Avainsana: kiusaukset

Kun omat voimat ovat lopussa

”Meillä ei ole voimaa vastustaa tuota suurta joukkoa, joka on tulossa kimppuumme. Me emme tiedä mitä tehdä, ja siksi meidän silmämme katsovat sinuun.” (2. Aik. 20: 12)

Kuningas Joosafat näyttää meille, mitä on Jumalaan luottaminen. Se alkaa sieltä, missä oma keinot ovat käytetty.

Jaasafatia ja koko valtakuntaa uhkasi vääjäämätön tuho. Naapurista oli tulossa kimppuun niin suuri sotajoukko, ettei Joosafatilla ollut muuta mahdollisuutta, kuin huutaa Herraa apuun.

”Meillä ei ole voimaa vastustaa tuota suurta joukkoa” on myös monen kristityn huuto. Kun kiusaukset, ahdistukset ja ongelmat sekä ulkoa että sisältä hyökkäävät iholle, on kristityn tahdonvoima helisemässä. Monesti löydämme Joosafatin tunnustuksen vasta lukuisien tappioiden jälkeen.

Kun omat voimat ovat lopussa ja tulevaisuus on uhkien peitossa, katse olisi hyvä nostaa maallisista taivaallisiin. Jumala ei ole koskaan tarkoittanut, että taistelisimme omin voimin ja omalla viisaudellamme. Hän pyytää meitä luottamaan Häneen.

Jumalan miesten ja naisten salainen menestysresepti on ollut aina tämä: he ovat tunnustaneet oman neuvottomuutensa ja luottaneet Jumalaan. Esimerkiksi myös Daavid yhtyy Joosafatin sanoihin ja avaa menestyksensä syyn: ”Minun silmäni katsovat aina Herraan” (Ps. 25:15).

Mitä teen näin kiusattuna?

”Koska hän on itse käynyt läpi kärsimykset ja kiusaukset, hän kykenee auttamaan niitä, joita koetellaan” (Hebr. 2:18).

Ehkä koet tänään ylivoimaiselta tuntuvia seksuaalisia houkutuksia? Ehkä vanha elämäsi päihteiden parissä vetää sinua puoleensa valtavan magneetin tavoin? Ehkä katkeruus vaikeuksien keskellä tahtoo upottaa vähäisen uskosi?

Me ymmärrämme niin heikosti toistemme kiusauksia ja taisteluja. Jaamme pikaisesti yleisiä ohjeita ja haluamme jatkaa oman elämämme parissa. Jos ei olisi kaikkinäkevää ja armollista Jumalaa, kiusatuilla ei olisi toivoa.

Mutta nyt meillä on Jumala, joka ei vain katso synnin tahraamaa elämäämme kirkkaudesta käsin vaan joka on ollut täällä samojen repivien voimien alaisuudessa. Hän on luvannut olla sinua kohtaan täynnä ymmärrystä ja laupeutta.

Mitä siis teen, kun himot ja houkutukset upottavat hauraan elämäni? Mitä teen, kun jokaisen vastarinnan jälkeen häviän ja teen sitä, mitä en kuitenkaan tahtoisi?

Raamattu antaa vain yhden ohjeen: Mene Jeesuksen luokse. Se tarkoittaa asioiden jakamista Hänelle, joka tosin jo tietää kaiken mutta haluaa yhteyttä kanssasi, niinäkin hetkinä, kun kaikki menee pieleen.

Jeesus ei ole Vapahtajasi sitä varten, että Hän hämmästelisi pahuuttasi. Hän tukahtui ristillä rakkauden tähden. Rakkauden tähden Hän ei voi olla auttamatta sinua. Sinulla ei tarvitse olla mitään, Jeesuksella on kaikki. Sitä on evankeliumi!

Suurella rakkaudella

”En minä jätä teitä orvoiksi, vaan tulen luoksenne.” (Joh. 14:18)

Jeesus puhui viimeisiä opetuksiaan ahdistuneille opetuslapsilleen. Hän oli lähdössä taivaaseen Isänsä luokse ja opetuslapset olivat murheellisia. Jeesus kuitenkin lupasi, ettei Hän jättäisi heitä yksin, vaan olisi heidän kanssaan kaikkina heidän elämänsä päivinä.

Ajattele, että Hän on kanssamme silloinkin, kun olemme kiusattuja, ahdistuttuja ja toivottomia? Ajattele, että Hän on sitoutunut niihinkin päiviin, kun epäilemme Häntä epäuskossamme tai olemme langenneet ja joutuneet itsesäälin kierteeseen?

Minusta tuntuu, että Hän on osoittanut minun elämääni kohtaan suurinta hellyyttä ja rakkautta keskellä elämäni pahimpia särkymisiä. Hän ei ole osoitellut sormella, syyttänyt ja vaatinut parempaa; Hän on sen sijaan kulkenut varovaisesti ja myötätuntoisesti sirpaleitteni keskellä, tahtoen hoitaa ja parantaa.

Ja kun olen langennut syntiin, Hän on ollut aina nostamassa minua ylös. Monesti olisin jäänyt matkan varrelle lannistuneena omaan elämääni, mutta Hän on rakastanut minua liikaa luovuttaakseen kohdallani.

Niin, Jeesus todella kulkee kanssamme suurella rakkaudella. Hän astuu pelottomasti kohti pimeyksiämme ja ottaa ne omakseen. Hän jakaa meille leponsa ja ottaa itselleen taistelumme. Hän on siellä missä itkemme yksin ja kuulee vaikerruksemme. Hän on sitoutunut kohtaamaan kaiken, mitä me täällä maailmassa koemme sinne saakka kunnes astumme toisen todellisuuden rajalle. Ja siellä Hän meitä odottaa.

Toisia ”kiusatumpi”?

”Mutta Mooses oli hyvin nöyrä mies, nöyrempi kuin kukaan muu ihminen maan päällä.” (4. Moos. 12:3)

Ajatteletko koskaan olevasi jotenkin kiusatumpi kuin toiset ihmiset? Tunnetko sinulla olevan enemmän sisäisiä ristiriitoja, houkutusta johonkin minkä tiedät olevan väärin tai koetko muuten olevasi ahdistettu?

Raamattu kuvaa Moosesta hyvin nöyräksi ihmiseksi. Hebreankielisen nöyrä -sanan voisi yhtä hyvin kääntää sanalla kiusattu. Eli Mooses oli toisin sanoen kiusatumpi ihminen kuin kukaan toinen.

Mitä tarkoittaa olla kiusattu? Sana viittaa siihen, että joku tai jokin kiusaa, aiheuttaa harmia ja ahdistaa. Kristittyä kiusaa usein hänen oma sisäinen pahuutensa. Myös sielunvihollista kutsutaan Kiusaajaksi. Kiusaukset vievät elämäniloa vetämällä ihmistä alas raskaiden painojen tavoin ja ne haluavat työntää ihmisen ulos hänen Jumalan antamasta suunnitelmasta.

Nöyryys ja sisäiset kiusaukset ja ahdistukset kuuluvat hyvin yhteen. Mitä enemmän ihminen ymmärtää omaa puutteellisuuttaan ja syntisyyttään, sitä enemmän häneen syntyy tarvetta Vapahtajalle. Ja mitä enemmän hän tyhjenee omasta ylpeydestään ja voimastaan, sitä enemmän hän saa täyttyä Kristuksella.

Mooses joutui kokemaan elämässään paljon kiusauksia, vaikeuksia ja ahdistuksia. Tuloksena oli hyvin nöyrä mies, jonka kautta Jumala saattoi toimia hämmästyttävällä tavalla. Muistetaan tämä omien kiusaustemme keskellä.