Tee askeleeni vakaiksi

”Tee askeleeni vakaiksi sanallasi, ettei mikään vääryys minua hallitse” (Ps. 119:133).

Sinä tiedät, kuinka liukas on kävelyalustani ja miten polvet tahtoisivat notkahdella. Ohjaan itseäni kuin hevosta ohjaksista ja silti jalkani lähtevät laukalle oikealle ja vasemmalle.

Tee Sinä askeleeni vakaiksi. Anna Sanasi vaikuttaa minussa sisäistä navigointia, ole Sinä minulle se pohjoinen, jonne sieluni kompassi osoittaa.

Anna Sanasi murtautua läpi selitysteni ja kompromissieni. Halkaise puolitotuuteni terävällä miekallasi ja anna minun ymmärtää, miten paljon tarvitsen Sinua.

Sinun Sanasi on elävää tulta, joka polttaa vääryyden olkia minussa. Sinun elämäsi jäntevöittää olemustani ja polveni suoristuvat.

Sinun kanssasi saan olla heikko. Sinä olet vahva. Tee Sinä sitä, mihin minä en pysty. Tee askeleeni vakaiksi.

Lohdutukseni kurjuudessani

”Tämä on lohdutukseni kurjuudessani: sinun sanasi virvoittaa minua” (Ps. 119:50).

Sinä olet antanut Sanasi, että saisin siitä lohdutusta keskellä kurjuuttani. Olet antanut avoimen lohdutuksen lähteen.

Kuinka monesti Henkesi osoittaakaan menneiden omiesi elämää: saan seurata Aabrahamin tuskaisaa odottamista, Jaakobin petollisuutta ja kamppailua kanssasi, Mooseksen vuosikymmenien epätoivoa ja Daavidin iloja ja raskaita suruja. Lukiessani heidän elämästä vakuutat minunkin olevan samalla tiellä.

Evankeliumeista saan lukea Jeesus siitä tavasta millä Sinä kohtasit heikkoja, syntisiä ja hädässä olevia ihmisiä. Et koskaan torjunut heitä, pidit kätesi avoimena aina ristille saakka, rakastit ja hoivasit heitä kuin pieniä lapsia. Kuinka haluatkaan vakuuttaa, että kätesi ovat avoimet minullekin.

Paavalin kirjeistä en aina ymmärrä paljoakaan. Mutta sinä osoitat miehen, joka suuressa uskossaan kulki samanaikaisesti kipujen ja heikkouksien polkuja. Tahdot vakuuttaa minulle, että heikkona minäkin kelpaan.

Ilmestyskirjassa Johannes kohtaa sinut ja kirkkautesi edessä vaipuu polvilleen. Henkesi vakuuttaa Sinun olevan aina viimeinen elämäni sana. Sinä olet kaikkea elämääni suurempi, Sinä jaksat kantaa minut perille.

Vahvuutena heikkous

Siksi olen mieltynyt heikkouteen, pahoinpitelyihin, hätään, vainoihin ja ahdistuksiin, joihin joudun Kristuksen tähden, sillä kun olen heikko, silloin olen voimakas” (2. Kor. 12: 10).

1800-luvun loppupuolella eläneeltä, Kiinan lähetystyön pioneerilta Hudson Taylorilta kysyttiin kerran, mikä oli hänen valtavan hengellisen työnsä ja vaikutuksensa salaisuus. Taylor vastasi salaisuutena olleen sen, että hän oli riittävän heikko Jumalan käyttöön.

Paavali opetti itsestään samalla tavalla. Hän oli oppinut Jumalan kouluissa, että juuri itsessään heikkona Kristus pääsi vaikuttamaan omaa vahvuuttaan hänen elämänsä kautta.

Miten vaikea oppikoulu tämä onkaan! Miten monet kerrat me kyselemme Jumalalta syitä erilaisiin ahdistuksiin ja ongelmiin? Miten paljon mieluummin haluaisimme kokea vahvuutta ja voimaa kuin heikkoutta?

Jumala ei tarvitse meidän vahvuuttamme. Hänellä ei ole käytössään vahvoja kristittyjä. Hän tarvitsee vain yhden heikon ihmisen siunatakseen maailmaa.

Paavali lisäsi, että kun hän oli itsessään heikko, hän olikin paradoksaalisesti voimakas. Se oli Jeesuksen Kristuksen vahvuutta. Siitä meidänkin on lupa elää. Se on siunattua elämää.

Onko sinulla elämässäsi ns. salaisia syntejä?

Luulen, että moni meistä joutuu myöntymään. Salaiset synnit ahdistavat ja pelottavat meitä.

Salaiset synnit muodostuvat yleensä seuraavasti: koemme itsessämme vetoa syntiin: vääränlaisia ajatuksia, tunteita ja tekoja. Lankeamme samoihin asioihin toistuvasti. Haluamme kertoa näistä ongelmistamme toisille kristityille ja kaipaamme ymmärrystä sekä apua.

Huomatessamme, ettei kokemillemme kivuille ja heikkouksille ole tilaa eikä lupaa, emme enää halua tuoda niitä esille. Ymmärrämme, että niitä tulee hävetä ja ne ovat parempi piilottaa sielun syvyyksiin.

Salaamme heikkoutemme ja synnilliset taipumuksemme, koska olemme tulleet niitä vilpittömästi jakaessamme torjutuiksi. Olemme kokeneet olevamme toisten kristittyjen seurassa outoja ja vääränlaisia.

Salatut synnit muodostuvat siis siitä, että häpeän ja syyllisyyden takia kätkemme ne sisällemme. Tästä seuraa, että kannamme niitä sisällämme kuin raskaita kiviä – ne kuluttavat meitä. Pelkäämme myös, että muut lopulta näkevät meidän ”salaisuutemme” ja torjuvat meidät.

Mitä salatuille synneille tapahtuu, kun ne uskalletaan peittelemättä ja selittelemättä kertoa Jeesukselle. Niistä tulee anteeksiannettuja syntejä. Syyllisyytemme ja häpeämme vaihtuu armoon ja hyväksymisen kokemukseen. Tästä muodostuu kristityn ilo – Kristus näkee kaikki ongelmani ja Hän on niitä suurempi. Hän ottaa syntini omakseen, nekin joista en ole päässyt irti.

Kutsun meitä tänään uskaltamaan olla Jumalalle aitoja ja näkyviä. Hän tietää kaiken, mitä me peittelemme ja häpeämme. Hän haluaa antaa meille vapauden ja anteeksiantamuksen. Niin salaisista synneistä tulee anteeksiannettuja syntejä. Anteeksiannetut synnit ovat unohdettuja syntejä.

Hän parantaa särkyneet sydämet

”Hän parantaa ne, joilla on särkynyt sydän, ja sitoo heidän haavansa” (Ps. 147:3).

Kaikkivaltias, kolmiyhteinen Jumala rakastaa yhtä ihmistä mittaamattoman paljon. Hän ei rakasta vain ehjiä ja hyvinvoivia ihmisiä vaan yhtälailla heikkoja ja särkyneitä.

Jeesus kutsuu meitä joka päivä luokseen, jotta Hän saisi antaa meille armoaan ja rakkauttaan. Kun luulemme syntimme olevan Hänen armoaan suuremmat, Hän osoittaa meille Ristiä ja siinä näkyvää loputonta rakkauttaan.

Jotkut meistä ovat niin särkyneet, ettemme osaa ottaa askeleita Hänen lähelleen. Jotkut ovat niin uupuneita ja toivottomia, etteivät jaksa uskoa rakkauteen tai uuteen alkuun. Heitä Jumala kohtaa hellimmin. Heitä vedetään rakkauden köysin parantavaan läsnäoloon.

Jumalan sydän huokuu myötätuntoa ja parantavaa rakkautta särjettyjä sydämiä kohtaan. Hän ottaa käsiinsä mitä suurimmalla lempeydellä ja huolella yhden rikkoutuneen ihmisen ja alkaa luoda murrettujen perustusten päälle jotain uutta, kaunista ja kestävää.

Monesti olemme kärsimättömiä ja tahtoisimme sanella Jumalalle aikatauluja. Olemme ”minulle-heti-kaikki-nyt” -sukupolvi. Jumala hymyilee meille ja vakuuttaa, että Hänen aikansa on aina oikea. Saamme luottavaisina aloittaa jokaisen päivän Hänen huolenpidossaan.