”Vältä tyhmiä ja taitamattomia väittelyjä. Sinähän tiedät, että ne synnyttävät riitoja. Herran palvelijan ei sovi riidellä, vaan hänen tulee olla lempeä kaikille, kyetä opettamaan ja kärsimään vääryyttä.” (2. Tim. 2:23-24)
Kristikunta on hyvin haluttomasti totellut Paavalin opetusta Timoteukselle hänen viimeisessä kirjeessään. Lempeys on ollut usein kaukana, kun on väitelty oman näkemyksen ja tunnustuksen paremmuudesta. Monesti ”opillinen totuus” on otettu vain keppihevoseksi, jolla lihallinen viha ja ylpeys pääsevät purkautumaan.
Paavali opetti, että riidat koituvat kuulijoiden turmioksi (2. Tim. 2:14). Oman lihallisuuden ja oikeassa olemisen vimmassa Kristuksen rakkaus katoaa ja kuulijoille jää pelkkä irvokas uskonnollinen fanaattisuus.
Raamatun totuutta pitää kuitenkin pitää rohkeasti esillä ja harhaoppeja vastaan tulee kyetä nousemaan vastarintaan. Mutta järjen tieto ei riitä, mukana pitää olla Kristuksen valtaama sydän.
Monet Raamattuun vetoavat väittelyt päättyvät siihen, että jotkut jäävät nuolemaan kipeätä haavojaan. Sanoilla osataan satuttaa ja lyödä, myös kristillisissä piireissä.
Lempeä väittely on vaikeaa siksi, että se on meidän luonteemme vastaista. Mutta juuri siellä, missä rakastetaan ja hellästi ohjataan sekä itseä että toisia, siellä Jumalan Henki vaikuttaa.
