampaa on armon loppuminen. 
 
Katso tänään jotain kukkulaa tai mäkeä ja mieti miten mahdotonta sen olisi liikahtaa toisaalle. Ja ajattele, että vaikka se liikahtaisikin, Jumalan rakkaus sinua kohtaan ei pääty.