Miten sinä selviäisit?

Pohjoisen Assyrian joukot piirittivät Jesusalemia ja tilanne näytti täysin epätoivoiselta. Pohjoinen Israel oli jo vallattu ja seuraavaksi näytti olevan Juudan vuoro.”

Mikä on tuo luottamus, joka sinulla on?” oli teräväkielisten valloittajamahdin lähettiläiden pilkka kuningas Hiskialle. ”Luuletko, että pelkkä luottamus auttaa sinua? Katso miten muiden naapurikansojen on käynyt!”

Voit nimetä tänään Assyrian lähettiläiksi masennuksen, työttömyyden, katkenneet ihmissuhteet, sairauden ja synnin. Voit nimetä ne niillä asioilla, joiden kanssa kamppailet tänään. Eikö niiden tasapainoa järkyttävät sanat ole aivan samat: ”Mikä on tuo sinun tyhjä luottamuksesi Jumalaan? Katso, miten muutkin ovat sortuneet edessämme, sinäkö muka selviäisit?!”

Hiskian tilanne ei todella ollut kehuttava. Hänellä ei ollut mitään mahdollisuuksia selvitä. Ehkä juuri sen tähden hän laittoi kaiken luottamuksen Jumalaansa. Ja koki ihmeellisen voiton.

Miten sinä selviäisit? Kun vihollinen nauraa heikkoudellesi ja lankeamuksillesi ja pilkkaa pientä uskon säeittäsi, älä pelkää. Raamatun voittoisat tarinat ovat olleet aina yhdistelmä ihmisen heikkoutta ja Jumalan voimaa. Siihen kaavaan saat sinäkin luottaa tänään, se ei petä alta!

Voima tulee täydelliseksi heikkoudessa

Miten ällistyttävä onkaan apostoli Paavalin ja Jumalan välinen vuoropuhelu Toisessa korinttilaiskirjeessä! Paavalilla on elämässään asia, joka vaivaa häntä alinomaa ja saa hänet polvilleen. Hän rukoilee, että se voisi poistua ja Jumala vastaa ”Ei”.

Aivan varmasti Paavalin olisi ollut helpompaa elää ja toteuttaa kutsumustaan ilman jatkuvasti painavaa ongelmaa. Hän kuvaa pistintään niin voimakkain sanoin, että suurimpienkin haasteiden kanssa elävä saa hänestä samaistumispinnan.

Jumala halusi käyttää Paavalia Kristuksen tuomiseksi ihmisten pelastumiseksi. Kutsumusta varten tarvittiin, ei mahtava Paavali, vaan pieni ja elämänsä kanssa kamppaileva apostoli. Avuttomana hän eli Jumalan voimasta.

Ehkä Jumala on vaiti meidänkin monien ongelmien keskellä? Ehkä Hän tuntuu vastaavan ”Ei” jokaiseen pyyntöömme helpottaa elämäämme? Vastaus ei tule välinpitämättömän vaan äärettömästi rakastavan Jumalan sydämestä.

Kristuksen voima ja läheisyys astuu murrettuihin ihmisiin. Se on todella vaikea läksy oppia. Jumala vastaa ”Ei” jotta Hän saa sanoa ”Kyllä” verrattomasti paremmille pyynnöille – pyynnöille, joita emme ymmärrä edes itse pyytää, vaan jotka esitetään Puolustajamme huulilta.

Auta, Iskä!

”… hän on lähettänyt meidän kaikkien sydämiin Poikansa hengen, joka huutaa: `Abba! Isä!” (Gal. 4: 6)

Ajatella, että Paavali on säästänyt kreikankieliseen tekstiinsä Jeesuksen arameankielellä lausutun rukouksen alun ”Abba!”. Se tarkoittaa, että meillä on lupa omilla sanoillamme, tunteillamme ja tavoillamme lähestyä Kaikkivaltiasta, joka on, ei vain suunnattoman suuri ja määrittelemättömän vahva, vaan samalla hellä ja lähellä oleva isä.

Lähestyn Iskä sinua tänään siis aivan omin sanoin. Sinä tiedät tyhjyyteni ja kaipaukseni, tiedät, että olen kuin kuuman kesän paahtama ruskea nurmikko.

Sinä, Isä, tiedät heikkouteni ja lankeamiseni. Tiedät sydämeni jakautumisen – osa tahtoo noudattaa sinun tahtoasi ja osa tehdä omia, tietoisia vääriä valintoja.

Sinä, Iskä, tiedät haalean ja heikon uskoni. Tiedät, että etsin niin helposti sieluni täyttäjää ihmisistä ja asioista Sinun sijaasi.

Iskä, tiedät missä olen tänään. Jos olenkin kapinassani juossut ovet paukkuen intohimojeni perässä, olethan Sinä minua odottamassa?

Vedäthän, Isä minua puoleesi hellyydellä, joka tulvii pahuuteni lävitse ja tavoittaa yksinäisen huutoni? Onhan rakkautesi syli suurempi kuin kaikki elämäni epäonnistumiset?

Ehkä minulla, Iskä, on tänään vain tämä yksi rukous: Auta! Kiitos että se riittää.

Lupa myrskylle

”Simon, Simon! Saatana on tavoitellut teitä valtaansa seuloakseen teitä niin kuin viljaa.” (Luuk. 22: 31).

Raamatun aikaan vilja heitettiin puisella haarukalla tai lapiolla ilmaan jotta siihen sekoittuneet akanat lentäisivät kevyempinä tuulen mukana erilleen. Painavampi vilja putoaisi maahan.

Jeesus ennusti Pietarin tulevan kokemaan jotain samaa; Hänen elämänsä joutuisi tiukkaan ravisteluun.

Jeesus ei sanonut rukoilevansa sitä, ettei seulontaa tulisi. Hän ei myöskään kertonut rukoilevansa estääkseen Pietarin tylyä lankeamista. Ei, Hän rukoili, jotta koetuksen jälkeen Pietarin usko säilyisi.

Ajattelen kolmipiikkistä haarukkaa, joka tunkeutuu elämäni syviin perustuksiin. Rakkaimmat sieluni aarteet lentävät ilmaan ja joudun itkien hyvästelemään tuulen vietäviksi asiat, joita ilman en kuvitellut voivani elää.

Pietarin vahvuus särkyi. Hänestä tuli tarvitseva mies ja juuri siksi heikko kantamaan vahvaa sanomaa. Kristuksen rakkaus oli jäänyt jäljelle koetusten jälkeen. Se pääsi valloittamaan myrskyn läpikäyneen apostolin.

Onko sinunkin elämässäsi annettu taivaallinen lupa seulonnalle? Muista, että kaikki tapahtuu tarkoin valvotusti ja Jeesuksen rukouksen tahtiin. Kun myrsky hellittää, saat vahvistaa veljiäsi ja siskojasi.

Syntiä suurempi Jumala

”Minä olen nähnyt hänen tiensä, mutta minä parannan hänet. Minä johdatan häntä ja annan lohdutuksen hänelle ja hänen surevilleen” (Jes. 57:18).

Jumala näkee elämämme tarkasti. Hän tuntee epäuskomme, heikkoutemme ja kapinamme. Hän tietää kaiken sen pimeyden, jota kannamme sisällämme mutta yritämme piilottaa toisilta.

Kun Jumala sanoo näkevänsä ”hänen tiensä”, Hän tarkoittaa tietä, joka vie tuhoon. Jumala näkee ihmisen kurjuuden, huonoon parannuksen teon ja onnettoman kyvyn muuttaa suuntaansa.

Jumala lupaa parantaa sen, jonka sisin on tyhjä ja elämän täyttävät korvikkeet. Jesajan kirjan jakeen kuuluisi mennä näin: ”Minä olen nähnyt hänen tiensä, ja Minä hylkään hänet.” Sen sijaan Jumala ilmoittautuu pelastajaksi.

Jumala vakuuttaa kykenevänsä lohduttamaan synnin särkemää ihmistä. Hän osaa johdattaa väsyneen takaisin lepoon.