Jumala näkee sielun vamman

”Mutta sinun haavasi minä kasvatan umpeen, minä parannan sinun vammasi, sanoo Herra, koska sinua Siion, kutsutaan hylätyksi, sellaiseksi, jota kukaan ei kaipaa” (Jer. 30:17)

Kun kristitty toistuvasti toimii jossain kohden vastoin Jumalan Sanaa eikä pysty yrityksistään huolimatta parempaan, hänen sielussaan saattaa olla vamma. Tällainen vamma tai haava saattaa saada kristityn ontumaan ja vuosikausia kestäneestä yrittämisestä huolimatta hän ei pysty korjaamaan itseään.

Jumalan Sana lupaa, että Hän itse korjaa haavamme ja vammamme. Meidän ei tarvitse piilotella Jumalalta syntisyyttämme ja rikkinäisyyttämme vaan saamme tuoda peittelemättä kaiken Hänen eteensä. Tähän meitä kehotetaan. Ja Jeesus lupaa puhdistaa meidät kaikesta synnistä sekä parantaa sisimpämme.

Parantuminen vaatii kärsivällisyyttä ja uskoa. Helposti tahtoisimme uskoa enemmän kokemuksiamme kuin Jumalan Sanan lupausta.

Parantuminen on myös monesti kivuliasta, koska Jumala ei laita haavojemme päälle laastaria vaan käy aina ongelmiemme ytimiin saakka. Ja vaikka on tuskallista nähdä omia puutteitaan ja vammojaan, Jumalamme näyttää meille niitä vain, jotta voisimme eheytyä.

Särkyvät vesisäiliöt

”Sillä minun kansani on tehnyt pahaa kaksin verroin: minut, elävän veden lähteen, se on hylännyt ja hakannut itselleen säiliöitä, särkyviä säiliöitä, jotka eivät vettä pidä” (Jer. 2:13).

Jeremia osoitti sanansa Jumalan omalle kansalle, Israelille. Jumala halusi olla kansan tuki ja turva, mutta nämä kääntyivät Hänestä pois ja etsivät turvaa muualta.

En voi olla ajattelematta, miten itsekin olen yhä uudelleen yrittänyt hakata itselleni omia vesisäiliöitä. En ole osannut pyytää Jumalaa olemaan elämäni keskus tai en ole luottanut, että Hän voisi antaa elämälleni todellisen mielekkyyden ja merkityksen.

Ja kuinka nuo oman vesisäiliöni ovat yhä uudelleen särkyneet. Miten kipeitä menetyksiä ne ovatkaan olleet! Uudelleen ja uudelleen olen joutunut toteamaan, että tarvitsen elävää Jumalaa.

Jeesus lupasi antaa omien vesisäiliöidemme sijaan elävää vettä. Ajattele mikä vaihtokauppa: omat ummehtuneet ja särkyvät säiliöt vaihtuvat veteen, joka virtaa meissä lakkaamatta!

Uskon, että Jumala haluaa olla meille konkreettisempi ja läheisempi. Hän haluaa olla sydämemme turva ja kiinnekohta. Kun me odotamme epätoivoisesti ihmissuhteilta tai omistamiltamme asioilta sielun täyttymystä, joudumme aina pettymään. Joku osa meistä huutaa tulla kohdatuksi. Ja sen osan Jeesus haluaa täyttää.

Mikä helpotus se olisikaan, jos uskaltautuisin vain lopettamaan säiliöitteni etsimisen ja luomisen. Jos vain eläisin sisin virtaavana.

Lammas ja eksyttävät vuoret

”Minun kansani oli kuin eksyneitten lauma. Heidän paimenensa olivat johtaneet heidät harhaan eksyttäville vuorille. He kulkivat vuorelta kukkulalle, unohtivat lepopaikkansa.” (Jer. 50:6)

Kaiken hengellisen työn päämääränä tulee olla – tavalla tai toisella – saattaa ihmiset uskomaan Herraan Jeesukseen Kristukseen ja vahvistumaan uskossaan Häneen. Hän on se niitty, jossa lampaiden on hyvä olla ja jossa on kaikki tarvittava ravinto.

Joskus kristillisyyden sisällä on toisia ääniä, jotka kehottavat laumaa etsimään parempaa ruokaa jostain kauempaa. Lampaille luvataan, että jos he vain jaksava kivuta vielä yhden vuoren ylitse, sitten he saavat syödä ja levätä. Vuoren jälkeen tuleekin toinen vuori ja kolmas. Lopulta lampaat ovat eksyksissä, ilman luvattua lepoa.

Eksyttävät vuoret kuvaavat kaikkia niitä esteitä, jotka voivat tulla Vapahtajan ja kristityn välille. Eksyttävillä vuorilla yksinkertainen luottamus unohtuu ja sijaan tulee toinen toistaan suurempia esteitä, jotka tulee ylittää ensin. Eksyttävät vuoret ovat armon ehtoja ja ne peittävät Vapahtajan.

Jos olet tänään eksyttävillä vuorilla, ei hätää. Lepopaikka on aivan lähellä. Se ei ole fyysinen sijainti vaan Persoona. Hänen luokseen saa tulla nääntyneenä, eksyneenä ja epäonnistuneena.

Sinun ja lepopaikan välissä ei ole yhtään vuorta kiivettävänä. Avarat anteeksiantamuksen ja armon niityt alkavat aina sieltä, missä Kristus on. Ja Hän haluaa olla sinun elämässäsi tänäänkin.

Onnellisen elämän salaisuus

Pysähtykää ja katsokaa, minne olette menossa, ottakaa oppia menneistä ajoista! Valitkaa oikea tie ja kulkekaa sitä, niin löydätte rauhan.´” (Jer. 6: 16)

Tämä aika kuuluttaa voimakkaammin kuin koskaan yksilöiden onnen tavoittelua. Hyvä ja onnellinen elämä tulee saavuttaa kustannuksista välittämättä, eikä välttämättä haittaa jos oman onnen tavoittelun tähden tulee vahingoitettua toisia.

Jeremia kuulutti kansalleen, että heidän tulisi katsoa menneiden sukupolvien elämää ja ottaa siitä opiksi. Mietin, että se on aika hyvä ohje meillekin; Jotenkin nykyisessä onnentavoittelussa ihmiset ovat entistä onnettomampia.

En ota nyt kantaa kuin yhteen asiaan: aikaisemmin onnellisen elämän ajateltiin – ainakin hieman enemmän –  tulevan Kolmiyhteiseltä Jumalalta. Jumalan lain kunnioittaminen suojeli elämää ja esimerkiksi pyhäpäivän pitäminen vapaana antoi ihmisille tarvittavaa lepoa.

Luen aika paljon vanhoja hengellisiä kirjoja. Yksi niitä yhdistävä piirre on niistä hehkuva voimakas rakkaus Jeesusta Kristusta kohtaan. Kirjoissa annetaan ymmärtää hyvinkin yksinkertainen kaava: Jeesus Kristus on tie onnelliseen elämään.

Miten onnellisen elämän voisi tänään saavuttaa? Alan olla hyvin varma siitä, että se ei liity hyviin palkkatuloihin, omaisuuteen, fitnesskulttuuriin, matkusteluihin tai edes ihmissuhteisiin. Viimeinen asia on ymmärrettävä niin, että edes toiset ihmiset eivät kykene tuomaan meille sitä onnea, jota pohjimmiltaan kaipaamme. Sen tuo uskonyhteys elävään Vapahtajaan. Tämä uskonyhteys on sitä todellisempaa, mitä todellisemmin Hänet otamme.

Elämää tavoitellessaan tämä aika sulkee pois Elämän lähteen. Tehdään me toisin ja huudetaan sydämissämme sekä välillä vaikka ääneenkin: ”Tule, Herra Jeesus!”

kaislat_ranta_DSC06375

Jumala voi enemmän

”Huuda minua avuksesi, niin minä vastaan sinulle. Minä ilmoitan sinulle suuria ja ihmeellisiä asioita, joista sinä et tiedä mitään.” (Jer. 33:3)

Kuuntele tämä käsittämätön Jumalan lupaus: Hän pyytää meitä hädässämme turvaamaan Häneen ja lupaa avata silmämme näkemään asioita, joita emme olisi enää ahdistuksessamme osanneet kuvitellakaan.

Voi olla, lukijani, että olet Jeremian tavoin syytettynä, huonossa maineessa ja riisuttuna. Ehkä vankilasi ei ole todellinen vaan olet joutunut syvälle surun, murheen tai synnin vankilaan. Ehkä et Jeremian tavoin osaa nähdä enää toivorikkaaseen huomiseen vaan menneet vuodet ovat saaneet sinut käpertymään kivusta ja olet toivonut Jumalan pystyvän pitämään sinusta huolta edes ”minimitavalla”?

Sitten tulee lupaus: ”Jeremia (tähän lue nimesi), minä olen Jumala, joka teen enemmän kuin voit ikinä kuvitella. En ole sidottu sinun epäuskosi vankilaan ja vien sinutkin sieltä vielä ulos. Huuda vain hädässäsi puoleeni ja ilmoitan sinulle asioita, joita masentuneen sydämesi on jopa vaikea uskoa.”

Pitkään kärsinyt ihminen ei enää osaa tietää Jumalan mahdollisuuksista. Vaikka elämäsi on saattanut olla yhtä pitkää ja tuskaisaa – monesti äänetöntä – huutoa tänne saakka, se ei vielä pysty värittämään tulevaisuuttasi. Miksi voin kirjoittaa tällaista? Koska sinulla on Jumala. Hänen syvimmät lupauksensa ilmestyvät aina keskellä ihmisen pahinta hätää. Näemme niin tapahtuneen läpi Raamatun. Ja niin on sinunkin kohdallasi. Menetyksesi ja kärsimyksesi eivät rajoita Jumalaa. Ne voivat toimia paremminkin taustasävynä Jumalan kirkkaudelle. Jaksa vielä tänäänkin huutaa Häntä avuksesi, huominen voi olla toisenlainen.

jumalavoienemman