”Älkää kutsuko salaliitoksi kaikkea, mitä tämä kansa salaliitoksi kutsuu. Älkää pelätkö, mitä se pelkää. Herra Sebaot pitäkää pyhänä, pelätkää ja kauhistukaa häntä” (Jes. 8: 12).

Israelin ja Juudan kansalla oli Jesajan aikana todella syytä ahdistukseen ja sisäinen horkkaan. Suurvalta Assyria uhitteli ja näköpiirissä oli vain piiritystä ja kuolemaa.

Jumala puhui Jesajan kautta jotain samaa, mitä Jeesus opetti myöhemmin opetuslapsilleen. Kun Jumalan unohtaneet ihmiset katsoivat asioita vain inhimilliseltä kannalta, Jumalan omien tuli pysyä kutsumuksessaan.

Tänäänkin meillä on syitä pelkoon. Kun naapurit pelkäävät, ystävät pelkäävät ja sukulaiset pelkäävät, Jeesus kutsuu meitä uskon rajan toiselle puolelle.

Pelot ja uhat saavat jäädä uskon kilpeen. Usko on suoja, joka turvaa sielun ja pitää sen levossa. Jumala on edelleen sama. Hän pyytää edelleen meitä luottamaan Häneen. Hän edelleen tarjoaa meille kaiken tarvittavan.