Rukous suurimmassa hädässä

”Herra, Jumala, minun pelastajani, päivin ja öin minä huudan sinun edessäsi” (Ps. 88:2).

Psalmi 88 on otsikoitu raamattuun sanoilla ”Rukous suurimmassa hädässä.” Kun psalmia lukee, havaitsee, että siinä kirjoittaja on todella syvällä elämänsä kanssa.

Ajattele, että Psalmi 88 kuuluu Raamattuun. Jumala on halunnut taltioida sen kaikille sukupolville, myös meille. Hän on antanut meille syvimmän hädän sattuessa kohdalla pienin kynttilän lepattavan liekin: Jumalan kansa on aina joutunut kävelemään pitkin pimeitä teitä.

Ehkä tänään sinunkin kokemuksesi on, että liika on liikaa? Ehkä voit luetella kuluneita vuosia traagisten asioiden luettelolla; Ehkä olet ollut vapaapudotuksessa ilman laskuvarjoa? Silloin tiedät, mitä Psalmin 88 kirjoittaja tunsi.

”Sinä olet pannut minut syvimpään hautaan, pimeyden syvyyksiin.” Ei vain tavalliseen hautaan, vaan samalla syvimpään maaperään. Kauhut piirittivät Psalmin kirjoittajaa joka puolelta, ympärillä oli vain huonoja uutisia, pelkoa ja toivottomuutta. Edes yhtään ystävää ei jäänyt tukemaan.

Psalmi 88 päättyy toivottomaan itkuun. Elämä näyttää tuhoutuvan. Se oli kirjoittajan kokemusmaailma Psalmin syntyhetkellä. Se voi olla minun ja sinun kokemusmaailma tänään. Mutta tämän päivän kokemus ei määrää huomista. Sen määrää elävä Jumala. Toivon Jumala.

Jumala on kuulolla

”Minä rakastan Herraa, sillä hän kuulee anomiseni äänen ja on kallistanut korvansa puoleeni. Siksi minä huudan häntä avuksi kaikkina päivinäni” (Ps. 116:1,2).

Rukouksen suurin este on tunne, ettei rukouksia kuulla tai niihin ei vastata. Jos Jumalani on välinpitämätön, häneltä on turha pyytää apua.

Kuvittele, että Jumala on noussut valtaistuimeltaan ja hän on kääntänyt toisen korvansa puoleesi kuullakseen tarkasti ja päättäväisesti kaikki pyyntösi. Psalmin mukaan Hän on läsnäoleva ja kiinnostunut meidän rukouksistamme.

Psalmin kirjoittaja kertoi rukoilevansa joka päivä. Rukous oli hänelle yhtämittaista avunhuutoa. Rukouksen voima tuli juuri siitä tietoisuudesta, että pienenkin pihaus kuullaan. Ja vastaus tulee ajallaan.

Jumala vakuuttaa rukoustemme nousevan suoraan Hänen korviinsa. Kun Hän on sen Sanassaan ilmoittanut, meidän ei tarvitse puntaroida asiaa kokemustemme mukaan; Saakoon Raamatun ilmoitus olla kokemustamme vahvempi.

Sinun Jumalasi on kuulolla. Hän kaipaa kuulla sinusta. Hän on kallistanut korvansa lähelle huuliasi. Siksi saat huutaa Häntä avuksi kaikkina päivinäsi ja kaikissa tilanteissasi.

Huuda Herraa avuksi hädässä

”Silloin he huusivat hädässään Herraa, ja hän pelasti heidät ahdingosta.” Ps. 107:19

Psalmissa 107 kuvataan koko elämän kirjo: ollaan etsimässä kotimaata, istutaan ahdistusten vankiloissa, eletään hyvinvoinnin keskellä ja unohdetaan Jumala sekä hurjastellaan elämän aallokoilla.

Yksi teema nousee elämän realiteettien maaperästä: ihmisen hätä, umpikuja ja huuto Jumalan puoleen. Neljä kertaa psalmissa opetetaan Herran puoleen kääntymistä; Herra on aina valmiina auttamaan ja kääntämään uutta sivua.

Autiomaan kuivuvuudet, kurjuuden vankilat, kuoleman portit eivätkä merten syvyydet kykene määräämään elämämme viimeistä sanaa. Siellä missä yksi avuton ihminen huutaa Herraa Jeesusta Kristusta pelastamaan hänet, siellä on paratiisi jo läsnä.

Todellisia vihollisiamme eivät ole olosuhteidemme kahleet, olivatpa ne kuinka paksuja tahansa. Epätoivo on se petollinen viettelijä, mikä saa huutomme tukahtumaan kurkkuumme.

Olosuhteesi voivat olla tänään epätoivoiset. Ehkä laivasi köli on jo vettä täynnä ja olet uupunut äyskäröimiseen. Kun omat voimat eivät auta, huuda Herraa avuksesi! ”Miten?” saatat kysyä? Oletko koskaan huutanut lapsena isääsi apuun, kun sinua on pelottanut? Samalla tavalla saat ilmaista tarvettasi myös Taivaan Isälle. Hän kuulee tukahtuneetkin huokaukset.

Käännä minut puoleesi

”… kääntäköön hän meidän sydämemme puoleensa, niin että vaeltaisimme kaikkia hänen teitään ja noudattaisimme hänen käskyjään. lakejaan ja säädöksiään, jotka hän on isillemme antanut.” (1. Kun. 8:58)

Petollinen on sydämeni. Tänään se tahtoo pysähtyä jumalallisille lähteille, huomenna se on valmis juoksemaan muiden lätäköiden perässä.

Kuningas Salomoa kutsutaan Raamatussa viisaimmaksi ihmiseksi maan päällä. Hänen viisautensa tulee esiin siinä, että hän ymmärsi oman sydämensä heikon suuntavaiston. Hän uskalsi jopa myöntää, että ihminen ei elämässään tule synnittömäksi (1. Kun. 8:46).

Salomon kanssa saan polvistua Kaikkivaltiaan eteen. Anna Sinä minulle se tahto, joka on valmis seuraamaan sinua hyvinä ja huonoina päivinä. Käännä sydämeni puoleesi, jotta eläisin hyvän tahtosi mukaan.

Amen.

Huolehtijalla on pieni Jumala

Tunnustan, minulla on taipumus huolehtia monista asioista, jotka koskevat sekä tätä päivää, että tulevaisuutta. Siksi Jeesuksen sanat turhasta murehtimisesta tuntuvat järjettömiltä.

Jeesus opettaa, että meidän on turhaa murehtia asioistamme, koska meillä on Jumala Isänämme. Minä vastaan tähän monesti, että ”mitä jos Hän ei kuitenkaan ole kiinnostunut minusta?” Mietin myös, että mahtaako Hän tietää mitä minulle oikeasti kuuluu ja mitä tarvitsen? Täytyykö häntä muistuttaa asioista toistuvasti, unohtaako hän minut ja asiani?

Huomaan siis minulla olevan Jumalan, joka on murheitani pienempi. Jeesus kutsuu meitä luottamaan sellaiseen Isään, joka tuntee tilanteemme ja tarpeemme itseämme paremmin – Hän tietää tarpeemme ennen kuin ne Hänelle edes esitämme. Hän vakuuttaa Jumalan olevan niin kiinnostunut meistä, että tietää hiustemme lukumäärän ja kerää jopa kyyneleemme talteen.

Vaikka Jumala tietää sinusta jo kaiken, Hän silti kaipaa kuulla ajatuksiasi. Uskalla jakaa Hänelle murheesi, huolesi, pelkosi ja ilosikin, sillä Hän on niistä kiinnostunut. Voit olla varma, että sinusta huolehditaan ja rukouksiisi vastataan – tavalla, joka sopii tilanteeseesi parhaiten. Jumala ei näe vain tätä hetkeä, vaan hänelle koko tulevaisuutesi on yhtä nyt-hetkeä.