Ei helppoja tuomioita

”Älkää tuomitko sen mukaan, miten asia päältäpäin näyttää, vaan langettakaa oikea tuomio.” (Joh. 7:24)

Joskus rakkaus vaatii meitä varoittamaan sellaista lähimmäistämme, joka on menossa väärään suuntaan. Joskus vastuullamme on yrittää pysäyttää niitä ihmisiä, jotka ovat rotkon reunalla sitä itse huomaamatta.

Toisen elämään puuttuminen on tehtävä mitä hienovaraisimmin. Hyvä on muistaa se nyrkkisääntö, että voimme vaikuttaa toistemme elämään vain siinä suhteessa, miten rakastamme heitä. Rakkaus etsii tien kohdata toinen samalta tasolta; yläpuolelta tulevat ohjeet ja tuomiot saavat aikaan vain haavoja ja katkeruutta.

Jeesus varoittaa meitä tekemästä pintapuolisia arvioita toisten asioista. Voi kun tämän aina muistaisimme! Kun kuulemme uutisia toisten elämästä ja epäonnistumisista, meillä on aina vaarana tehdä pintapuolinen ”tuomio”: ”Niin sillekin kävi / Niin sekin teki.”

Oikean arvion tekemiseen tarvitaan Jumalan antamaa myötätuntoa. Jos emme tunne toista kohtaan myötätuntoa, meidän kannattaa pitää suumme kiinni. Myötätunto ja Kristuksen mieli osaa ottaa huomioon pinnan alla vaikuttavat tekijät – silloin ei arvioida pelkästään seurauksia vaan mietitään myös syy-yhteyksiä.

Kirjoitan tähän loppuun konkreettisen esimerkin. Avioerotapauksissa meillä on suuri vaara tehdä pintapuolisia arvioita ja tuomioita. Tuntuu siltä, että syyllinen on aina pakko löytää. Joskus syylliseksi leimataan se, joka avioeroa on hakenut. Mutta pinnan alla saattaa olla paljon erilaisia tekijöitä, joista ympärillä oleva yhteisö ei ole tietoinen.

”Älkää tuomitko sen mukaan, miltä asia päältäpäin näyttää”. Ehkä olisi parasta olla tuomitsematta ollenkaan ja sen sijaan rukoilla toistemme puolesta? Ja jos myötätuntomme vaatii meitä varoittamaan toista uhkaavasta vaarasta, rukoillaan viisautta nähdä pinnan alle.

Uskossa anominen?

”Kaiken, mitä tahansa anotte rukouksessa uskoen, te saatte” (Matt. 21: 22).

Jeesus opettaa meitä rukouksen voimasta. Hän lupaa, että rukouksemme kuullaan ja niihin vastataan. Hän kehottaa meitä jatkamaan rukoustamme silloinkin, kun vastausta ei näytä heti tulevan. Rukouksessa kärsivällisyys onkin tärkeä hyve.

Jotkut Jeesuksen sanat näyttävät tukevan sitä ajatusta, että Jumala on kuin rukousautomaatti: siihen laitetaan riittävä määrä rukouksia ja saadaan palkintona haluttu vastaus. Moni on pettynyt huomatessaan, että asia toiminutkaan näin: vastaus jäi saamatta.

Joskus kuulemme opetusta, että meidän on vain uskottava riittävästä. Usko onkin tärkeä tekijä koko jumalasuhteessa ja samoin rukouksessa. Mutta Jumala ei kaipaa meidän uskon pullisteluja ja tehostuksia. Lapsenomainen pyyntö riittää. Jumalalle on hyvä on kertoa sekin, ettei jaksaisi uskoa.

Ehkä Jeesus tarkoittaa jotain olennaisesta toista sanalla ”uskoen” kuin meidän uskon vahvuutta? Ehkä Hän tarkoittaa sillä yhteyttä itseensä? Kun rukoilija on yhteydessä Vapahtajaansa, Hän ei pyydä pelkästään asioita, joita itse kokee tarvitsevansa vaan osa huomiosta menee kärsiviin lähimmäisiin. Pyhä Henki tahtoo vaikuttaa meissä niin, että tarpeemme kulkevat yhä enemmän Jumalan tarpeiden suuntaan. Tässä ei unohdeta ihmistä mutta lisätään mukaan Jumala.

Turvallista ja samalla vaikeaa on lisätä rukoukseen ”tapahtukoon Sinun tahtosi”. Silloin sekä rukoukseen vastaamisen laatu ja aikataulu jätetään itseä suuremmille ja viisaammille hartioille.

Ne hartiat ovat kerran ruoskittu verille tähtemme. Siitä voimme tietää, että meistä kyllä välitetään ja meidän rukouksemme kuullaan.

Seurustele Herran kanssa

”Ilahduta palvelijasi sielu, sillä sinun puoleesi, Herra, minä ylennän sieluni” (Ps. 86:4)

Kahteenkymmeneen vuoteen en sitä ymmärtänyt. Minua ahdistivat opetukset rukouksesta ja Raamatun lukemisesta – ajan antamisesta Herralle – koska minulle ne kuvasivat asioita, joissa olin auttamattoman alamittainen. Olin yrittänyt tuhat kertaa niitä eri tavoilla ja menetelmillä mutta silti koin olevani epäonnistunut.

Sitten tajusin, että seurustelu Herran kanssa ei ole velvoite, suorite tai teko, jolla saamme enemmän siunauksia elämäämme. Se on kahden toisiaan rakastavan persoonan kohtaamista. Ja vaikka minun rakkauteni on aina häilyvää ja hiipuvaa, Hänen rakkautensa loistaa sitäkin kirkkaammin ja vaikuttaa minussa kiitollisuutta ja vastarakkautta.

Vähän se vaatii itsekuria. Mutta niin vähän, että jopa minä kykenen siihen. Itsekuria tarvitaan pieni määrä siinä, että varaan joitakin hetkiä vain ollakseni Herran kanssa. Se voi tapahtua vapaapäivinä aamukahvin merkeissä tai automatkalla töihin. Se voi tarkoittaa lähtemistä pienelle kävelylenkille tai käpertymistä nojatuoliin Raamatun kanssa.

Jokainen muodostaa omat tapansa ja ”kaavansa”.

Siitä olen varma, että Herra Jeesus kaipaa seuraamme. Vaikka Hän jo tietää mitä meille kuuluu, Hän haluaa keskustella kanssamme. Hän haluaa, että me omin sanoin tai ajatuksin kerromme Hänelle huolemme, ongelmamme ja ilomme. Ja Hän haluaa vetää meitä Raamatun pariin, sillä siellä me opimme tuntemaan Häntä. Raamatussa Hän puhuu meille.

Älä tee tästäkään kirjoituksesta itsellesi aihetta kokea huonommuutta tai syyllisyyttä. Seurustelu Herran kanssa on iloinen ja ihana asia. Ja se on sinun ja minun etuoikeus. Jos et osaa etkä halua, kerro sekin Jeesukselle! Hän auttaa sinua.

Miten osaan rukoilla?

”Kun rukoilette, älkää hokeko tyhjää niin kuin pakanat, jotka luulevat tulevansa kuulluiksi monisanaisuutensa tähden. Älkää siis olko heidän kaltaisiaan. Teidän Taivaallinen Isänne kyllä tietää, mitä te tarvitsette, ennen kuin häneltä anottekaan.” (Matt. 6:7-8)

Jeesus varoitti rukoilemasta kuten aikansa pakanat. Heidän rukouksiaan kuvasi kaksi erityistä asiaa: ensinnäkin he kutsuivat kaikkia tuntemiaan jumalia ja pyysivät heiltä terveyttä, vaurautta, onnea ja muuta vastaavaa. Toisekseen he hokivat samoja asioita useita kertoja siinä toivossa, että heidän jossain vaiheessa kuultaisiin.

Miten erilainen onkaan kristinuskon Jumala. Hän Jeesuksen mukaan tietää meidän tarpeemme ennen kuin ne edes nousevat huulillemme. Hän ei tarvitse tyhjänpäiväisiä, rituaalinomaisia pakkorukouksia vaan Hän haluaa olla aidossa yhteydessä kanssamme.

Rukouksesta tehdään joskus liian vaikeaa. Olen lukenut liian monta rukousopasta ja ne ovat saaneet minut vain hämmennyksiin: aloita näin, jatka noin, muista tehdä tämä ja älä unohda mainita tuota. Ei ihme, että monien rukouselämä kuihtuu.

Rukous saisi olla yhtä helppoa kuin hengittäminen. Siellä, missä minä milloinkin päivän aikana olen, juuri siellä saan ääneen tai ajatuksin jutella Jumalani kanssa. Saan kertoa Hänelle huoleni, ahdistavat asiani ja mahdottomat esteeni. Saan tunnustaa Hänelle syntini ja pyytää Hänen apuaan aina ja kaikkiin asioihin.

Rukouksessa saa olla myös hiljaa ja kuunnella. Siinä saa levätä ja olla oma itsensä. Rukouksen voima on tietoisuus siitä, että Isä todella kuulee meitä ja on kiinnostunut meistä.

Maailman voimakkaimmat rukoukset

”Sillä hän myös voi täydellisesti pelastaa ne, jotka hänen kauttaan tulevat Jumalan luo, sillä hän elää aina rukoillakseen heidän puolestaan.” (Hebr. 7:25)

Missä Jumala on silloin, kun elämässäni tapahtuu traagisia asioita ja olen romahtamassa? Missä Hän on silloin, kun taistelen ongelmieni kanssa ja huudan apua ilman vastauksia?

Hän on polvillaan puolestasi. Jokainen elämäsi ongelma ja jokainen traaginen asia käy Hänen sydämensä lävitse. Hän tietää synnin houkutukset elämässäsi, väsymyksesi ja yksinäisyytesi.

Me väsymme rukoilemaan toistemme ja itsemmekin puolesta. Mutta Jeesus ei väsy. Hän kertoo Isälle jokaisesta päivästämme ja pyytää elämäämme kaikkea sitä, mitä kulloinkin tarvitsemme.

Miten vahvoja Hänen rukoukset ovatkaan! Hän kykenee täydellisesti pelastamaan sinut jokaisesta tukalasta tilanteesta, koska Hänellä on kaikki valta ja voima.

Luulen, että taivaassa saamme monta vastausta avoimiin kysymyksiimme. Siellä viimeistään ymmärrämme, miten Jeesuksemme kantoi meitä koko matkan, loppuun saakka.