Mieleeni nousee lapsuudesta pehmeä muovailuvaha, jota voin muotoilla, miten vain?

Mutta, sitten kun se pääsi jotenkin kovettumaan, se ei enää taipunut muotoiltavaksi!

Herra Jeesus, Sinä näet minun kaipauksen kivusta kovettuneen sydämeni! Herra, vain Sinä voit suuressa armossasi ja rakkaudessasi sen pehmentää ja muotoilla uudeksi.

Saviruukku laulun sanoja lainaten:”…kallista halpa savikin Mestarin kädessä ois.” Kiitos, että olet luvannut luoda kaiken uudeksi.

Jeesus, Sinä kysyit aina: ”Tahdotko tulla terveeksi?” Minä tahdon tulla terveeksi, vaikka tiedän, että Sinun muovaillessasi minua kuin savea savenvalajan käsissä, se sattuu syvälle sydämeeni saakka. Työstänetkö minua silloin jalompaa käyttöäsi varten? Vaikka savea olenkin, niin tiedän, että olet laittanut minuunkin hengen ikuisen, joka on rauhaton, kunnes se löytää levon kaipauksesta ja asemoituu ristillä täytettyyn työhösi, jonka saan suuren rakkautesi tähden osakseni yksin armosta.

M.E.